Hanka-antilooppi

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Hanka-antilooppi
Kaksi hanka-antilooppinaarasta Fort Keoghissa Montanassa
Kaksi hanka-antilooppinaarasta Fort Keoghissa Montanassa
Uhanalaisuusluokitus: Elinvoimainen [1]
Elinvoimainen
Tieteellinen luokittelu
Kunta: Eläinkunta Animalia
Pääjakso: Selkäjänteiset Chordata
Alajakso: Selkärankaiset Vertebrata
Luokka: Nisäkkäät Mammalia
Lahko: Sorkkaeläimet Artiodactyla
Heimo: Hanka-antiloopit Antilocapridae
Suku: Antilocapra
Ord, 1818
Laji: americana
Kaksiosainen nimi
Antilocapra americana
(Ord, 1815)
Levinneisyyskartta
Hanka-antiloopin levinneisyys
Hanka-antiloopin levinneisyys
Alalajit [2]
  • A. a. americana
  • A. a. mexicana
  • A. a. oregona
  • A. a. peninsularis – kalifornianhanka-antilooppi[3]
  • A. a. sonoriensis – sonoranhanka-antilooppi[3]
Katso myös
 Wikispecies-logo.svg Hanka-antilooppi Wikispeciesissä
 Commons-logo.svg Hanka-antilooppi Commonsissa

Hanka-antilooppi (Antilocapra americana) on hanka-antilooppien (Antilocapridae) heimon viimeinen elossa oleva laji.[3] Muinoin eli Amerikassa useita lajeja, kuitenkin jo tertiäärikaudella ja sitä seuraavalla kvartäärikaudella alkoivat hanka-antilooppilajit kuolla sukupuuttoon. Niiden ei ilmeisesti ole onnistunut sopeutua ilmastonmuutoksiin tai ne eivät ole kestäneet kilpailua kehityskykyisten onttosarvisten kanssa.

Hanka-antiloopit eivät nimestään huolimatta ole läheistä sukua onttosarvisten (Bovidae) heimoon kuuluville antiloopeille, vaan niiden lähimpiä sukulaisia ovat kirahvit ja hirvieläimet.[3] Hanka-antiloopit luokiteltiin aiemmin onttosarvisten heimon alaheimoksi Antilocaprinae, mutta nykyisin ne yleensä erotetaan omaksi heimokseen.[1][3]

Hanka-antilooppi on Pohjois-Amerikan nopein maaeläin. Se pystyy juoksemaan jopa yli 80 km/h, joten se pääse helposti pakoon esim. susia. Hanka-antiloopit ovat myös hyviä uimareita.

Uhanalaisuus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Nykyään hanka-antilooppia pidetään elävänä fossiilina. Menneinä aikoina, eli ennen valkoihoisten saapumista Amerikkaan nämä eläimet elivät laajalla alueella Pohjois-Amerikan länsiosista ja Etelä-Kanadasta Keski-Meksikoon. Pohjois-Amerikan länsiosan asuttamisen yhteydessä lajin kanta on pudonnut huomattavasti ja sen elinalue on kaventunut. Suojelutoimien ansiosta hanka-antiloopin tilanne on hieman parantunut. Nykyään hanka-antiloopin elinalue käsittää Saskatchewanin eteläosan ja Albertan Kanadassa sekä Yhdysvaltain länsiosissa Preeriatasankojen alueen (Great Plains) ja etelään Meksikon Hidalgoon, Kalifornian niemimaalle ja Länsi-Sonoraan.

Hanka-antilooppiuros

Hanka-antiloopin uhanalaisia alalajeja ovat kalifornianhanka-antilooppi (A. americana peninsularis) Kalifornian eteläosissa ja Kalifornian niemimaalla sekä sonoranhanka-antilooppi (A. americana sonoriensis) Arizonan eteläosissa ja Sonoran keski- ja länsiosissa.[3] Molemmat alalajit ovat IUCN:n Punaisessa Kirjassa.[2]

Vuonna 1959 hanka-antilooppeja siirtoistutettiin Lanain saarelle Havaijille. 1960-luvun puoliväliin mennessä tämän saaren hanka-antilooppikanta oli kasvanut noin 250 yksilöön. 1980-luvun alussa yksilöitä oli kuitenkin jäljellä enää kymmenkunta, ja nykyisin lajin otaksutaan hävinneen saarelta kokonaan.[1]

Anatomia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Hanka-antilooppi muistuttaa jossakin määrin antilooppia, joskin sillä on aivan erilaiset aivot. Hanka-antilooppi painaa noin 40–70 kilogrammaa. Pää ja ruumis ovat yhteensä 100–150 senttimetrin pituiset. Häntä on 8–15 senttimetriä pitkä ja säkäkorkeus on 80–100 senttimetriä. Pukit ovat hieman kookkaampia kuin naaraat.

Sekä naaras- että uroshanka-antiloopeilla on sarvet. Uroksilla se kasvavat korvien yli ja ovat noin 40 cm pituiset. Sarvissa on litteä ydinosa ja vuosittain kiima-ajan jälkeen vaihtuva sarveistuppi.[4] Sarveistupen kasvu kestää suunnilleen 4 kuukautta.

Eläimet viestivät nostamalla peräpään valkoiset karvat pystyyn, jolloin syntyy kauaksi näkyvä merkki.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c Hoffmann, M., Byers, J. & Beckmann, J.: Antilocapra americana IUCN Red List of Threatened Species. Version 2014.2. 2008. International Union for Conservation of Nature, IUCN, www.iucnredlist.org. Viitattu 25.7.2014. (englanniksi)
  2. a b Wilson, Don E. & Reeder, DeeAnn M. (toim.): Antilocapra americana Mammal Species of the World. A Taxonomic and Geographic Reference (3rd ed). 2005. Bucknell University. Viitattu 4.3.2012. (englanniksi)
  3. a b c d e f Elo, Ulla & Koivisto, Ilkka ym. (toim.): Maailman uhanalaiset eläimet - Osa 4: Nisäkkäät, matelijat, s. 115–121. Weilin+Göös, 1992. ISBN 951-35-4689-6.
  4. Suuri eläintieto: Eläinten kiehtova maailma 2 (H), s. 48. Weilin+Göös, 1990. ISBN 951-35-5128-8.
Tämä nisäkkäisiin liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.