Tampereen liikenne
 |
Tätä artikkelia tai sen osaa on pyydetty päivitettäväksi, koska sen sisältö on osin vanhentunut. Voit auttaa Wikipediaa parantamalla artikkelia. Lisää tietoa saattaa olla keskustelusivulla. Tarkennus: Tiedot Tampereen ratikasta puuttuvat kokonaan. |
Tampereen liikenne jakautuu tie-, raide-, lento- ja vesiliikenteeseen. Tampere on liikenteellisesti keskeisessä paikassa, ja sieltä pääsee sekä teitä että rautateitä pitkin kaikkiin suuntiin. Lentoliikennettä palvelee Pirkkalan kunnassa sijaitseva kansainvälinen Tampere-Pirkkalan lentoasema. Lisäksi kesäisin on sisävesiliikennettä sekä Näsijärvellä että Pyhäjärvellä.
Tieliikenne[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Tampere sijaitsee liikenteellisesti keskeisessä paikassa eteläistä Suomea ja sieltä on lyhyt matka moniin muihin kaupunkeihin. Kaupunkiin kulkee Helsingistä valtatie 3, joka rakennettiin moottoritieksi vaiheittain vuosien 1964 ja 2000 välillä. Pituutta tiellä on 160,6 kilometriä ja se onkin Suomen pisin moottoritie. Tampereelta Nokialle kulkee yhdeksän kilometrin pituinen moottoritie (valtatie 12). Tampereen kolmas moottoritie, Tampereen kehätie, valmistui itäosaltaan (valtatie 9) vuonna 1996 välille Atala (Tampere) – Lakalaiva (Tampere). Kehätien länsiosa Lakalaivasta Ylöjärvelle (Tampereen läntinen kehätie, valtatie 3) valmistui vaiheittain 1970- ja 1980-luvuilla. Se parannettiin moottoritieksi 2000-luvulla; osuuden Kalkku–Pirkkala avajaiset olivat lokakuussa 2006, ja kokonaisuudessaan läntinen kehätie oli valmis joulukuussa 2008. Tampereella on myös Suomen ainoa nelitasoinen eritasoliittymä Lakalaivassa 3-tien ja 9-tien risteyksessä.[1] Valtatie 12 alittaa Tampereen keskustan vuonna 2016 valmistunutta Rantatunnelia pitkin.
Tampereen kaupunkiliikenteessä matkoista tehdään noin 60 prosenttia autolla. Vuoden 2019 lopussa Tampereella oli rekisteröitynä 105 169 ajoneuvoa, joista henkilöautoja oli 95 171. Ajoneuvokanta kasvoi 996 ajoneuvolla eli noin 1,0 % vuoteen 2018 verrattuna.[2] Autojen määrän kasvu on lisännyt myös Tampereen liikennemääriä pääteillä ja -kaduilla.[3] Kokonaisliikennesuorite eli päätie‐ ja pääkatuverkon yhteenlaskettu ajoneuvokilometrien määrä on kasvanut 2010-luvun aikana noin 1-2 % vuodessa.[2]
Joukkoliikenne[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Tampereen seudun joukkoliikenne vastaa joukkoliikenteen viranomaisena Tampereen seudun eli Tampereen, Kangasalan, Lempäälän, Nokian, Oriveden, Pirkkalan, Vesilahden ja Ylöjärven alueella.
Tampereen seudun linja-autoliikenne kattaa Tampereen sekä muiden seudun kuntien linja-autoilla liikennöitävän paikallis- ja seutuliikenteen. Vuonna 2013 Tampereen sisäisestä linja-autoliikenteestä vastasi 71-prosenttisesti liikennelaitos Tampereen Kaupunkiliikenne[4]. Kaupungissa toimi myös johdinautoliikenne vuosina 1948–1976[5].
Tampereen raitiotiehanke on rakennusvaiheessa. 7. marraskuuta 2016 Tampereen kaupungivaltuusto päätti raitiotien rakentamisesta äänin 41–25 (1 tyhjä). Ensimmäisen vaiheen reitti kulkee Hervannasta Pyynikintorille sekä Sorin aukion ja yliopistollisen sairaalan välillä valmistuen 2021. Toisen vaiheen on määrä valmistua 2024, jota länsi-Tampereelle rakennetaan parhaillaan.[6]
Tampereen seudun joukkoliikenteen matkustajamäärät ovat nousseet vuosittain. Kun vuonna 2014 matkustajien kokonaismäärä oli 32 miljoonaa, määrät kohosivat vuonna 2019 jo 41,3 miljoonaan. Päivittäisiksi käyttäjämääriksi muunnettuna vuonna 2019 seudun joukkoliikenteellä tehtiin keskimäärin 113 300 matkaa päivässä.[7]
Rautatieliikenne[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Tampereelta pääsee junalla kaikkiin pääilmansuuntiin. Tampere onkin yksi Suomen vilkkaimmista rautatieliikenteen keskuksista. Tampereelta on suoria junia useisiin Suomen kaupunkeihin ja matka-ajat ovat lyhyitä keskeisen sijainnin ansiosta. Tampereen asemalle saapuu ja sieltä lähtee päivittäin noin 150 junaa, joissa on vuosittain 8 miljoonaa matkustajaa.[8]
Lähijunaliikenne Tampereen seudulla alkoi varsinaisesti joulukuussa 2019[9]. Lähijunaliikennettä yritetään parantaa liikennejärjestelmän toimivuutta ja palvelutasoa lisäämällä, sekä panostamalla lippujärjestelmään ja liikennöintiin.[10]
Lentoliikenne[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Tampereen lentoliikennettä palvelee kansainvälinen Tampere-Pirkkalan lentoasema. Finavian matkustajamäärätilastossa se oli 357 082 matkustajalla vuonna 2015 Suomen neljänneksi vilkkain lentoasema.[11] Lentoasemalta lennetään kesäkaudella yhdeksää, talvella neljää ulkomaan reittiä. Matkustajamäärät putosivat edellisvuodesta yli 13 prosenttia.[12] Pirkkalassa toimivat myös Ilmavoimat, mutta Hornetit lähtivät sieltä vuonna 2014.[13]
Laivaliikenne[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Sisävesiliikenteen näkökulmasta Tampere sijaitsee otollisella paikalla kahden järven välissä. Tampereen sataman muodostavat Laukontorin ja Mustalahden satamat. Kesäisin Tampereelta on sisävesiliikennettä Näsijärvellä Mustanlahden satamasta Ruoveden kautta Virroille (Runoilijan tie) sekä Pyhäjärvellä Laukontorin satamasta Hämeenlinnaan (Hopealinja).[14] Tampereelta liikennöineitä sisävesilaivoja ovat[15]
Kevyt liikenne[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Tampereella on vuonna 2016 noin 850 kilometriä jalankulku- ja pyöräteitä. Niistä katualueilla on 600 ja puistoalueilla 250 kilometriä.[16]
Tampereella on pyritty 2010-luvulla panostamaan kevyen liikenteen sujuvuuteen. Kaupunki on muun muassa mukana valtakunnallisissa ja seudullisissa kävelyn ja pyöräilyn kehittämishankkeissa. Liikenne- ja viestintäministeriö julkaisi keväällä 2018 Kävelyn ja pyöräilyn edistämisohjelman, jossa kävelyn ja pyöräilyn vuoden 2030 tavoitteeksi asetettiin 30 %;n matkamäärien kasvu.[17]
Tampere sai vuonna 2013 Vuoden pyöräilykunta -tittelin. Sen perusteena oli pyöräilyn voimakas kehittäminen parin edellisen vuoden aikana.[18] Vuonna 2015 tehdyn kyselytutkimuksen mukaan sekä pyöräilyn että kävelyn houkuttelevuus oli kasvanut vuosien 2014 ja 2015 aikana, vaikka esimerkiksi pyöräily-ympäristö sai paljon kritiikkiä työmaiden väliaikaisista liikennejärjestelyistä.[19]
Välimatkat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
| Kaupunki | Välimatka (km) | Matka-aika junalla[20] | Matka-aika autolla[21] |
|---|---|---|---|
| Helsinki | 173 | 1 h 31 min | 1 h 55 min |
| Hämeenlinna | 75 | 40 min | 50 min |
| Iisalmi | 390 | 4 h 23 min | 4 h 23 min |
| Joensuu | 393 | 4 h 51 min | 4 h 44 min |
| Jyväskylä | 153 | 1 h 30 min | 1 h 49 min |
| Kouvola | 188 | 2 h 28 min | 2 h 30 min |
| Kuopio | 293 | 3 h 18 min | 3 h 28 min |
| Loimaa | 98 | 1 h 1 min | 1 h 10 min |
| Lahti | 126 | 1 h 49 min | 1 h 43 min |
| Oulu | 504 | 4 h 15 min | 5 h 33 min |
| Pori | 114 | 1 h 30 min | 1 h 24 min |
| Seinäjoki | 177 | 1 h 4 min | 2 h 17 min |
| Turku | 165 | 1 h 44 min | 1 h 57 min |
| Vaasa | 240 | 1 h 55 min | 2 h 57 min |
| Pietari (Venäjä) | 402 | 5 h 22 min | 5 h 48 min |
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Ympäristön tila Tampereella 2014. Tampere: Tampereen kaupunki, ympäristönsuojelu, 2015. ISBN 978-951-609-755-1. Teoksen verkkoversio (viitattu 24.3.2016). (Arkistoitu – Internet Archive)
Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ Matti Grönroos: Kantatie 60 mattigronroos.fi. Viitattu 25.10.2015.
- ↑ a b Liikenteen kehitys Tampereella vuonna 2019 (pdf), s. 4 13.8.2020. Tampereen kaupunki. Viitattu 25.1.2021.
- ↑ Ympäristön tila Tampereella 2014, s. 43.
- ↑ Ympäristön tila Tampereella 2014, s. 40–41.
- ↑ Johdinautokaupunki Tampere 1948-1976 www.raitio.org. Arkistoitu 5.6.2008. Viitattu 4.9.2016.
- ↑ Nyt se on päätetty: Raitiovaunut tulevat Tampereelle - kaupunkiin rakennetaan raitiotie iltalehti.fi. Viitattu 7.11.2016.
- ↑ Liikenteen kehitys Tampereella vuonna 2019 (pdf), s. 22 13.8.2020. Tampereen kaupunki. Viitattu 25.1.2021.
- ↑ Tampereen asemakeskus, kilpailuohjelma Tampere. 2014. Viitattu 25.3.2016.
- ↑ Kalliosaari, Kati: Nokialta vartissa Tampereelle. Aamulehti, 23.1.2019, s. 7. Artikkelin verkkoversio. Viitattu 15.12.2019. (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ Lähijunaliikenteen kehittämisselvitys tampereenseutu.fi. [vanhentunut linkki]
- ↑ Matkustajat 2015 Finavia. Viitattu 20.8.2016. [vanhentunut linkki]
- ↑ Tampereen kaupunkistrategian toteutumisen vuosiraportti (s. 13) Tampereen kaupunki. Viitattu 20.8.2016.
- ↑ Pirkkalan jättävät Hornetit tervehtivät Satakuntaa ja Pirkanmaata - päivystys ei lopu Lentoposti. 5.6.2014. Viitattu 20.8.2016.
- ↑ Hopealinjat (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ Jarmo Peltola: Matkustajaliikenne vesillä Koskesta voimaa. Viitattu 31.3.2020.
- ↑ Pyöräily ja jalankulku Tampereen kaupunki. Viitattu 10.11.2016.
- ↑ Pyöräilyn ja jalankulun edistäminen Tampereen kaupunki. Viitattu 25.1.2021.
- ↑ Matson-Mäkelä, Kirsi: Tampere valittiin vuoden pyöräilykunnaksi Yle Uutiset. 8.3.2013. Yleisradio. Viitattu 10.11.2016.
- ↑ Liikenteen kehitys Tampereella – Kävelyn ja pyöräilyn tyytyväisyyskyselyn tutkimusraportti 2015 (pdf) 29.4.2016. Tampereen kaupunki. Viitattu 10.11.2016.
- ↑ VR: Junaliput verkkokaupasta. Katso aikataulut ja osta lippu. - VR vr.fi. Viitattu 14.3.2016.
- ↑ Google Maps Google Maps. Viitattu 14.3.2016.
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta liikenne Tampereella Wikimedia Commonsissa
