Pafos
|
(Πάφος, Páfos) lat. Paphus, Augusta, turk. Baf, Baffa |
||
|---|---|---|
 Pafos kuvattuna "Kuninkaiden haudoilta" |
||
|
|
||
|
Motto: Afroditen kaupunki
|
||
 |
||
|
Koordinaatit: |
||
| Valtio | Kyproksen tasavalta | |
| Alue | Pafoksen alue | |
| Ensimmäiset asutukset | Neoliittinen kausi, 1700-luku eaa. | |
| Perustettu (Nea Pafos) | 400-luku eaa. | |
| Hallinto | ||
| – Mayor | Savvas Vergas | |
| Väkiluku | 52 800 (2 005) | |
| Aikavyöhyke | UTC+2 | |
| – Kesäaika | UTC+3 | |
| Postinumero | 8010 - 8049 | |
| Suuntanumero(t) | (+357) 6 | |
Pafos on satamakaupunki ja nopeasti kehittyvä matkailukohde Kyproksen lounaisrannikolla Kyproksen tasavallassa. Kaupungissa on noin 52 800 asukasta (2005). Siellä sijaitsee myös maan toinen kansainvälinen lentokenttä sekä kalastussatama.[1]
Tarujen mukaan Pafos on jumalatar Afroditen synnyinpaikka. Antiikin aikana Pafos oli saaren pääkaupunki ja se on edelleen kuuluisa silloisesta Rooman kuvernöörin palatsista, jonka jäännöksistä löydetyt valtaisat mosaiikkilattiat ovat suosittu nähtävyys. Pafos on yksi UNESCO:n maailmanperintöluetteloon kuuluvista kohteista.
Sisällysluettelo |
Historia [muokkaa]
Pafoksen kaupungin vanhin osa, Nea Pafos, perustettiin 400-luvun lopulla eaa. Afroditen temppelin sijaintipaikka Palea Pafos eli vanha Pafos puolestaan sijaitsee kaakkoon nykypäivän kaupungista. Nea Pafoksen aikana Kypros oli Ptolemaiosten kuningaskunnan osa, eli osa silloista Egyptiä. Se oli Ptolemaiosten hallitsijasuvun tärkeä etuvartioasema ja asutus laajeni huomattavasti seitsemän vuosisadan ajan.[2]
Alkuperäinen Nea Pafos oli ympäröity laajoilla muureilla ja sen pinta-ala oli noin 950 000 m². Kaupungin kadut muodostivat suorakulmaisen verkoston. Se siirtyi roomalaisten haltuun 58 eaa., säilyttäen kuitenkin asemansa Kyproksen saaren poliittisena ja hallinnollisena keskuksena.[2]
Apostolit Paavali ja Barnabas vierailivat Pafoksessa vuonna 45, jolloin saaren käskynhaltija Sergius Paulus kääntyi kristinuskoon.[3] Kyproksesta tuli siten maailman ensimmäinen kristityn henkilön hallinnoima alue[1].
Kaupungin kukoistuskausi oli erityisesti 100- ja 200-luvuilla, jolloin pääosa sen merkittävistä julkisista rakennuksista valmistui.[2]
Kaupungin turistielämän keskuksesta, Kato Pafosista, pohjoiseen sijaitsee Kuninkaiden haudoiksi (engl. Tombs of the Kings) kutsuttu alue, jonne on haudattu Nea Pafosin merkkihenkilöitä hellenistiseltä ja roomalaiselta ajalta. Nimestään huolimatta sinne ei kuitenkaan haudattu kuninkaita vaan aikansa muita eliittiluokan jäseniä.[2]
Nea Pafosin merkitys heikkeni 300-luvulla, jolloin suuri maanjäristys runteli kaupunkia huomattavasti. Sen jälkeen Salamis nousi saaren pääkaupungiksi. Arabit ryöstelivät kaupunkia 600-luvulla, joka vähensi sen merkitystä entisestään. Kaupungissa hallitsivat sittemmin muun muassa Lusignanin sukudynastia (1192–1489), Venetsian tasavalta sekä ottomaanit. Sen merkitys pysyi kuitenkin vähäisenä ja se oli sekä kielellisesti että kulttuurisesti eristynyt muusta saaresta vuosisatojen ajan.[2]
1800-luvun loppupuolella yhdysvaltalainen Larnakan konsuli Luigi Palma de Cesnola ja muut haudanryöstäjät tyhjensivät valtaosan alueen haudoista. Akamasin niemi oli brittien armeijan harjoitus- ja tulitussalueena, minkä vuoksi sen haudat saivat olla paradoksaalisesti suhteellisen rauhassa. Vuoden 1974 tapahtumien jälkeen valtaosa Pafosin turkkilaisväestöstä muutti vastentahtoisesti saaren pohjoisosaan ja alueen asuttivat lähes kokonaan kreikkalaiset. Pafosin kansainvälinen lentokenttä valmistui 1983, mikä nosti alueen asemaa takamaastosta kiinnostavaksi matkailukohteeksi.[2]
Nähtävyyksiä [muokkaa]
Pafoksen alueella on lukuisia historiallisia nähtävyyksiä. Dionysoksen talossa on 1600 vuotta vanhoja mosaiikkeja, jotka on löydetty uudelleen maan alta. Kaupungissa on myös alkukristillisiä katakombeja. Kuninkaiden hautoihin oli haudattuna hellenistisen ja roomalaisen ajan eliittiä. Pafoksessa on myös pylväs, johon apostoli Paavali tarun mukaan sidottiin ja häntä ruoskittiin, Odeon Theatre, Bysanttilainen museo, sekä Pafoksen alueen arkeologinen museo. Kaupungin lähistöllä sijaitsee Ayios Neophytosin luostari, jossa on bysanttilaisia freskoja 1100- ja 1400-luvuilta.[3]
Lähteet [muokkaa]
- ↑ a b Polly Lyssiotis & Vasiliki Kokoti (toim): About Cyprus. Nikosia, Kypros: Press and Information Office, 2007. ISBN 978-9963-38-499-0. (englanniksi)
- ↑ a b c d e f Pafos:History Lonely Planet. 2008. Lonely Planet Publications. Viitattu 30. elokuuta 2008. (englanniksi)
- ↑ a b Paphos www.cyprusisland.com. 2007. CyprusIsland. Viitattu 31. elokuuta 2008. (englanniksi)
Aiheesta muualla [muokkaa]
- Tietoa Pafosista (englanniksi)
