János Hunyadi
Wikipedia
János Hunyadi (1407? – 11. elokuuta 1456) oli unkarilainen sotilasjohtaja. Hänen suvunsa oli Transilvaniasta kotoisin. János Hunyadi aloitti soturansa vuonna 1430, kun hän astui Unkarin kuninkaan Sigismund Luxemburgilaisen (unkariksi: I. Zsigmond) joukkoihin. Hunyadi nousi pian korkeisiin arvoihin ja pääsi useaan otteeseen saattamaan kuningasta ulkomaan matkoille, kun tämä valittiin Pyhä saksalais-roomalainen keisarikunnan hallitsijaksi vuonna 1433. János Hunyadi nimettiin Transilvanian ruhtinaaksi vuonna 1441. Hän johti Unkarin ja Puolan joukkoja näiden yhteisen kuninkaan, Władysław III Warneńczykin (unkariksi: I. Ulászló) kanssa Varnan taistelussa ottomaaneja vastaan 10.11.1444. Hänen johtamat armeijat ottivat lukuisasti yhteen 1440-luvulla ottomaanien kanssa ja Hunyadi oli myös joutunut useaan otteeseen vihollisen vangitsemaksi, josta hän kuitenkin aina onnistui vapautumaan. Tunnustukseksi sotaretkiensä menestyksistä ja urheudesta taisteluissa ottomaaneja vastaan János Hunyadista tuli vuonna 1445 Unkarin kaakkoisprovinssien kuvernööri sekä kuninkaallisen valtionneuvoston jäsen. Vuonna 1446 hänet valittiin Unkarin valtionhoitajaksi. Valinta oli osittain myös pakonomainen, sillä siihen aikaan Unkarissa vallitsi sisäpoliittisia hallitsijakiistoja, joita Hunyadi yritti selvittää ja rauhoitella. Vuonna 1448 Hunyadille myönnettiin prinssin arvo ns. "vasten tahtoaan" sillä hän ei koskaan suostunut sitä käyttämään. János Hunyadi luopui valtionhoitajan virastaan 1452, joka kuitenkin hyväksyttiin virallisesti vasta vuoden 1453:n puolella. Vuonna 1456 hän selvisi ylivoimaista miehittäjää vastaan Belgradin piirityksestä oveluudella ja strategialla. Hunyadin leirissä puhkesi kuitenkin kolme viikkoa piirityksen jälkeen rutto, johon hän kuoli elokuussa 1456.
János Hunyadin vanhempi poika, László Hunyadi, joutui Unkarin aatelisryhmien hallitsijakiistojen uhriksi ja hänet mestattiin vuosi myöhemmin, 1457. Hunyadin nuoremmasta pojasta Matias Corvinuksesta tuli kuuluisa Unkarin kuningas vuonna 1458.
