Turengin junaturma
Wikipedia
Turengin junaturma, joskus myös Harvialan junaturma, tapahtui rataosalla Riihimäki–Tampere talvisodan aikana 12. maaliskuuta 1940 ja se on eniten uhreja vaatinut junaturma Suomessa.
Turmassa pohjoisesta tullut Loimaalta Viipuriin matkaavia 71. kuormastokomppanian sotilaita ja hevosia kuljettanut sotilasjuna törmäsi aamulla kello 5.28 yhteen etelästä tulleen tavarajunan numero 53 kanssa Harvialan ja Turengin välillä paikassa, joka oli 95. kilometripylväästä pohjoiseen noin sata metriä nykyisen Turengin sokeritehtaan kohdalla. Turmassa kuoli 39 ihmistä ja loukkaantuneita oli 69, lisäksi useita sotilasjunassa olleita hevosia kuoli tai jouduttiin ampumaan niiden vauhkoonnuttua.
Onnettomuuden uhrien lukumäärä kasvoi suureksi, sillä sotilasjunan miehistönkuljetusvaunut oli Toijalassa siirretty heti veturin perään, vaikka ne Loimaalta lähtiessä olivat junan loppuosassa. Törmäyksessä miehistönkuljetusvaunut, joita oli kolme (yksi III luokan matkustajavaunu ja kaksi niin sanottua härkävaunua) murskautuivat täysin ja vaunujen kamiinat sytyttivät myös tulipaloja vaunujen jäännöksissä. Myös pelastustoimet onnettomuuden jälkeen viivästyivät.
Onnettomuuden syynä oli Harvialan rautatieasemalla junanlähettäjänä toimineen rautatievirkamiesharjoittelijan virhe: hän antoi lähtöluvan Turengista päin tulossa olleelle tavarajunalle, vaikka sotilasjuna oli jo ohittanut Harvialan aseman. Alun perin junien oli tarkoitus kohdata Harvialan asemalla. Harjoittelijan kerrotaan ennen onnettomuutta olleen valveilla jo 36 tuntia yhteen menoon. Harjoittelija tuomittiin myöhemmin oikeudessa kahden vuoden, yhden kuukauden ja kymmenen päivän vankeusrangaistukseen sekä vahingonkorvauksiin.
Onnettomuuden uhrien muistoksi paljastettiin vuonna 2000 muistomerkki Turengin rautatieasemalla.
