Ritva Kovalainen

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Ritva Kovalainen
Henkilötiedot
SyntynytHattula
Ammatti valokuvataiteilija
Puoliso Pekka Turunen
Aiheesta muualla
Kotisivu

Ritva-Leena Kovalainen (s.1959 Hattula) on suomalainen valokuvataiteilija[1] ja taiteilijaprofessori[2]. Hän suoritti taiteen maisterin tutkinnon Taideteollisessa korkeakoulussa 1990. Kovalainen toimi saman oppilaitoksen (nyk. Aalto-yliopiston taiteiden ja suunnittelun korkeakoulu) valokuvauksen opettajana 1989-1994[3]. Opetustyön jätettyään hän on työskennellyt taiteilijana ja tehnyt näyttelyitä, kirjoja ja elokuvia.[4]

Kovalaisen teosten teemana on useimmiten luonto ja ihmisen suhde luontoon.[5] Luonnon itseisarvo, pyrkimys luonnon kunnioittamiseen, ja huoli ekologisen tasapainon horjumisesta ovat teemoja, jotka nousevat hänen töissään toistuvasti esiin.lähde?

Kovalainen tehnyt myös yhteistyöprojekteja Sanni Sepon kanssa.[6][5] Projekteissaan he ovat syventyneet mm. metsämytologiaan, metsätalouden maisemallisiin, sosiaalisiin ja ekologisiin vaikutuksiin sekä luonnonmetsien erityispiirteisiin. Laajasti esillä ollut Puiden kansa -näyttely ja kirja[6] käsittelivät suomalaista luonnonuskontoa, Metsänhoidollisia toimenpiteitä syventyi metsätalouden vaikutuksiin ja näytteyssä Kultainen metsä[7] kuvallista vuoropuhelua kävivät suomalaiset aarniometsät ja Japanin šintolaisuus. Kovalaisen puuaiheisia kuvia on nähty myös mm. Sinebrychoffin taidemuseon Puut ovat runoja–näyttelyssä.[8]

Kovalainen on julkaissut yli kymmenen valokuvateosta, joista osa on tehty yhteistyössä muiden kassa. Kotimaan lisäksi hänen töitään on ollut esillä muun muassa Japanissa, Yhdysvalloissa ja eri puolilla Eurooppaa. Julkisia taideteoksia hän on toteuttanut Helsingin yliopiston Metsätieteiden taloon Viikin tiedepuistossa sekä Kemiönsaarelle vuonna 2016 valmistuneeseen Silva-päiväkotiin.lähde?

Kovalainen on Taalintehtaan Norpas-festivaalin perustajia ja järjestäjä vuodesta 2012. Kovalainen on asunut vuodesta 1996 puolisonsa valokuvaaja Pekka Turusen kanssa Kemiönsaarella, ja heillä on kaksi lasta.lähde?

Teokset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Puiden asukkaat: Suomen puiden seuralaislajit: Petri Keto-Tokoi, Juha Siitonen, taitto ja ulkoasu: Ritva Kovalainen, Gaudeamus, 2021
  • Tämän tahdon sanoa: Ritva Kovalainen, teksti: Marianne Jokinen, Helena Laakkonen, Sven-Göran Olin, ISBN 978-952-99113-8-7, Hiilinielu tuotanto 2017
  • Kiero ja villiintynyt – Crooked and Wild; Ritva Kovalainen, ISBN 978-952-301-085-7, Musta taide 2017
  • Primeval Forests of Finland; Petri Keto-Tokoi & Timo Kuuluvainen, kuvitus pääosin: Ritva Kovalainen, Sanni Seppo ja kirjoittajat, ulkoasu: Ritva Kovalainen, ISBN 78-952-301-020-8, Maahenki 2014
  • Puiden kansa; Ritva Kovalainen ja Sanni Seppo, ISBN 978-952-99113-5-6, neljäs uudistettu painos Hiilinielu tuotanto ja Miellotar 2014, ensimmäinen painos Pohjoinen 1997
  • Vanhan metsän aarteet – Skatter i den gamla skogen; Ritva Kovalainen, ISBN 978-952-93-0110-2, Kemiönsaaren luonto ry, 2012
  • Hidas tanssi – mäntyrunoja; valokuvat, konsepti ja design: Ritva Kovalainen ja Sanni Seppo, toim. Risto Rasa, ISBN 978-952-5870-73-2, Maahenki 2012
  • Suomalainen aarniometsä; Petri Keto-Tokoi & Timo Kuuluvainen, kuvitus pääosin: Ritva Kovalainen, Sanni Seppo ja kirjoittajat, ulkoasu: Ritva Kovalainen, ISBN 978-952-5870-06-0, Maahenki 2010
  • Metsänhoidollisia toimenpiteitä; Ritva Kovalainen ja Sanni Seppo, ISBN 978-952-99113-4-9, Hiilinielu tuotanto ja Miellotar 2009
  • フィンランド・森の精霊と旅をする "Tree People (Puiden kansa)" in Japan; Ritva Kovalainen & Sanni Seppo, ISBN 978-4-903971-01-8, ASIA Documentary Productions, 2006
  • Tree people; Ritva Kovalainen ja Sanni Seppo, toinen uudistettu painos 2014, ISBN 978-952-99113-6-3, Hiilinielu tuotanto ja Miellotar, ensimmäinen painos 2006
  • Das Volk de Bäume; Ritva Kovalainen ja Sanni Seppo, ISBN 9789529911325, Hiilinielu tuotanto ja Miellotar 2006
  • Kauniiden hevosten maa – Land of Beautiful Horses; Ritva Kovalainen, ISBN 952-471-546-5, Like 2005
  • Talande träd – Puhuvat puut; valokuvat ja toim: Ritva Kovalainen, ISBN 952-91-9566-4, Kemiönseudun luonnonsuojeluyhdistys ry, 2005
  • Koivuntuohirunoja; valokuvat, konsepti ja design: Ritva Kovalainen, Sirkka-Liisa Konttinen ja Sanni Seppo, toim. Anelma Järvenpää-Summanen, ISBN 978-952-5328-61-5, Art House 1997, Maahenki 2005
  • Uusi metsäkirja; Jalonen ym., kuvitus Ritva Kovalainen & Sanni Seppo, Gaudeamus 2005, ISBN 9789516629837
  • Metsään mieleni, toim. Sepänmaa, kuvitus Ritva Kovalainen & Sanni Seppo, ISBN 978-952-5328-21-9, Maahenki 2003
  • Kun lapsi lapsi oli; Ritva Kovalainen, teksti: Maika Kovalainen, ISBN 952-91-3533-5, Hiilinielu tuotanto 2001
  • Sagalund – Min kostsamma leksak, kallisarvoinen leikkikaluni; toim. Li Näse, valokuvat Ritva Kovalainen ja Pekka Turunen, ISBN 951-98501-1-2, Sagalunds museum, 2000
  • Tikkuja; Ritva Kovalainen, johdantoruno Thomas Tranströmer, portfolio, Opus 25, 1991
  • Kjik; Ritva Kovalainen, portfolio, Musta taide 1991, Ritva Kovalainen 1992
  • Nimetön; Ritva Kovalainen, Opus 13, 1989
  • Maa pitää kaikki; Ritva Kovalainen, portfolio, Taik 1986

Tunnustukset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Suomi-facta. Helsinki: WSOY, 2002. ISBN 951-0-27147-0.
  2. Taiteilijaprofessorit Taiteen edistämiskeskus. Arkistoitu 9.8.2015. Viitattu 8.2.2018.
  3. Opettajamatrikkeli 1973-2003 Taideteollinen korkeakoulu. Arkistoitu 4.3.2016. Viitattu 8.2.2018.
  4. Hanna-Kaisa Hämäläinen ja Marko Hämäläinen: 100 Suomalaista valokuvaajaa 100finnishphotographers.fi.
  5. a b arsnet Turun Seudun Kehittämiskeskus.
  6. a b Ritva Kovalainen Maahenki.
  7. Toimintakertomus 2011 Helsingin taidemuseo HAM. Arkistoitu 15.2.2018. Viitattu 15.2.2018.
  8. puut ovat runoja - Kristoffer Albrecht, Taneli Eskola, Ritva Kovalainen, Pentti Sammallahti Sinebrychoffin Taidemuseo.
  9. Taiteilijaeläke 63 taiteilijalle Taiteen edistämiskeskus Taike. 4.3.2022. Viitattu 5.3.2022.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]