Moldova (historiallinen alue)

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Tämä artikkeli käsittelee Moldovan historiallista aluetta. Moldovan tasavallasta on erillinen artikkeli.
Moldova
ruhtinaskuntana 13491862
Karte Fürstentum Moldau.png
Moldovan ruhtinaskunta ja nykyiset valtionrajat.
Valtiomuoto ruhtinaskunta
Pääkaupunki Baia, Siret, Suceava, Iași
Historia
 –Turkin vasalliksi
 –Puolan vasallina
 –Venäjän suojelukseen
 –Bukovina Itävallalle
 –Bessarabia Venäjälle

n. 1504
1601–1618
1774
1775
1812
Yleisimmät kielet romania
Irtaantui Unkarin kuningaskunnasta
Yhdistyi Valakian kanssa Romaniaksi

Moldova (romaniaksi Moldova, myös ukr. Молдова) on historiallinen alue Karpaattien ja Dnestrjoen välissä. Nykyisin alue jakautuu Romanian, Moldovan tasavallan ja Ukrainan kesken.

Alueen alkuperäinen nimi oli Bogdania, sen hallitsija Bogdan I:n mukaan. Nimi Moldova tulee Moldovajoesta.

Moldovan ruhtinaskunnan perusti Dragoș 1300-luvulla johdettuaan joukon romanialaisia Unkarin hallitsemilta Karpaateilta ja saavutettua riippumattomuuden aluetta tuolloin hallinneista mongoleista. Hän oli kuitenkin Unkarin vasalli. Vuonna 1349 Moldova sai täyden itsenäisyyden Dragoșin seuraajan Bogdan I:n julistautuessa itsenäiseksi ruhtinaaksi. Suurimmillaan ruhtinaskunta sisälsi Bessarabian ja ulottui pohjoisessa Dnestrille asti ja etelässä Mustallemerelle. Ruhtinaskuntaa kuitenkin ympäröivät monet viholliset, jotka uhkasivat sen itsenäisyyttä, nimittäin Puola, Unkari ja osmanien valtakunta, jotka uhkasivat myös Moldovan etelänaapuri Valakiaa. Moldovan Tapani III Suuri puolusti 1457–1504 ruhtinaskuntaa Unkaria ja Puolaa vastaan, mutta hänen kuolemansa jälkeen Bogdan III Yksisilmä joutui maksamaan veroja osmanien sulttaanille. Seuraavat kolme vuosisataa Moldova oli suurimman osan aikaa osmanien vasalli, kapinoista huolimatta. Juhana Hirmuinen (1572–1574) kapinoi kasvavia veroja vastaan, Valakian Mikael Rohkea yhdisti romanialaiset ruhtinaskunnat osmaneja vastaan ja 1601–1618 Moldova oli Puolan vasalli. Turkkilaiset valitsivat ruhtinaat, vuoteen 1711 asti ruhtinassuvusta, mutta myöhemmin asemaan määrättiin kreikkalainen fanariootti. Turkkilaisten alaisuudessa Moldova muutettiin vahvasti linnoitetuksi rajaseuduksi.

1700-luvulla Venäjän vaikutusvalta kasvoi ja 1774 Moldova asetettiin Venäjän suojelukseen, vaikka se vielä jäikin Turkin vasalliksi. Moldova menetti alueita, Bukovinan Itävallalle 1775 ja itäosan ja Bessarabian Venäjälle 1812. Vuonna 1832 säädettiin perustuslaki Venäjän johdolla. Krimin sodan jälkeisessä Pariisin rauhassa 1856 Venäjän suojeluherruus lopetettiin ja 1859 Moldova ja Valakia yhdistyivät Romaniaksi Alexandru Ioan I Cuzan alaisuuteen.

Vuonna 1918 historiallisen Moldovan asukkaat Prutjoen itäpuolella irtautuivat Venäjän vallasta ja liittyivät Romaniaan Pariisin sopimuksella 1920, mutta Neuvostoliitto ei hyväksynyt tätä. Bessarabia kuului Romaniaan 1918–1940. Neuvostoliiton vallattua Bessarabian 1940 itäisestä osasta historiallista Moldovaa tehtiin Moldovan sosialistinen neuvostotasavalta. Toisen maailmansodan aikana se kuului Romaniaan vuosina 1941–1944. Moldovan neuvostotasavalta julistautui itsenäiseksi tasavallaksi vuonna 1991.

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]