Vapaaehtoinen palokunta

Wikipedia

Tätä artikkelia tai sen osaa käsitellään lähinnä Suomen tai suomalaisten näkökulmasta. Voit auttaa Wikipediaa parantamalla artikkelin näkökulmaa neutraalimmaksi. Lisää tietoa saattaa olla keskustelusivulla.

Tämän artikkelin tai sen osan paikkansapitävyys on kyseenalaistettu. Lisää tietoa saattaa olla keskustelusivulla. Tarkennus: Lähteitä lisää, lukumäärä kunnista on väärä (Suomessa 348 kuntaa), palkanmaksu

Vapaa palokunta eli VPK on palokunta, jonka henkilöstö suorittaa palo- ja pelastustoimen tehtäviä harrastuksenaan ja osa sivutoimenaan. Lähes kaikilla suomalaisilla vapaaehtoispalokunnilla on sammutussopimus oman alueensa aluepelastuslaitoksen kanssa palo- ja pelastustehtävien hoitamisesta. Tällaisen sopimuksen tehneitä vapaaehtoispalokuntia kutsutaan myös nimellä sopimuspalokunta. Ennen sopimus tehtiin kunnan kanssa.

Sisällysluettelo 1 Toiminta vapaaehtoisessa palokunnassa 2 Suomen vapaaehtoiset palokunnat 3 Koulutusjärjestelmä 3.1 Peruskurssit 3.2 Täydennyskoulutus 3.3 Päällystön koulutus 3.4 Palokuntanuorten koulutus 4 Katso myös 5 Lähteet

[muokkaa] Toiminta vapaaehtoisessa palokunnassa

Vapaaehtoiselta ja sivutoimiselta sammutusmiehistöltä vaaditaan tiettyjen peruskurssien käymistä sekä soveltuvuus- ja kuntotestien(kuntotesti lähinnä tarkoitettu savusukeltajille) hyväksyttyä suoritusta. Peruskurssien lisäksi on mahdollista suorittaa erikoistehtäviin pätevöittävää (muun muassa vesipelastus, savusukellus ja ensivaste) tai muuten ammattitaitoa lisäävää (esimerkiksi hälytysajoneuvon kuljettaminen, vauriopuiden käsittely) koulutusta.

Monet vapaaehtoispalokunnat suorittavat palo- ja pelastustehtävien ohella myös erilaisia työtehtäviä, järjestävät tapahtumia ja valistavat muita. Tyypillisiä palokuntien hoitamia työtehtäviä ovat sammutustehtävät, vedenkuljetukset, puun kaadot ja talojen purkupolttamiset.

Vapaapalokuntalaiset eivät yleensä saa toiminnastaan rahallista korvausta taikka palkkaa. Palokuntaharrastuksen mukanaan tuomat taidot tervehenkisen harrastetoiminnan ja toisten ihmisten auttamisen ohella ovatkin VPK-harrastuksen parasta antia.

[muokkaa] Suomen vapaaehtoiset palokunnat

Sammutussopimuksen tehneitä vapaaehtoisia palokuntia on Suomessa 573 ja toimenpidepalkkauksen perustuvia puolivakinaisia palokuntia on 148. Edellä mainitut sopimuspalokunnat vastaavat 400 kunnassa pääosin yksin pelastustoimen kiireellisten palvelujen kuten sammutus- ja pelastustyön tuottamisesta. Tällaisissa kunnissa asuu noin 47 prosenttia Suomen asukkaista ja kyseiset kunnat edustavat 95 prosenttia maan kokonaispinta-alasta. Sopimuspalokunnissa on käytännöllisesti katsottuna jatkuvassa hälytysvalmiudessa noin 15 000 koulutettua palokuntalaista.

[muokkaa] Koulutusjärjestelmä

Vapaaehtoisten palokuntalaisten operatiivisen toiminnan koulutusta ohjaa Pelastusopisto, joka vahvistaa kurssien sisällön. Nuorten koulutusta ohjaa Suomen pelastusalan keskusjärjestö. Kurssien järjestämisestä vastaavat useimmiten alueiden pelastusliitot.

Operatiivisen toiminnan kurssit jakaantuvat peruskursseihin, täydennyskoulutukseen ja päällystön koulutukseen.

[muokkaa] Peruskurssit

• Perehdyttämiskurssi - henkilökohtaisia taitoja, tietoa pelastustoimesta ja omasta palokunnasta
• Sammutustyökurssi - toiminta sammutusyksikön jäsenenä, tietoa tulipaloista (vaaditaan että pääsee osallistumaan hälytystehtäviin)
• Savusukelluskurssi - lisää tietoa ja taitoja sammutustyöstä, muodollinen pätevyys vaativimpiin sammutustehtäviin
• Palokuntien ensiapukurssi - palokuntien tarpeisiin muokattu SPR:n EA2-kurssi
• Pelastustyökurssi - ihmisten, eläinten ja omaisuuden pelastaminen onnettomuuksissa
• Öljyvahingon torjuntakurssi - öljyjalosteiden kerääminen ja leviämisen estäminen onnettomuuksissa (vapaaehtoinen)
• Vaarallisten aineiden kurssi - toiminta onnettomuuksissa, joissa on mukana myrkyllisiä, säteileviä tai muuten vaarallisia aineita (vapaaehtoinen)
• Ensivastekurssi - lisää ja monimutkaisempaa ensiapua ja ensihoitoa kuin palokuntien ensiapukurssilla
• Pintapelastuskurssi - ihmisten pelastaminen veden varasta

[muokkaa] Täydennyskoulutus

Täydennyskoulutuksen kursseilla opetetaan tietoja ja taitoja, jotka syventävät peruskursseilla opittuja asioita tai joita jokaisen palokuntalaisen ei tarvitse hallita. Kursseja pidetään esimerkiksi viestiliikenteestä, konemiehen toiminnasta, hälytysajosta, myrskyvaurioiden korjaamisesta ja liikuntakoulutuksesta.

[muokkaa] Päällystön koulutus

Vapaaehtoispäällystön koulutus jakaantuu alipäällystön koulutukseen ja täydennyskoulutukseen sekä sopimuspalokunnan päällikön peruskoulutukseen. Alipäällystön peruskoulutus annetaan kahdella yksikönjohtajakurssilla, joka antaa valmiudet kouluttaa ja johtaa pelastusyksikköä. Alipäällystön koulutusta täydennetään kursseilla palokunnan toiminnasta poikkeusoloissa ja toiminnasta paloilmoitinkeskuksessa. Sopimuspalokunnan päällikkökurssi antaa valmiudet johtaa vapaaehtoista palokuntaa.

[muokkaa] Palokuntanuorten koulutus

Palokuntanuorten kurssit tähtäävät sekä arjen turvallisuuteen perehtyneiden vastuuntuntoisten kansalaisten kasvattamiseen että vankan paloalan koulutuspohjan antamiseen miehistöön siirtyville nuorille. Kursseja järjestetään pääsääntöisesti pelastusliittojen järjestämillä kesäleireillä. Seuraavassa lista yleisimmistä nuorten kursseista:

• Alkukurssi 1 - Alkeiskurssi 1 on tarkoitettu 7–8 -vuotiaille palokuntanuorille. Kurssi sisältää muun muassa leirielämään tutustumista, hätäilmoituksen tekoa sekä liikenneturvallisuutta.
• Alkukurssi 2 - Alkeiskurssi 2 on suunnattu 9–10 -vuotiaille. Kurssilla koulutetaan muun muassa alkusammutusta, solmuja ja ensiavun alkeita.
• Tasokurssi 1 - Tasokurssi 1 on tarkoitettu 11-vuotiaille. Kurssilla opetellaan järjestäytymistä, alkusammutusta, ensiapua ja vesiturvallisuutta.
• Tasokurssi 2 - Tasokurssi 2 on tarkoitettu 12-vuotiaille. Kurssi sisältää muun muassa palamisen edellytykset, käsisammuttimen käyttöä ja ensiapua.
• Tasokurssi 3 - Tasokurssi 3 on tarkoitettu 13-vuotiaille nuorille. Kurssi sisältää erityisesti ensiapua mutta lisäksi selvityksiä.
• Tasokurssi 4 - Tasokurssi 4 on suunnattu 14-vuotiaille nuorille. Kurssilla opetellaan viestiliikennettä, sammutushyökkaystä ja laskeutumista.
• Tiiviskurssi - Tiiviskurssi on tarkoitettu 13 vuotta täyttäneille ja vanhemmille nuorille, jotka ovat aloittaneet palokuntaharrastuksen myöhemmin. Kurssilla on tarkoitus käydä tiivistetysti läpi tasokurssit 1–3(4). Kurssilla opetellaan muun muassa ensiapua, alkusammutusta, vesiturvallisuutta sekä suihkuputken ja letkun käsittelyä.
• Viestiliikennekurssi - Viestiliikennekurssi on syventävä kurssi palokuntien viestiliikenteen maailmaan. Lisäksi kurssilla opetellaan yleisesti radioliikenteeseen liittyviä ominaispiirteitä. Kurssi on tarkoitettu 15–17 -vuotiaille.
• Ensiavun jatkokurssi - Kurssin sisältönä on ensiapua toiminnallisin harjoituksin ja ripaus tutustumista ensivastetoimintaan. Kurssi on tarkoitettu 15–17 -vuotiaille.
• Ryhmänjohtajakurssi - Ryhmänjohtajakurssilla opetellaan johtamistaitoja, esiintymistä ja ohjaamistaitoja. Kurssi on tarkoitettu 15–17 -vuotiaille.
• Konemieskurssi - Konemieskurssilla käydään läpi moottoritekniikkaa, moottorilaitteiden käyttöä sekä sähkö- ja hydraulilaitteita. Kurssi on tarkoitettu 15–17 -vuotiaille nuorille.
• Tulitaistelijakurssi - Perinteinen kovien brankkarinuorten kurssi, jossa opetellaan savusukellusta, sammutusyksikön toimintaa ja sammutustekniikoita. Kurssi on tarkoitetttu 15–17 -vuotiaille nuorille.

[muokkaa] Katso myös

• Palokuntanuoret
• Tehdaspalokunta

[muokkaa] Lähteet

• SPEK:n palokuntien vapaaehtoisen henkilöstön koulutuksen verkkosivut, viitattu 27.11.2006