Komppania

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Sotilasyksiköt
Armeijaryhmä / Rintama
Armeija
Armeijakunta
Divisioona
Prikaati
Rykmentti
Pataljoona/Patteristo
Komppania/Patteri
Joukkue/Jaos
Ryhmä
Partio
Taistelijapari

Komppania (lyhenne kompp.[1]) on armeijan perusyksikkö, jolla on yhteinen huolto ja talous. Nimitys tulee historiallisesti juuri tästä: komppania-sanan taustalla on rahvaanlatinan sana companio, joka sisältää osat com, yhdessä ja panis, leipä. [2][3]

Jalkaväki- tai kiväärikomppanioita eri armeijoissa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Armeija komppanian nimitys joukkueet vahvuus yhteensä päällikön sotilasarvo muuta viitteet
British Army, Britannian armeija rifle company (kiväärikomppania) 3 jalkaväkijoukkuetta ja komentojoukkue 80–225 kapteeni - majuri ? [4]
United States Army, Yhdysvaltain armeija infantry company (jalkaväkikomppania) 3 jalkaväkijoukkuetta ja raskas joukkue 100-200[5] kapteeni[5] ? [6][5]
Suomen puolustusvoimat jääkärikomppania M05 3 jääkärijoukkuetta, komento- ja tukijoukkue, huoltojoukkue 110–260 yliluutnantti - majuri ?

Komppania Suomen puolustusvoimissa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Rauhanajan komppanian päällikkö on sotilasarvoltaan yliluutnanttimajuri. Hänen apunaan toimii perusyksikön varapäällikkö (luutnanttikapteeni) ja hallinnollisena johtajana perusyksikön vääpeli (uuden Yleisen palvelusohjesäännön (YlPalvO) mukaan yksikköupseeri muutettiin takaisin yksikön vääpeliksi vuonna 2009).[7] Sodan ajan jääkärikomppaniaa johtaa yleensä peruskoulutettu opistoupseeri tai uuden upseerinkoulutusjärjestelmän mukainen nuorempi upseeri.lähde? Sodan ajan jalkaväkikomppanioita johtavat yleisesti reserviupseerit arvoiltaan luutnantista kapteeniin.lähde? Sodan ajan perusyksikön vääpeli voi joukkotyypin mukaan olla joko aliupseeri tai upseeri.

Komppania jakautuu joukkueisiin, joiden johtajat ovat yleensä upseereita, vänrikkejä tai luutnantteja. Joukkueet muodostuvat ryhmistä. Komppanian lyhenne on K, esim. PIONK, joukkueen J, esim. VIESTIJ ja ryhmän R. Vuodesta 2005 alkaen on lyhenteet kirjoitettu isoin kirjaimin kansainvälisen mallin mukaisesti.

Sodan aikana komppania voi ryhmittyä puolustusasemaan, jota kutsutaan puolustuskeskukseksi. Puolustuskeskus muodostuu joukkueiden tukikohdista. Suomessa komppanian koko on noin 110–260 miestä.lähde? Talvisodan aikaisen kiväärikomppanian kirjavahvuus oli 191 miestä.

Suomalaisen jääkärikomppanian M05 kokoonpanoon kuuluu:

  • Komppanianpäällikkö, varapäällikkö ja tulenjohtopäällikkö
  • Komento- ja tukijoukkue (jossa komento-, tulituki- ja raskaskertasinkoryhmät sekä tulenjohtopartio)
  • Kolme jääkärijoukkuetta (jossa kolme jääkäriryhmää sekä raskaskertasinko- ja tulenjohtopartiot)
  • Huoltojoukkue (muonitus-, täydennys- ja lääkintäryhmät)

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Pipping, Knut: Komppania pienoisyhteiskuntana : sosiologisia havaintoja suomalaisesta rintamayksiköstä 1941-1944. Helsinki: Otava, 1978. ISBN: 951-1-05026-5.
  • Suomen puolustusvoimat, Pääesikunta: Yleinen palvelusohjesääntö (YLPALVO). , 2009. Teoksen verkkoversio. (suomeksi)

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Lyhenneluettelo 07.01.2013. Kotimaisten kielten keskus. Viitattu 9.4.2013.
  2. James Noel Adams: Bilingualism and the Latin language. Cambridge University Press, 2003. ISBN 0521817714. s.279
  3. Kenttä- ja ilmatorjuntatykistössä sekä merivoimiin liitetyssä rannikkotykistössä komppaniaa vastaava perusyksikkö on patteri. Ratsuväessä vastaava yksikkö on eskadroona. Laivastossa aluksista koostuvaa perusyksikköä kutsutaan viiriköksi.
  4. Wikipedia (en):Company (military unit)
  5. a b c WWW.ARMY.MIL: The Official Homepage of the United States Army: Operational Unit Diagrams
  6. Wikipedia (en):Company (military unit)
  7. Suomen puolustusvoimat, Pääesikunta: ”4 Palvelus joukko-osastossa”, Yleinen palvelusohjesääntö (YLPALVO), s. 36-37. (147,148). , 2009. Teoksen verkkoversio. (suomeksi)

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]