Tapani III Suuri

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Tapani III Suuri / Ștefan cel Mare ikonissa

Tapani III Suuri (romaniaksi Ștefan cel Mare) syntyi 1433 ja hallitsi Moldovan ruhtinaskuntaa vuosina 1457–1504.

Tapani nousi valtaistuimelle serkkunsa Valakian ruhtinaan Vlad III Seivästäjän tukemana. Hän niitti elinaikanaan mainetta sitkeällä vastarinnallaan osmaneja vastaan ja sai paavi Sixtus IV:ltä lisänimen Kristuksen soturi. Tapani III Suuri onnistui tasapainoilemaan suurten naapureittensa kanssa ja torjui muun muassa 1467 Unkarin kuninkaan Matias Corvinuksen valloitusyrityksen ja otti haltuunsa 1471 Valakian, joka oli ollut siihen asti osmaneilla.

Moldova vuoden 1483 kartassa.

Tätä ei Osmanien sulttaani Mehmed II sulattanut, vaan lähti sotaretkelle Moldovaan keväällä 1475. Suuressa taistelussa 1475 Vasluin kaupungin lähellä Tapani kukisti osmanijoukot, mikä pysäytti väliaikaisesti osmanien valloitushalut Balkanilla.

Vuonna 1484 Tapani joutui niin osmanien, Puolan kuin Unkarinkin hyökkäyksen kohteeksi. Moldova voitti Tapanin johtamana kaikki maahantunkeutujat, mutta heikentyi kuitenkin huomattavasti. Vuoden 1489 osmanien uusi sotaretki Moldovaan pakotti Tapanin liittoutumaan muodollisesti sulttaanin kanssa ja maksamaan veroa osmaneille.

Tapanin ansiot eivät kuitenkaan rajoitu vain sotakentälle. Hän perusti valtakuntaansa Moldovaan (joka hänen kuollessaan rajoittui Dnestrin ja Tonavan jokien, Mustanmeren ja Karpaattien välille) 44 luostaria, joista suurin osa on UNESCOn maailmanperintökohteita.

Tapani kuoli 1504, vuotta aikaisemmin hän alistui muodollisesti sulttaanin määräysvallan alle. Hänet on julistettu Romaniassa pyhäksi ja hän on yksi Romanian tärkeimmistä suojelupyhimyksistä. Hänet on haudattu Putanan luostariin Koillis-Romaniaan.

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]