Ferenc Erkel
Ferenc Erkel (7. marraskuuta 1810, Gyula – 25. kesäkuuta 1893, Budapest) oli unkarilainen säveltäjä. Hän oli unkarilaisen grand operan isä, joka sävelsi lähinnä historiallisiin aiheisiin liittyviä oopperoita, joita yhä esitetään ahkerasti Unkarissa. Hän sävelsi myös kappaleen "Isten áldd meg a magyart" eli Unkarin kansallislaulun, joka otettiin käyttöön 1844. Hänen neljän ensimmäisen oopperansa libreton kirjoitti Béni Egressy. Oopperoiden lisäksi hän sävelsi muun muassa pianolle ja kuorolle. Hänen tunnetuin pianokappaleensa on Rákóczi-induló (1840).
Erkel johti Budapestin filharmonista orkesteria (perustettu 1853). Kun Unkarin kuninkaallinen ooppera (nykyisin Unkarin valtionooppera) aloitti Budapestissa vuonna 1884, hän oli sen ensimmäinen taiteellinen johtaja. Vuonna 1911 Budapestissa perustettiin oopperatalon osasto, joka myös esitti oopperoita, nimeltään Erkel Színház (Erkel-teatteri) vuonna 1953. Hän oli myös johtaja ja pianonsoiton opettaja Budapestin musiikkiakatemiassa vuoteen 1886.
Lisäksi Erkel oli kansainvälisesti tunnettu shakinpelaaja.
Oopperoita[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Bátori Mária (1840)
- Hunyadi László (1844)
- Erzsébet (1857, osittain)
- Bánk bán (1861)
- Sarolta (1862)
- Dózsa György (1867; Dózsa oli vuoden 1514 talonpoikaiskapinan johtaja)
- Brankovics György (1874)
- Névtelen hősök (1880, "Nimettömät sankarit")
- István király (1885)
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Ferenc Erkel ChessGames.com-sivustolla (englanniksi)
| ||||||||||||||||||||||||||
