Srebrenican joukkomurha
Sivulta puuttuu | Srebrenican ja Žepaan piiritys | |||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|
| Osa Bosnian sota | |||||||
 |
|||||||
|
|||||||
| Osapuolet | |||||||
| Komentajat | |||||||
|
|
|
||||||
| Vahvuudet | |||||||
|
|
|
||||||
| Tappiot | |||||||
|
Yli 50 kuollutta |
vähemmän kuin 2.000 kuollutta |
||||||
|
28. divisioonan komentaja Tuzlassa huhtikuussa 1995 oli Naser Orić |
|||||||
.svg){kind=small}
Srebrenican joukkomurha (myös Srebrenican kansanmurha) oli heinäkuussa 1995 Srebrenican kaupungissa tapahtunut verilöyly, jossa surmattiin yli 8 000 bosniakkia, miehiä ja poikia.
Sisällysluettelo |
Serbien hyökkäys Srebrenicaan [muokkaa]
Serbit piirittivät Srebrenican heti Bosnian sodan alussa kesällä 1992. Kaupungin puolustus oli kuitenkin sangen vahva pistäen hanttiin piirittäville serbeille ja jopa laajentaen hallitsemaansa aluetta. Keväällä 1993 serbien vastahyökkäys kuitenkin käänsi voimasuhteet lopullisesti serbeille edulliseksi. Kaupungista tuli YK:n julistama suoja-alue huhtikuussa 1993. Tällöin serbit etenivät kahden kilometrin päähän kaupungin reunasta ja olivat valloittamaisillaan kaupungin. Muslimit antautuivat ja luovuttivat aseensa, mutta YK esti serbien marssimisen kaupunkiin. Ihmisiä tallautui Srebrenicassa kuoliaiksi, kun he yrittivät huhtikuun 15. päivän tienoilla 1993 hypätä poistuviin YK:n ajoneuvoihin. Srebrenican suojaksi olisi useiden arvioiden mukaan tarvittu 30 000 sotilasta, joita YK:n pääsihteeri jäsenmailta pyysikin YK:n käyttöön, mutta määrällisesti rauhanturvaajia Srebrenicaan saatiin vain muutama tuhat.[4] Kaupungissa oli tuohon aikaan piiritettynä noin 40 000 ihmistä. Srebrenican juomavesi- ja elintarviketilanne oli vuonna 1993 huonompi kuin missään muussa saarretussa Bosnian ja Hertsegovinan kaupungissa. Sinne saapui pakolaisia kesällä 1993, kun serbit valtasivat Cerskan.
Bosnian muslimit tekivät sotilaallisia iskuja YK:n julistamalta suoja-alueelta öisin lähistön kyliin, surmaten 50-60 serbiä.[5] Serbit puolestaan eivät yleensä päästäneet avustuskuljetuksia läpi ja tulittivat kaupunkia kranaatinheittimin. Kaupungissa ei ollut riittävästi ruokaa ja muita tarvikkeita. Liikkumiskielto rajoitti ihmisten toimia. Hollantilaista rauhanturvapataljoonaa arvosteltiin tehtäväänsä sopimattomaksi. Se olikin henkilöstöpulan vaivaama ja lähes kokonaan vailla raskasta aseistusta.
Kun bosniakit yrittivät vapauttaa Sarajevon 15. kesäkuuta 1995, serbit aloittivat kostoksi hyökkäyksen 8. heinäkuuta saarrettua Srebrenican kaupunkia vastaan tehtyään ensin parin päivän tulivalmistelun. Hyökkäyksen alkaessa kuoli heti yksi rauhanturvaaja tosin Srebrenican muslimien surmaamana. Tämä kiristi YK:n rauhanturvaajien ja suoja-alueella olevien muslimitaistelijoiden välejä. Serbien hyökkäystä on arveltu kostoksi muslimien tekemästä iskusta useampaan Srebrenican läheiseen serbikylään, jossa kuoli ainakin yli 50-60 henkeä. Srebrenica saatettiin luovuttaa tarkoituksella serbeille vaihtokauppana rauhasta.
Kun serbit valtasivat kaupungin, vangiksi otetut taisteluikäiset miehet teloitettiin ja erotettiin. Muslimeja kuljetettiin busseilla yhtenäiselle muslimialueelle, ja osa alkoi kävellä kohti Tuzlaa. Osa muslimimiehistä livahti Zepaan, jonka serbit myös pian valtasivat. Erään arvion mukaan serbit teloittivat 3 000 ihmistä ja 4 000 kuoli pakomatkalla metsissä. Joukkohaudoista on löytynyt ainakin 2 000 muslimia.
Syksyllä 2005 Bosnian serbihallituksen asettama komissio totesi, että noin 25 000 Bosnian serbiä osallistui verilöylyyn suoraan tai epäsuorasti. Suoraan osallisia oli noin 19 500, joihin lukeutuu muun muassa Bosnian serbiarmeijan sotilaita sekä puolustus- ja sisäministeriön henkilökuntaa.
Anteeksipyyntö [muokkaa]
EU-jäsenehdokkaaksi pyrkivän Serbian parlamentti hyväksyi maaliskuun lopussa 2010 äänestyksen ja kiivaan keskustelun jälkeen päätöslauselman, jossa se tuomitsi Srebrenican joukkomurhan. Parlamentti ei kuitenkaan määritellyt murhia kansanmurhaksi. Parlamentti korosti Ratko Mladićin löytämisen ja pidättämisen tärkeyttä. Mladić pidätettiin toukokuussa 2011.
Katso myös [muokkaa]
- skorpionit, Srebrenican joukkomurhaan osaa ottanut puolisotilaallinen järjestö.
Lähteet [muokkaa]
- Pekka Visuri: Kosovon sota. Gaudeamus, 2000. ISBN 951-662-801-X.
- Marita Vihervuori: Tervetuloa helvettiin: välähdyksiä Jugoslavian perintösodasta
- Roy Gutman: Kansanmurhan todistaja
- Yrjö Lautela ja Jyrki Palo: Jugoslavia - kansakunta, jota ei ollut
Viitteet [muokkaa]
- ↑ Massacre Near Srebrenica was Staged by French and Muslim Agents
- ↑ "So to avoid the Bosnian Serb forces to their west, about 800 of the men and boys of Zepa fled east. They crossed the Drina River to Yugoslavia, where they were split between two detention camps"211 Bosnians Free After 8 Months. Why So Long?
- ↑ "The fact that Milosevic personally intervened and saved 800 Bosnian Muslim men from the enclave who crossed the Drina River into Yugoslavia demanding protection from Milosevic!!! These men where handed over to the Red Cross in Hungary - so that from there they could choose whether or not they wanted to return to Bosnia."Some things to keep in mind about Srebrenica:
- ↑ Pekka Visuri.: Kosovon sota. Gaudeamus, 2000. ISBN 951-662-801-X. sivut 43-44
- ↑ Pekka Visuri.: Kosovon sota. Gaudeamus, 2000. ISBN 951-662-801-X. sivu 44
