Kamehameha III
| Kamehameha III | |
|---|---|
.jpg) Kamehameha III valokuvattuna otaksuttavasti vuonna 1853 | |
| Havaijin kuningas | |
| Valtakausi | 6.6.1825 – 15.12.1854 |
| Edeltäjä | Kamehameha II |
| Seuraaja | Kamehameha IV |
| Syntynyt |
7. maaliskuuta 1814 Kona, Havaiji |
| Kuollut |
15. joulukuuta 1854 (40 vuotta) Honolulu, Havaiji |
| Suku | Kamehameha |
| Isä | Kamehameha I |
| Äiti | Keōpūolani |
| Nimikirjoitus |
 |
Kamehameha III (alkuperäiseltä nimeltään Keaweaweʻula Kīwalaʻō Kauikeaouli Kaleiopapa Kalani Waiakua Kalanikau Iokikilo Kīwalaʻō i ke kapu Kamehameha, 7. maaliskuuta 1814 – 15. joulukuuta 1854[1]) oli Havaijin kuningaskunnan kolmas kuningas. Hän oli myös Havaijin pisimpään hallinnut kuningas, joka hallitsi 29 vuotta.[2] Havaijin alkuperäisväestön määrä puolittui Kamehameha III:n valtakaudella: alussa se oli noin 150 000 ja sitä rokottivat erityisesti isorokkoepidemia.[3]
Tausta ja yksityiselämä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kahemameha III syntyi vuonna 1814 Kamehameha Suuren ja tämän korkea-arvoisimman vaimon Keōpūolanin pojaksi.[4] Kamehameha III:n lapsuus oli haasteellinen, koska pääministerinä toimiva Ka‘ahumanu pyrki levittämään kristinuskoa ja sen mukana tulevaa moraalijärjestelmää Havaijilla, mistä Kahemahema III ei pitänyt. Hän pyrki hukuttamaan tunteensa alkoholilla.[3]
Kamehameha III sai yhden pojan rakastajattarensa kanssa. Albert Edward Kūnuiakea oli kuitenkin äpärä eikä siksi voinut periä kruunua. Laillisen perillisen saamiseksi kuningas adoptoi veljenpoikansa Alexanderin, josta tuli myöhemmin Kamehameha IV.[4]
Yksityishenkilönä Kamehameha III:a on kuvattu mm. kiltiksi, anteeksiantavaksi ja helposti lähestyttäväksi.[5]
Kuninkaana[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kamehameha III nousi kuninkaaksi veljensä kuoltua valtiovierailulla Lontooseen. Tuore kuningas oli tuolloin vain 10-vuotias, ja vuoteen 1832 asti hänen sijaishallitsijanaan toimi isänsä suosikkivaimo Ka‘ahumanu. Tämän jälkeen sijaishallitsijan virka siirtyi Kamehameha Suuren sisarelle Kinaulle, mutta tämä kesti vain vuoden, jonka jälkeen Kamehameha III alkoi hallita itse.[1]
Vuonna 1839 kuningas perusti pääliköiden koulun (myöhemmin kuninkaallisten koulu), jossa aateliston lapset saivat opiskella hallintoa ja olivat siten potentiaalisia kruununperillisiä.[4] Samana vuonna Kamehameha III antoi ns. suvaitsevaisuusjulistuksen, jonka nojalla mm. katolinen kirkko sai aloittaa toimintansa Havaijilla.[1]
Seuraavana vuonna Havaijilla astui voimaan ensimmäinen perustuslaki.[6] Sen nojalla kuningaskunnan hallintoa organisoitiin uudelleen siten, että siellä alettiin noudattaa vallan kolmijako-oppia.[7]
1840-luvulle tultaessa Kamehameha III:n onnistui saada suurvaltojen tunnustus Havaijin kuningaskunnan itsenäisyydelle: Yhdysvallat tunnusti sen vuonna 1842 ja Iso-Britannia sekä Ranska seuraavana vuonna.[1]
Pauletin tapaus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kamehameha III:n valtakaudella koettiin ns. Pauletin tapaus, jossa brittiläinen kapteeni George Paulet uhkaili kuningasta 10. helmikuuta 1843 ja sai tämän lopulta luovuttamaan Havaijin suvereniteetin Isolle-Britannialle. Brittihallitus ei hyväksynyt tätä, vaan lähetti amiraali Richard Thomasin palauttamaan saaret Kamehameha III:lle 31. heinäkuuta samana vuonna.[8]
Vuonna 1843 itsenäisyyden palauttamista juhlistavassa puheessaan Kamehameha III käytti ilmausta "Maan elämä on oikeudenmukaisuudella ikuistettu (havaijiksi Ua Mau ke Ea o ka ʻĀina i ka Pono)". Lausahduksesta tuli ensin kuningaskunnan ja sittemmin osavaltion virallinen motto.[9]
Myöhempi kausi[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Vuonna 1847 Kamehameha III teki aloitteen Havaijin oman valuutan käyttöön ottamisesta. Kolikot lyötiin Yhdysvalloissa, minkä vuoksi mallia otettiin Yhdysvaltain dollarista.[10]
Kuolema ja perintö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kamehameha III kuoli yllättäen 15. joulukuuta 1854.[4] Koska Kamehameha III:lla ei ollut omia lapsia, häntä seurasi kuninkaana hänen veljenpoikansa Kamehameha IV.[7]
Kuningas Kamehameha III:n saavutuksia kuninkaana olivat mm. seuraavat:[5]
- Suuri Māhele: maajakouudistus, jonka nojalla mahdollistettiin yksityinen maanomistus ja se, että myös ulkomaalaiset saattoivat omistaa maata
- Koulujen määrän kasvattaminen: kuninkaan elämän loppuvaiheilla maassa oli 423 koulua, joista suurin osa oli alakouluja, joiden opetuskieli oli havaiji
- Poliittisten oikeuksien laajentaminen: vuoden 1852 uusi perustuslaki takasi kaikille aikuisille miehille äänioikeuden sekä muutti ylähuonetta siten, että sen jäsenet eivät enää perineet asemaansa, vaan heidät nimitettiin siihen kuninkaan toimesta
- Ympäristönsuojelu: vuonna 1846 kuningas määräsi, että kaikki kunningaskunnan puut ovat valtion omaisuutta ja maan sisäministeriön erikoissuojeluksessa
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b c d Kamehameha III | king of Hawaii 2022. Encyclopædia Britannica. Viitattu 22.8.2022. (englanniksi)
- ↑ Kamehameha III, King of Hawaii 2022. British Museum. Viitattu 22.8.2022. (englanniksi)
- ↑ a b King Kamehameha III: Kauikeaouli 1.11.2009. Aloha Hawaii. Viitattu 22.8.2022. (englanniksi)
- ↑ a b c d His Majesty King Kamehameha III 2022. Royal Family of Hawaii Official Website. Arkistoitu 22.8.2022. Viitattu 22.8.2022. (englanniksi)
- ↑ a b Kauikeaouli Images of Old Hawaiʻi. 17.3.2020. Viitattu 26.6.2023. (englanniksi)
- ↑ Hawaiian Constitution established 2022. Native Voices. Viitattu 22.8.2022. (englanniksi)
- ↑ a b King Kamehameha III Department of Accounting and General Services. 2023. Viitattu 26.6.2023. (englanniksi)
- ↑ Lord Paulet temporarily claims Hawai`i for Britain 2022. Hawaii History. Viitattu 22.8.2022. (englanniksi)[vanhentunut linkki]
- ↑ Kamehameha III 2022. Hawaii History. Viitattu 22.8.2022. (englanniksi)[vanhentunut linkki]
- ↑ 1847 1C Hawaii, BN (Regular Strike) Hawaii PCGS. 2023. Viitattu 26.6.2023. (englanniksi)
| ||||||||||||||||||||||
