Dobrica Ćosić

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Dobrica Ćosić

Dobrica Ćosić (serb. Добрица Ћосић, 29. joulukuuta 1921 Velika Drenova, Serbien, kroaattien ja sloveenien kuningaskunta18. toukokuuta 2014 Belgrad, Serbia) oli jugoslavialainen kirjailija, poliittinen teoreetikko ja Jugoslavian liittotasavallan ensimmäinen presidentti 19921993.

1960-luvulla Ćosić alkoi vastustaa Jugoslavian hallituksen politiikkaa, koska hänen mielestään se tuki yhä enemmän muita kansoja kuin serbejä. Näin Ćosićista tuli toisinajattelija. Ćosić osallistui keskeisesti serbinationalistisen liikkeen luomiseen 1980-luvun lopussa, minkä takia ihailijat kutsuvatkin häntä ”serbikansan isäksi”.[1] Ćosićia on väitetty julkisuuteen vuotaneen ”Serbian tiede- ja taideakatemian muistion” kirjoittajaksi. Hän ei sitä laatinut, vaikka osallistuikin muistion luoneeseen kokoukseen. Ćosić tuki Slobodan Miloševićia vuonna 1989 ja Radovan Karadžićia vuonna 1991 Bosniassa, mutta kääntyi pääministerinä presidentti Slobodan Miloševićia vastaan 1993, ja joutui erotetuksi. Ćosić liittyi Miloševićia vastustaneeseen Otpor-järjestöön vuonna 2000.[2]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Jugoslavian liittotasavallan lippu Jugoslavian liittotasavallan presidentit
Dobrica Ćosić (1992–1993) | Zoran Lilić (1993–1997) | Slobodan Milošević (1997–2000) | Vojislav Koštunica (2000–2003)
Serbia ja Montenegron presidentti
Svetozar Marović (2003–2006)
Tämä kirjailijaan liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.