Arpitaani

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Arpitaani
Oma nimi Patouès, Arpitan
Muu nimi Frankoprovensaali
Tiedot
Alue Italia
Ranskan lippu Ranska
Flag of Switzerland.svg Sveitsi
Virallinen kieli Aostan laakso
Puhujia arviolta 147 000 (v.1971)[1]
Sija ei 100 suurimman joukossa
Kirjaimisto latinalainen
Kielenhuolto -
Kielitieteellinen luokitus
Kielikunta indoeurooppalaiset kielet
Kieliryhmä romaaniset kielet
länsiromaaniset kielet
galloromaaniset kielet
Kielikoodit
ISO 639-1 -
ISO 639-2 roa
ISO 639-3 frp
ISO 639-3 frp
Arpitaanin levinneisyysalue.

Arpitaani eli frankoprovensaali on romaaninen kieli, joka kuuluu samaan ryhmään ranskan, vallonin ja picardin kanssa. Sitä puhutaan Italiassa, Ranskassa ja Sveitsissä. Suurin osa kielen puhujista asuu Italiassa Aostan laaksossa, joka on myös ainut alue, jossa kielellä on virallinen asema. Kieltä puhutaan myös Torinon maakunnassa Piemonten alueella, kahdessa syrjäisessä kaupungissa Foggian maakunnassa Apulian alueella sekä Sveitsin ranskankielisessä osassa. Ranskassa Rhône-Alpesin alueella kielellä on paikalliskielen asema, mutta sen käyttö on vähäistä. Kieli on uhanalainen, ja sen käyttäjien määrä on vähentynyt jo pitkään.

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kieli on erkaantunut muista d'oïl-kielistä 700-800-luvuilla. Ensimmäiset kirjalliset todisteet frankoprovensaalista ovat 1100-luvulta. Kieli ei kehittynyt yhtä käytetyksi kuin ranskan tai italian kielet, sillä sen puhujat elivät poliitisesti erkaantuneilla, syrjäisillä vuoristoalueilla. Alueella sijainnut Savoijin kunigaskunta käytti virallisena kielenään latinaa, ja myöhemmin ranskaa, vaikka suurin osa sen asukkaista käytti frankoprovensaalia. Kielen käyttö alkoi vähetä 1800-luvulla, kun ranskan kieli alkoi syrjäyttää sitä monin paikoin. Nimen frankoprovensaali antoi G.I. Ascoli 1800-luvulla, koska kielessä on piirteitä ranskan ja provensaalin kielestä. Arpitaani on kielen puhujien itsensä suosima ilmaus.

Kirjallisuus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vaikka frankoprovensaalilla ei ole yleisesti hyväksyttyä kirjakieltä, sillä on pitkä historia kirjallisuudessa. Ensimmäinen frankoprovensaalinkielinen kirjallinen tuotos on tiettävästi 1100-luvulta peräisin oleva runo Aleksanteri Suuresta. Eepos Girart de Roussillon on toinen merkittävä 1100-luvulta peräisin oleva teos. 1200-luvulla alkoi ilmestyä lakitekstejä frankoprovensaaliksi samalla kun latinan käyttö hallinnossa väheni. Muun muassa Corpus Juris Civilis käännettiin tällöin frankoprovensaaliksi. Uuden ajan frankoprovensaalisia kirjoittajia ovat muun muassa Amélie Gex ja Jean-Baptiste Cerlogne, jotka molemmat vaikuttivat 1800-luvulla. Ensimmäinen sarjakuva, joka käännettiin frankoprovensaaliksi, oli Tintti[2].

Kielinäyte[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Latinaksi Frankoprovensaaliksi Ranskaksi Oksitaaniksi Italiaksi Suomeksi
clavis clâ clef / clé clau chiave avain
cantare chantar chanter cantar / chantar cantare laulaa
capra cabra / chèvra chèvre cabra / chabra capra vuohi
caseus (formaticus) tôma / fromâjo fromage formatge formaggio juusto
dies Martis demârs / demonre mardi dimars martedì tiistai
ecclesia églésé église glèisa chiesa kirkko
frater frâre frère fraire fratello veli
hospitale hèpetâl hôpital espital / espitau ospedale sairaala
lingua lenga langue lenga / lengua lingua kieli
manus sinistra man gôcho main gauche man esquèrra / man senèstra mano sinistra vasen käsi
nox nuet nuit nuèch / nuèit notte
pagare payér payer pagar / paiar pagare maksaa
sudor suar sueur susar / suar sudore hiki
vita via vie vida vita elämä

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Ethnologue report for language code: frp [1]
  2. "Hergé" (Remi, Georges) (2006). L'Afére Pecârd. Pantin, Ranska: Casterman Editions. ISBN 2-203009-31-4
Tämä kieliin tai kielitieteeseen liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.