Tapani I (Unkari)

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Tapani Pyhän patsas

Tapani I (unk. I. István, noin 97515. elokuuta 1038) nousi Unkarin kuninkaaksi vuonna 1000. Hän oli Unkarin ensimmäinen kuningas, ja hänen katsotaan tehneen unkarilaisista kristittyjä.[1]

Hänen isänsä oli suuriruhtinas Géza. Tapani sai syntyessään nimen Vajk (sankari), ja kymmenvuotiaana Adalbertin kastamana nimen Tapani Pyhän Tapanin mukaan. Vuosina 995–997 Tapani oli Nitran ruhtinas nykyisessä Slovakiassa. Voitettuaan useita pakanaruhtinaita taisteluissa Tapanista tuli unkarilaisten valtakunnan ruhtinas 997.[1] Likimain kaikki unkarilaisklaanit olivat hänen alamaisiaan vuoteen 1006 mennessä.

Tapani jakoi Unkarin 40–50 maakuntaan. Hän pystytti kymmenen hiippakuntaa, ja määräsi kymmenen kylän ryhmät ylläpitämään kirkkoja. Hän perusti kaksi katedraalia ja kolme luostaria. Luostareihin perustettiin kouluja, ja niistä tuli merkittäviä kulttuurikeskuksia.lähde?

Tapani oli toivonut itselleen seuraajaa hurskaasta pojastaan Emericistä,mutta tämä sai surmansa karhumetsällä ennen isäänsä. Vallasta kilvoittelivat nyt sisaren- ja veljenpojat.[1]

Tapani Pyhän kuva koristaa Unkarin 10 000 forintin seteliä.

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c Stephen, Saint (King of Hungary) Original Catholic Encyclopedia
Armoiries Ecosse.png Edeltäjä:
Géza (Décse)
Unkarin kuningas
9971038
Seuraaja:
Pietari