Constantin Brâncuși

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Constantin Brâncuși
Constantin Brâncuși noin vuonna 1905
Constantin Brâncuși noin vuonna 1905
Syntynyt 19. helmikuuta 1876
Hobița, Romania
Kuollut 16. maaliskuuta 1957
Pariisi, Ranska
Kansallisuus Romanian lippu Romania
Ranskan lippu Ranska (vuodesta 1952)
Ala Kuvanveisto
Taidesuuntaus Modernismi, Taille directe (suora kuvanveisto)
Kuuluisimpia töitä Lintu avaruudessa
Nukkuva muusa
Loputon pylväs
Palkinnot Romanian akatemian jäsenyys

Constantin Brâncuși (19. helmikuuta 1876 Hobița, Romania16. maaliskuuta 1957 Pariisi, Ranska) oli romanialainen kuvanveistäjä, jonka pelkistyneet teokset avasivat tietä modernille kuvanveistolle.

Constantin Brâncușin taiteessa yhdistyivät kansantaiteen ja primitiivisen taiteen yksinkertaisuus ja abstraktin taiteen muodot.[1] Brâncuși kehittikin kaksi erityyppistä veistotyyliä. Hän veisti hienostuneita ja hiottuja mietiskeleviä muotoja, jotka eivät olleet täysin abstrakteja. Toisaalta hän veisti vanhoista puunkappaleista ja toisinaan myös kivestä dramaattisia, karkeita ja jäykkiä veistoksia, joissa oli tuolloin Pariisissa ajankohtaisen afrikkalaisen veistotaiteen ja Brâncușin omaa romanialaisen kansantaiteen primitivismiä. Karkeammissa teoksissa on myös keskiaikaisten katedraalien vesikouruveistosten groteskiutta. Samaan aikaan kuin Brâncuși kehitti veistotyylejään Picasso ja Braque loivat analyyttista kubismia. Brâncuși kuitenkaan ei kannattanut heidän hajottavaa tapaansa käsitellä todellisuutta. Brâncușin veistokset olivat hengeltään läheisempää sukua esimerkiksi Matissen taiteelle.[2] Brancusin ajatteluun vaikutti paljon suoran kuvanveiston periaate.

Kaksijakoisuutta on myös siinä, että Brâncuși teki kaikki veistoksensa käsin. Hän uskoi perinteiseen käsityöläisyyteen ja rehelliseen veistämiseen. Hiotut muodot on kuitenkin viimeistelty näyttämään koneellisesti tehdyiltä, ja hän saattoi valattaa kiviveistoksen pronssiin, jolloin siitä katosi mahdollisesti jäljellä oleva materiaalin ja työstön tuntu.[3] Brâncușin taiteessa on nähty vaikutteita muun muassa Auguste Rodinilta, italialaiselta Medardo Rossolta (1858-1928)[2] ja Paul Cézannelta. Sitä on verrattu futuristien taiteeseen[1] ja Bauhausin muotoiluun.[3]

Uran varhaisvaiheet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Brâncuși syntyi maanviljelijäperheeseen. Yhdeksänvuotiaana hän lähti töihin läheiseen kaupunkiin ja muutti 13-vuotiaana Craiovaan, jossa työskenteli ruokakaupassa usean vuoden ajan. Brâncușin täytettyä 18 hänen veistotöistään vaikuttunut työnantajansa kustansi hänelle koulutuksen Craiovan käsityökoulussa (Craiova Şcoala de Meserii). Koulussa Brâncuși teki puutöitä sekä opetteli lukemaan ja kirjoittamaan. Hän valmistui vuonna 1898.[4]

Käsityökoulun jälkeen Brâncuși siirtyi Bukarestin taideakatemiaan opiskelemaan kuvanveistoa. Eräs hänen varhaisimmista säilyneistä töistään edusti anatomisen tutkielman veistostyyppiä, jossa ihmishahmo on kuvattu ilman ihoa, jotta lihakset näkyisivät selvästi.[5]

Työskentely Pariisissa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuonna 1903 Brâncuși matkusti Müncheniin ja Pariisiin. Pariisissa [6] Hän työskenteli kaksi vuotta Antonin Mercién työpajassa École des Beaux-Artsissa ja sai kutsun Auguste Rodinin työpajaan. Brâncuși ihaili Rodinia, mutta hän lähti jo kahden kuukauden kuluttua perustelunaan se, ettei suurten puiden alla kasva mitään.[4]

Rodinin luota lähdettyään Brâncuși alkoi kehittää uudentyyppistä veistotyyliä, josta hänet tunnetaan. Hänen ensimmäinen tilaustyönsä, Rukoilija oli osa hautamonumenttia. Nuorta polvistuvaa naista kuvaava teos oli ensimmäisiä askeleita kohti pelkistettyä ei-kirjallista ilmaisua. Teos kuvaa myös Brâncușin pyrkimystä kuvata ennemmin ideaa ja sisäistä olemusta kuin ulkoisia piirteitä. Useimmat aikalaiset työskentelivät muovaten savesta veistoksia, jotka oli tarkoitus valaa metalliin, mutta Brâncuși siirtyi yhä enemmän kohti kiven ja muun materiaalin veistämistä.

Seuraavina vuosina hän teki useita versioita Nukkuvasta muusasta ja Suudelmasta pelkistäen ja abstrahoiden muotoja entisestään. Brâncușin teokset saivat kuuluisuutta Ranskassa, Romaniassa ja Yhdysvalloissa. Keräilijät ostivat hänen teoksiaan ja kriitikot ylistivät niitä. Vuonna 1920 hän herätti pahennusta asettamalle esille Prinsessa X-veistoksen Riippumattomien salonkiin. Fallinen muoto sai aikaan skandaalin, ja teos poistettiin näyttelystä. Näihin aikoihin hän alkoi työstää myös veistosten jalustoja samalla intensiteetillä kuin itse veistoksia.

Brâncuși alkoi työstää Lintu avaruudessa-nimellä tunnettujen veistosten sarjaa 1920-luvulla. Teokset perustuivat hänen aiempiin Maiastra-teoksiinsa. Seuraavien 20 vuoden aikana hän teki aiheesta yli 20 versiota marmoriin ja pronssiin. Aerodynaaminen muoto ei suoraan muistuta lentävää lintua, mutta siinä on liikettä ylöspäin ja lentämiseen liittyvää virtaviivaisuutta.[3]

Brancusin ystäviin Pariisissa kuului taiteilijoita ja älymystön edustajia kuten Ezra Pound, Guillaume Apollinaire, Eric Satie, Pablo Picasso, Marcel Duchamp, Henri Rousseau ja Fernand Léger.[7]

Valokuvat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Brâncuși valokuvasi runsaasti itseään ja työskentelytapojaa. Hän esittelee niissä metodologiaansa ja esittelee "teoriaansa" kuvanveistäjän työstä, joskin hän torjuu sanalliset teoriat:[8]

»Teoriat ovat pelkästään merkityksettömiä esimerkkejä. Vain teoilla on merkitystä.»

Brâncușin kuolema ja teosten myöhemmät vaiheet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Brâncușin kuollessa 81-vuotiaana hänen tuotantoonsa sisältyi 1200 valokuvaa ja 215 veistosta. Hänet haudattiin Montparnassen hautausmaalle Pariisiin. Hänen teoksiaan on nykyisin MoMassa New Yorkissa ja Romanian kansallismuseossa Bukarestissa. Myös Philadelphian taidemuseossa on suuri kokoelma hänen veistoksiaan. Rekonstruoitu Brâncușin Pariisin työhuone on avoinna yleisölle Pompidou-keskuksen lähellä Rue Rambuteaun varrella. Romanian sosialistisen hallituksen torjuttua Brâncușin tarjouksen hän testamenttasi osan kokoelmistaan Ranskan valtiolle sillä ehdolla, että hänen työhuoneensa entistetään tilaan jossa se oli hänen kuollessaan.

Vuonna 2002 Danaide-niminen veistos myytiin Yhdysvalloissa 18.1 miljoonalla dollarilla, mikä oli korkein veistoksesta huutokaupassa maksettu hinta. Toukokuussa 2005 yksi veistos sarjasta Lintu avaruudessa rikkoi ennätyksen, kun siitä maksettiin 27,5 miljoonaa dollaria Christie'sin huutokaupassa. Helmikuussa 2009 Christie's myi Madame L.R.-veistoksen jälleen ennätyksellisellä 37,2 miljoonan dollarin hinnalla.

Teoksia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Pojan rintakuva (1906)
  • Rukoilija (1907)
  • Suudelma 1908, kivi, korkeus 28 cm
  • La Sagesse de la Terre (1908)
  • Miss Pogany (1913)
  • Madame L.R. (1914-1918)
  • Muusa (1917)
  • Chimera (1918)
  • Nancy Cunardin muotokuva (1925-1927)
  • Lintu avaruudessa (1923-)
  • Nukkuva muusa
  • Hiljaisuuden pöytä
  • Suudelmaportti (1938)
  • Le Coq (1935)

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b Taiteen pikkujättiläinen, s. 565-566. WSOY, 1995. ISBN 951-0-16447-X
  2. a b Norbert Lynton: Moderni maailma. s. 105, 107. Landmarks of the world's art/The modern world. Suomentanut Raija Mattila. Tammi 1967.
  3. a b c Honour, Hugh & Fleming, John: Maailman taiteen historia s. 692-693. Helsinki: Otava 1992 ISBN 951-1-11486-7
  4. a b "Constantin Brancusi" brainjuice.com
  5. Barbu Brezianu, "The Beginnings of Brâncuși" (translated by Sidney Geist), The Art Journal, vol. 25, no. 1 (1965), 15-25.
  6. Metropolitan Museum of Art
  7. Robert Shulman. Romany Marie: The Queen of Greenwich Village (s. 85-86, 109). Louisville: Butler Books, 2006. ISBN 1-88453-274-8.
  8. Jyrki Siukonen, Vasara ja hiljaisuus. Kuvataideakatemia, 2011 s. 54
  • Tom Sandqvist, Dada East - The Romanians of Cabaret Voltaire, MIT Press, 2006, ISBN 0-262-19507-0
  • Adams, Laura S. A History of Western Art. 4th ed. New York: McGraw-Hill, 2005.
  • Richler, Martha. National Gallery of Art, Washington: A World of Art. London: Scala Books, 1998.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Constantin Brâncuși.