HMS Courageous (50)
| HMS Courageous | |
|---|---|
.jpg) HMS Courageous |
|
 |
|
| Aluksen vaiheet | |
| Rakentaja | Armstrong Whitworth |
| Kölinlasku | 18. maaliskuuta 1915 |
| Laskettu vesille | 5. helmikuuta 1916 |
| Palveluskäyttöön | 4. marraskuuta 1916 |
| Poistui palveluskäytöstä | U29 upotti 17. syyskuuta 1939 |
| Tekniset tiedot | |
| Uppouma |
22 500 t (standardi) 27 560 t (kuormattu) |
| Pituus | 239,8 m |
| Leveys | 27,6 m |
| Syväys | 8,5 m |
| Koneteho | 91 195 shp (67 MW) |
| Nopeus | 30,8 solmua |
| Miehistöä |
829 (taisteluristeilijä) 1 216 (lentotukialus), joista 450 lentohenkilöstöä |
| Aseistus | |
| Aseistus |
taisteluristeilijä: 2 × lentokonetta 4 × BL 15" kaksoistykkitorneissa 18 × BL 4" Mk IX -tykkiä 2 × QF 3" -ilmatorjuntatykkiä 14 × 21" torpedoputkea lentotukialus: 48 × lentokonetta 16 × 4,7" tykkiä 24 × QF 2 naulan -tykkiä 14 × .50" konekivääriä |
HMS Courageous oli alun perin Courageous-luokan raskaasti aseistettu kevyt risteilijä, joka valmistui marraskuussa 1916 taisteluristeilijäksi, mutta 1924 alkaen alus muutettiin lentotukialukseksi kuten sisaraluksensakin.
Taustaa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Courageous ja sen sisaralukset HMS Glorious sekä HMS Furious oli suunniteltu amiraali Fisherin suunnitelmien pohjalta iskuihin Saksan Itämeren satamiin, ja siksi ne oli rakennettu normaalia pienemmiksi syväykseltään, jotta ne pystyisivät kulkemaan matalasta Ison-Beltin salmesta.
Alus tilattiin 1915 Armstrong-Whitworthin High Walkerin telakalta Newcastle-on-Tynestä. Suunnittelun pohjana käytettiin keveitä risteilijöitä, mutta sen aseistukseksi määritettiin taisteluristeiijän aseistus ja siten aluksia usein kutsutaankin keveiksi taisteluristeilijöiksi. Sen köli laskettiin 18. maaliskuuta 1915 ja alus laskettiin vesille 4. helmikuuta 1916. Alus valmistui tammikuussa 1917.
Ensimmäinen maailmansota[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Courageous liitettiin osaksi Suuren laivaston 3. kevyttä risteilijäviirikköä. Keväällä 1917 alus muutettiin miinalaivaksi, joka kykeni kuljettamaan yli 200 miinaa kiskoille asennettuna kannellaan. Aluksen miinakiskot kuitenkin poistettiin 23. marraskuuta ja alusta ei koskaan käytetty miinan laskuun.[1]
Alus osallistui yhdessä HMS Repulsen ja Gloriousin kanssa toiseen Helgoland taisteluun 17. marraskuuta 1917. Alus käytti 92 15 tuuman kranaattia ja ainakin joitakin kirjattiin osuneeksi saksalaiseen risteilijään SMS Pillauhun. Courageous käytti yhdessä Gloriousin kanssa 393 neljän tuuman kranaattia, mutta osumia ei havaittu. Alus kärsi pieniä vaurioita taistelussa. Alus siirrettiin myöhemmin 1. kevyeen risteilijäviirikköön Pohjanmerelle.[1]
Aluksen 15 tuuman tykkitornien katoille asennettiin lentokoneiden lähtöalustat vuonna 1918 ja se oli vastaanottamassa antautuvaa Saksan keisarikunnan laivastoa 21. marraskuuta Scapa Flow'ssa.
Sotien välinen aika ja muutostyöt[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Washingtonin laivastosopimuksen mukaan Courageous laskettiin taisteluristeilijäksi ja siten siitä tuli ylimääräinen ja toisaalta aseistuksen ja panssarointinsa puolesta se oli sopimaton risteilijäksi, tehtiin Amiraliteetissa päätös sen muuttamisesta lentotukialukseksi helmikuussa 1924. Aluksen laaja runko ja suuri nopeus tekivätkin siitä lähes parhaan mahdollisen lentotukialusehdokkaan.[2][3]
Aluksen muuttaminen aloitettiin Devonportin telakalla 1924 ja alus luovutettiin muutettuna laivaston käyttöön 21. helmikuuta 1928, jolloin se samalla liitettiin Välimeren laivastoon. Alus pysyi kuitenkin varusteltavana telakalla 4. maaliskuuta saakka, jolloin se purjehti neitsytmatkalle saapuen Lamlashiin 6. maaliskuuta. Lamlashista pari päivää myöhemmin alus palasi Devonportiin 9. maaliskuuta viimeisteltäväksi. Alus poistui valmiina telakalta 12. toukokuuta purjehtien Plymouthiin.
Muutostöiden aikana alukselle rakennettiin kaksi lentokantta, joista toinen niin kutsuttu päälentokansi sijaitsi aluksen perässä sekä keulassa oleva pienempi lentoonlähtökansi. Vuosina 1935 ja 1936 tehdyn muutostyön aikana etummainen lentokansi muutettiin tykkikanneksi ja sinne sijoitettiin ilmatorjuntatykkejä ja pääkannelle sijoitettiin kaksi katapulttia.[1][3]
Alukselle oli rakennettu myös kaksi kerroksinen lentokonesuoja, jonka pituus oli 168 metriä ja kummankin korkesu 7,3 metriä. Aluksella kyettiin kuljettamaan maksimissaan jopa 40 lentokonetta. Aluksella oli alun perin kuusitoista Fairey Flycatcher -konetta, kuusitoista Fairey IIIF -tulenjohto- ja tiedustelukonetta ja kuusitoista Blackburn Ripon -torpedopommittajaa. Koneet vaihdettiin muutamaan otteeseen ja upotessaan aluksen koneina olivat Fairey Swordfishit sekä Gloster Gladiatorit.[3]
Alus purjehti 3. kesäkuuta Portsmouthista saapuen Gibraltarille 6. kesäkuuta ja edelleen Maltalle Välimeren laivaston päätukikohtaan 10. kesäkuuta. Alus suoritti useita purjehduksia Välimeren valtioihin:
- Kreikka: Skiathos ja Argostoli 27. heinäkuuta – 24. elokuuta 1928
- Jugoslavia ja Italia 8. syyskuuta – 24. lokakuuta 1928
- Mallorca – Ranska – Italia 16. maaliskuuta – 3. toukokuuta 1929
- Kreikka ja Jugoslavia 26. kesäkuuta – 21. elokuuta 1929
- Palestiina – Kypros – Egypti – Turkki 26. elokuuta – 1. marraskuuta 1929
Alus purjehti 21. tammikuuta 1930 Maltalta saapuen Portsmouthiin 30. tammikuuta, jolloin lentueet siirtyivät Gosportiin. Alus siirtyi Plymouthiin 4. helmikuuta ja Devonportin telakalle huollettavaksi 8. helmikuuta. Alus palasi palvelukseen 7. syyskuuta ja liitettiin Kotilaivastoon. Alus suoritti lukuisia purjehduksia, kunnes se siirrettiin Portsmouthiin telakalle 24. maaliskuuta 1933. Alus palasi palvelukseen 9. toukokuuta Lentotukialusviirikön lippulaivaksi.
Courageous siirrettiin 7. syyskuuta 1935 Välimeren laivastoon, josta se kuitenkin palasi 28. helmikuuta 1936 Kotilaivastoon. Alus sijoitettiin Kanaalin osastoon heinäkuussa 1939.
Toinen maailmansota[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Toisen maailmansodan alkaessa Courageous palveli Kotilaivaston Kanaalille sijoitetuissa joukoissa. Aluksen tehtävänä oli sodan alussa sukellusvenepartiointi lounaisen reitin alueella (engl. SW Approaches).
Alus lähti Plymouthista sukellusveneentorjuntapartioon 16. syyskuuta suojanaan hävittäjät HMS Inglefield, HMS Ivanhoe, HMS Impulsive ja HMS Intrepid. Seuraavana päivänä Irlannin rannikolla Inglefield ja Intrepid lähetettiin auttamaan sukellusvene U-53:n hyökkäyksen kohteeksi joutunutta kauppa-alus SS Kafiristania. Courageous kääntyi tuuleen lähettääkseen kaksi kannellaan olevaa lentokonetta ilmaan. Tällöin se käänsi kylkensä väijymässä olleelle Saksan laivaston sukellusveneelle U-29, joka laukaisi kolme G7e-torpedoa. Kaksi torpedoista osui, jolloin lentotukialus kaatui ja upposi viidessätoista minuutissa vieden mukanaan aluksen kapteenin W. T. Mackaig-Jonesin, seitsemäntoista muuta upseeria sekä 501 miehistön jäsentä.[1][3]
Courageous oli ensimmäinen uponnut brittiläinen sotalaiva toisessa maailmansodassa.[1]
Laivaston ilmavoimien yksiköt[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
| Lentue | Palvelusaika | Konetyyppi | Huom! |
|---|---|---|---|
| 404 | toukokuu 1928 – marraskuu 1932 | Fairey Flycatcher | - |
| 407 | toukokuu 1928 – marraskuu 1931 | Fairey Flycatcher | - |
| 445 | toukokuu 1928 – maaliskuu 1933 | Fairey IIIF | 3.4.1933 821 laivue |
| 446 | toukokuu 1928 – maaliskuu 1933 | Fairey IIIF | 3.4.1933 821 laivue |
| 463 | toukokuu 1928 – maaliskuu 1933 | Blackburn Dart | 3.4.1933 810 laivue |
| 464 | toukokuu 1928 – maaliskuu 1933 | Blackburn Dart | 3.4.1933 810 laivue |
| 450 | syyskuu 1929 – huhtikuu 1933 | Blackburn Blackburn Fairey IIIF |
3.4.1933 820 laivue |
| 449 | syyskuu 1930 – toukokuu 1931 | Blackburn Blackburn | - |
| 401 | syyskuu 1930 – syyskuu 1932 | Fairey Flycatcher | - |
| 442 | lokakuu 1931 – maaliskuu 1932 | Fairey IIIF | - |
| 402 | huhtikuu 1932 – maaliskuu 1932 | Fairey Flycatcher Hawker Nimrod |
3.4.1934 800 laivue |
| 404 | marraskuu 1932 – maaliskuu 1933 | Hawker Nimrod Hawker Osprey |
3.4.1934 800 laivue |
| Laivue | Palvelusaika | Konetyyppi | Huom! |
|---|---|---|---|
| 800 | toukokuu 1933 – lokakuu 1938 | Hawker Nimrod Hawker Osprey |
- |
| 810 | toukokuu 1933 – marraskuu 1934 | Blackburn Dart Blackburn Ripon |
- |
| 820 | toukokuu 1933 – marraskuu 1934 | Fairey IIIF | - |
| 821 | toukokuu 1933 – maaliskuu 1936 | Fairey IIIF Fairey Seal |
- |
| 811 | heinäkuu 1934 | Blackburn Ripon | - |
| 823 | heinäkuu 1934 – heinäkuu 1935 | Fairey IIIF Fairey Seal |
- |
| 820 | marraskuu 1934 – joulukuu 1936 | Blackburn Shark | - |
| 810 | marraskuu 1934 – huhtikuu 1937 | Blackburn Baffin | - |
| 822B | elokuu –- syyskuu 1935 | Fairey IIIF | - |
| 823A | heinäkuu – lokakuu 1935 | Fairey Seal | - |
| 820 | joulukuu 1936 – lokakuu 1938 | Fairey Swordfish | - |
| 821 | maaliskuu 1936 – marraskuu 1938 | Blackburn Shark | 09.37 alkaen Fairey Swordfish |
| 810 | huhtikuu 1937 – syyskuu 1938 | Blackburn Shark | 09.37 alkaen Fairey Swordfish |
| 811 | tammikuu – huhtikuu 1939 | Fairey Swordfish | - |
| 801 | helmikuu – huhtikuu 1939 | Gloster Sea Gladiator Blackburn Skua |
- |
| 822 | helmikuu, toukokuu, syyskuu 1939 | Fairey Swordfish | - |
| 811 | elokuu – syyskuu 1939 | Fairey Swordfish | - |
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Coward, B. R.: Battleships & Battlecruisers of the Royal Navy since 1861. Runnymede, Englanti: Ian Allan Ltd, 1986. ISBN 0-7110-1573-2. (englanniksi)
- Chesneau, Roger: Aircraft Carriers of the World, 1914 to the Present – an illustrated encyclopedia. Bristol: Brockhampton Press, 1998. ISBN 1-86019-87-5-9. (englanniksi)
- Gardiner, Robert (toim.): Conway's All the World's Fighting Ships 1906–1921. Lontoo, Englanti: Conway Maritime Press, 1985. ISBN 0-85177-245-5. (englanniksi)
- Gardiner, Robert (toim.): Conway's All the World's Fighting Ships 1922–1946. Lontoo, Englanti: Conway Maritime Press, 1987. ISBN 0-85177-146-7. (englanniksi)
Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
| HMS Courageous - HMS Glorious - HMS Furious |
| Edeltäjä: HMS Argus – Seuraaja: HMS Vindictive |