Lakalaivan eritasoliittymä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Neljätasoinen Lakalaivan eritasoliittymä ilmakuvassa etelästä päin nähtynä: Alimmaisena kulkee Tampereen kehätie ja 2. tasolla sillalla Tampere–Helsinki-moottoritie. 3. tasolla on silta Jyväskylästä Helsingin suuntaan ja ylimpänä silta Tampereelta Jyväskylän suuntaan[1].

Lakalaivan eritasoliittymä (Lakalaivan liittymä, Lakalaivan risteys, Tampereen eteläinen eritasoliittymä) on Tampereen keskustan eteläpuolella sijaitseva iso risteys, jossa valtatie 3, valtatie 9 ja yhdystie 3495 risteävät. Tiet liittymän kohdalla ovat moottoriteitä ja liittymä rakennettiin osana Tampereen kehätieprojektia kehätien ja Helsinkiin vievän tien (valtatien 3 jatke) risteykseen. Kehätie on osa kumpaakin mainittua valtatietä. Lakalaivaan tehtiin liittymä vuonna 1985 rakennettaessa läntistä kehätietä ja nelitasoinen eritasoliittymä valmistui 1994, kun rakennettiin itäistä kehätietä.[2] Lakalaivan liittymän itäpuolella on Karkunvuoren moottoritietunneli ja länsipuolella kehätien ylittävä seututie 130 eli Lempääläntie.

Eritasoliittymän rakenne[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lakalaivan eritasoliittymän yhden pylväsrivin kannattamista silloista voi tulla mieleen akvedukti.

Lakalaivan eritasoliittymä on Suomen ainoa neljään tasoon rakennettu liittymä.[3] Tilanpuutteen takia liittymä on perinteisestä moottoriteiden "neliapilaliittymästä" puolikas, johon on lisätty kaksi pitkää siltaa (puolineliapilatyyppi AB[4]). Näin kaikille liikennesuunnille on saatu kuitenkin rampit. Liittymässä on pohjois-eteläsuuntaiset Lakalaivan risteyssillat sekä ylimpänä pitkät ramppeina toimivat sillat: Rotatorin risteyssilta (299 m) ja Postitorven risteyssilta (386 m).[5][6]

Asiantuntijaseminaarissa siltoja on arvioitu seuraavasti[7]: Sillat ovat akveduktimaisia. Ne ovat teräspalkkisiltoja, joita kannattaa vain yksi pylväsrivi.[5]

Yhteydet liittymästä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lakalaivan eritasoliittymästä pääsee:[1]

Liikennemäärät[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lakalaivan eritasoliittymä muodostaa keskeisen Sisä-Suomen liikenteen solmukohdan. Vuonna 2021 eritasoliittymän kohdalla kehätien liikennemäärät ovat noin 45 000-55 000 autoa vuorokaudessa. Helsingintiellä liikennemäärät ovat eritasoliittymän pohjoispuolella noin 32 000 autoa vuorokaudessa, josta ne nousevat eritasoliittymän eteläpuolelle päästessä noin 42 000 ajoneuvoon vuorokaudessa.[8]

Rampeilla liikennemäärät menevät seuraavasti (2021)[8]:

  • Ramppi Helsingin suunnasta Jyväskylään (n. 5100 ajoneuvoa/vrk)
  • Ramppi Helsingin suunnasta Vaasaan (n. 7500 ajoneuvoa/vrk)
  • Ramppi Yhdystieltä 3495 Jyväskylään (n. 4600 ajoneuvoa/vrk)
  • Ramppi Yhdystieltä 3495 Vaasaan (n. 5300 ajoneuvoa/vrk)
  • Ramppi Jyväskylän suunnasta Helsinkiin (n. 6000 ajoneuvoa/vrk)
  • Ramppi Jyväskylän suunnasta yhdystielle 3495 (n. 4000 ajoneuvoa/vrk)
  • Ramppi Vaasan suunnasta Helsinkiin (n. 7500 ajoneuvoa/vrk)
  • Ramppi Vaasan suunnasta yhdystielle 3495 (n. 3200 ajoneuvoa/vrk)

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b Google maps
  2. Tampereen tuolle puolen, sivu 58
  3. Tampereen tuolle puolen, sivu 56
  4. Moottoriteiden eritasoliittymät. Osa A, s. 45. Helsinki: Tielaitos, Kehittämiskeskus, 1994. TIEL 2130009. ISBN 951-47-6844-2. Teoksen verkkoversio (PDF) (viitattu 11.6.2013). (Arkistoitu – Internet Archive)
  5. a b Siltojen estetiikka – haasteet risteyssiltojen suunnittelussa, sivu 30; Tiehallinto
  6. Usein kysyttyä / Mikä Tampereen silloista on pisin? Entä kaduista? www.tampere.fi
  7. Siltojen estetiikka – haasteet risteyssiltojen suunnittelussa, sivu 2; Tiehallinto - asiantuntijaryhmässä maisema-arkkitehtuurin professori Maija Rautamäki; taiteilija, professori emeritus Lauri Anttila; arkkitehti, professori Matti Rautiola ja sillanrakennustekniikan professori Aarne Jutila
  8. a b Tieliikenteen liikennemäärät 2012-2021 paikkatieto.vaylapilvi.fi. 2021. Väylävirasto. Viitattu 22.1.2023.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]