HMS Courageous (50)

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Tämä artikkeli kertoo ensimmäisen maailmansodan risteilijästä ja siitä muutetusta toisen maailmansodan lentotukialuksesta. Muita samannimisiä aluksia, katso HMS Courageous.
HMS Courageous
HMS Courageous
HMS Courageous
Naval Ensign of the United Kingdom.svg
Aluksen vaiheet
Rakentaja Armstrong Whitworth
Kölinlasku 18. maaliskuuta 1915
Laskettu vesille 5. helmikuuta 1916
Palveluskäyttöön 4. marraskuuta 1916
Palveluskäytöstä U29 upotti 17. syyskuuta 1939
Tekniset tiedot
Uppouma 22 500 t (kuivana)
27 560 t (kuormattu)
Pituus 239,8 m
Leveys 27,6 m
Syväys 8,5 m
Koneteho 91 195 shp (67 MW)
Nopeus 30,8 solmua
Miehistöä 829 (taisteluristeilijä)
1 216 (lentotukialus), joista 450 lentohenkilöstöä
Aseistus taisteluristeilijä:
2 lentokonetta
4 BL 15" kaksoistykkitorneissa
18 BL 4" Mk IX -tykkiä
2 3" QF-ilmatorjuntatykkiä
14 × 21" torpedoputkea
lentotukialus:
48 lentokonetta
16 × 4,7" tykkiä
24 2 paunaista QF-tykkiä
14 × .50" konekivääriä

HMS Courageous oli alun perin Courageous-luokan raskaasti aseistettu kevyt risteilijä, joka valmistui marraskuussa 1916 taisteluristeilijäksi, mutta 1924 alkaen alus muutettiin lentotukialukseksi kuten sisaraluksensakin.

Taustaa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

HMS Courageous ja sen sisaralukset HMS Glorious sekä HMS Furious oli suunniteltu amiraali Fisherin suunnitelmien pohjalta iskuihin Saksan Itämeren satamiin, ja siksi ne oli rakennettu normaalia pienemmiksi syväykseltään, jotta ne pystyisivät kulkemaan matalasta Ison-Beltin salmesta.

Alus tilattiin 1915 Armstrong-Whitworthin High Walkerin telakalta Newcastle-on-Tynestä. Suunnittelun pohjana käytettiin keveitä risteilijöitä, mutta sen aseistukseksi määritettiin taisteluristeiijän aseistus ja siten aluksia usein kutsutaankin keveiksi taisteluristeilijöiksi. Sen köli laskettiin 18. maaliskuuta 1915 ja alus laskettiin vesille 4. helmikuuta 1916. Alus valmistui tammikuussa 1917.

Ensimmäinen maailmansota[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

HMS Courageous liitettiin osaksi 3. Kevyttä risteilijäviirikköä Suuressa laivastossa. Keväällä 1917 alus muutettiin miinalaivaksi, joka kykeni kuljettamaan yli 200 miinaa kiskoille asennettuna kannellaan. Aluksen miinakiskot kuitenkin poistettiin 23. marraskuuta ja alusta ei koskaan käytetty miinan laskuun.[1]

HMS Courageous osallistui yhdessä HMS Repulsen ja HMS Gloriousin kanssa toiseen Helgoland taisteluun 17. marraskuuta 1917. Alus käytti 92 15 tuuman kranaattia ja ainakin joitakin kirjattiin osuneeksi saksalaiseen risteilijään SMS Pillauhun. HMS Courageous käytti yhdessä HMS Gloriousin kanssa 393 4 tuuman kranaattia, mutta osumia ei havaittu. Alus kärsi pieniä vaurioita taistelussa. Alus siirrettiin myöhemmin 1. Kevyeen risteilijäviirikköön Pohjanmerelle.[1]

Aluksen 15 tuuman tykkitornien katoille asennettiin lentokoneiden lähtöalustat 1918 ja se oli vastaanottamassa antautuvaa Saksan laivastoa 21. marraskuuta Scapa Flowssa.

Sotien välinen aika ja muutostyöt[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Washingtonin laivastosopimuksen mukaan HMS Courageous laskettiin taisteluristeilijäksi ja siten siitä tuli ylimääräinen ja toisaalta aseistuksen ja panssarointinsa puolesta se oli sopimaton risteilijäksi, tehtiin Amiraliteetissa päätös sen muuttamisesta lentotukialukseksi helmikuussa 1924. Aluksen laaja runko ja suuri nopeus tekivätkin siitä lähes parhaan mahdollisen lentotukialusehdokkaan.[2][3]

HMS Courageous muuttaminen aloitettiin Devonportin telakalla 1924 ja alus luovutettiin muutettuna laivaston käyttöön 21. helmikuuta 1928, jolloin se samalla liitettiin Välimeren laivastoon. Alus pysyi kuitenkin varusteltavana telakalla 4. maaliskuuta saakka, jolloin se purjehti neitsytmatkalle saapuen Lamlashiin 6. maaliskuuta. Lamlashista pari päivää myöhemmin alus palasi Devonportiin 9. maaliskuuta viimeisteltäväksi. Alus poistui valmiina telakalta 12. toukokuuta purjehtien Plymouthiin.

Muutostöiden aikana alukselle rakennettiin kaksi lentokantta, joista toinen niin kutsuttu päälentokansi sijaitsi aluksen perässä sekä keulassa oleva pienempi lentoonlähtökansi. Vuosina 1935 ja 1936 tehdyn muutostyön aikana etummainen lentokansi muutettiin tykkikanneksi ja sinne sijoitettiin ilmatorjuntatykkejä ja pääkannelle sijoitettiin kaksi katapulttia.[1][3]

Alukselle oli rakennettu myös kaksi kerroksinen lentokonesuoja, jonka pituus oli 168 metriä ja kummankin korkesu 7,3 metriä. Aluksella kyettiin kuljettamaan maksimissaan jopa 40 lentokonetta. Aluksella oli alun perin kuusitoista Fairey Flycatcher -konetta, kuusitoista Fairey IIIF -tulenjohto- ja tiedustelukonetta ja kuusitoista Blackburn Ripon -torpedopommittajaa. Koneet vaihdettiin muutamaan otteeseen ja upotessaan aluksen koneina olivat Fairey Swordfishit sekä Gloster Gladiatorit.[3]

Alus purjehti 3. kesäkuuta Portsmouthista saapuen Gibraltarille 6. kesäkuuta ja edelleen Maltalle Välimeren laivaston päätukikohtaan 10. kesäkuuta. Alus suoritti useita purjehduksia Välimeren valtioihin:

  • Kreikka: Skiathos ja Argostoli 27. heinäkuuta - 24. elokuuta 1928
  • Jugoslavia ja Italia 8. syyskuuta - 24. lokakuuta 1928
  • Mallorca - Ranska - Italia 16. maaliskuuta - 3. toukokuuta 1929
  • Kreikka ja Jugoslavia 26. kesäkuuta - 21. elokuuta 1929
  • Palestiina - Kypros - Egypti - Turkki 26. elokuuta - 1. marraskuuta 1929

Alus purjehti 21. tammikuuta 1930 Maltalta saapuen Portsmouthiin 30. tammikuuta, jolloin lentueet siirtyivät Gosportiin. Alus siirtyi Plymouthiin 4. helmikuuta ja Devonportin telakalle huollettavaksi 8. helmikuuta. Alus palasi palvelukseen 7. syyskuuta ja liitettiin Kotilaivastoon. Alus suoritti lukuisia purjehduksia, kunnes se siirrettiin Portsmouthiin telakalle 24. maaliskuuta 1933. Alus palasi palvelukseen 9. toukokuuta Lentotukialusviirikön lippulaivaksi.

HMS Courageous siirrettiin 7. syyskuuta 1935 Välimeren laivastoon, josta se kuitenkin palasi 28. helmikuuta 1936 Kotilaivastoon. Alus sijoitettiin Kanaalin osastoon heinäkuussa 1939.

Toinen maailmansota[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

HMS Courageous uppoaa

Toisen maailmansodan alkaessa HMS Courageous palveli Kotilaivaston Kanaalille sijoitetuissa joukoissa. Aluksen tehtävänä oli sodan alussa sukellusvenepartiointi lounaisen reitin alueella (engl. SW Approaches).

Alus lähti Plymouthista sukellusveneentorjuntapartioon 16. syyskuuta suojanaan hävittäjät HMS Inglefield, HMS Ivanhoe, HMS Impulsive ja HMS Intrepid. Seuraavana päivänä Irlannin rannikolla HMS Inglefield ja HMS Intrepid lähetettiin auttamaan sukellusvene U-53:n hyökkäyksen kohteeksi joutunutta kauppa-alus SS Kafiristania. HMS Courageous kääntyi tuuleen lähettääkseen kaksi kannellaan olevaa lentokonetta ilmaan. Tällöin se käänsi kylkensä väijymässä olleelle Saksan laivaston sukellusveneelle U-29, joka laukaisi kolme G7e torpedoa. Kaksi torpedoista osui, jolloin lentotukialus kaatui ja upposi 15 minuutissa vieden mukanaan aluksen kapteenin W. T. Mackaig-Jonesin, 17 muuta upseeria sekä 501 miehistön jäsentä.[1][3]

HMS Courageous oli ensimmäinen uponnut brittiläinen sotalaiva toisessa maailmansodassa.[1]

Koordinaatit: 50°10′N, 14°45′W

Laivaston ilmavoimien yksiköt[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta HMS Courageous (50).
  • Coward B R: Battleships & Battlecruisers of the Royal Navy since 1861. Runnymede, Englanti: Ian Allan Ltd, 1986. ISBN 0-7110-1573-2.
  • Chesneau Roger: Aircraft Carriers of the World, 1914 to the Present - an illustrated encyclopedia. Bristol: Brockhampton Press, 1998. ISBN 1-86019-87-5-9.
  • Gardiner Robert (ed.): Conway's All the World's Fighting Ships 1906-1921. Lontoo, Englanti: Conway Maritime Press, 1985. ISBN 0-85177-245-5. (englanniksi)
  • Gardiner Robert (ed.): Conway's All the World's Fighting Ships 1922-1946. Lontoo, Englanti: Conway Maritime Press, 1987. ISBN 0-85177-146-7. (englanniksi)

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c d e Conway's 1906-1921 s. 40
  2. Coward s. 93
  3. a b c d Conway's 1922-1946 s. 18

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]