Kition
| Kition | |
|---|---|
| Κίτιον | |
 Kitionin arkeologista aluetta. |
|
| Sijainti | |
  Kition |
|
| Koordinaatit | |
| Valtio | Kypros |
| Paikkakunta | Lárnaka, Lárnaka |
| Historia | |
| Tyyppi | kaupunki |
| Ajanjakso | 1200–luku eaa.– |
| Kulttuuri | antiikki |
| Alue | Kypros |
| Aiheesta muualla | |
Kition (m.kreik. Κίτιον, myös Kētion, Κήτιον, Kytion, Κύτιον, foin. Kt, Kty, lat. Citium) oli antiikin aikainen kreikkalais-foinikialainen kaupunki Kyproksen saarella.[1][2] Se sijaitsi nykyisen Lárnakan kaupungin paikalla.[3]
Maantiede[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kition sijaitsi Kyproksen kaakkoisrannikolla. Sen akropolis eli yläkaupunki sijaitsi kaupungin koillisosassa ja alakaupunki etelään viettävässä rinteessä. Kaupungin satama sijaitsi sittemmin umpeen liettyneessä luonnonsatamalahdessa akropoliin alapuolella kaupungin itäosassa. Rannikko on siirtynyt antiikin aikaisesta noin 0,5 kilometriä. Kaupungin lähellä oli suolajärviä, samoin kuin nykyisinkin.[1][2]
Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kitionin paikka on ollut asuttu viimeistään varhaisella pronssikaudella. Kitionin kaupungin perustivat myöhäisellä pronssikaudella eli mykeneläisellä kaudella 1200-luvun eaa. lopulla Peloponnesokselta Kreikasta tulleet mykeneläiset asuttajat. Se saattoi olla saaren varhaisin tai ainakin varhaisimpia kaupunkeja yhdessä nykyisin Égkomina tunnetun asutuksen kanssa.[1][2][4]
Foinikialaiset saapuivat Kitioniin 800-luvulla eaa., ja ottivat sen ensin kauppa-asemakseen ja myöhemmin siirtokunnakseen.[1][2][4] Kaupungin kansalaisesta käytettiin etnonyymiä Kitieus (Κιτιεύς), myöhemmin latinaksi Citiensis.[2] Itäisissä lähteissä Kition esiintyy ilmeisesti nimimuodossa Khittim (Kittim, Chittim),[2] ja Vanhassa testamentissa esiintyvien kittiläisten oletetaan tarkoittavan sen asukkaita.[2][5]
Tämän jälkeen Kition oli foinikialainen kuningaskunta,[1] eikä sitä lueta saaren kreikkalaisten kaupunkivaltioiden eli polisten joukkoon.[6] 700- ja 600-luvuilla eaa. Kition oli Assyrian alaisuudessa ja 500-luvulta 300-luvulle eaa. Persian alaisuudessa. Myös foinikialaisella ajalla suuri osa väestöstä oli edelleen kreikkalaista. Ilmeisesti myös osa kuninkaista oli kreikkalaisia.[1] Kition oli merkittävässä roolissa foinikialaisen ja muun itäisen kulttuurin, erityisesti uskonnon, välittämisessä kreikkalaiseen maailmaan. Kaupungin ei tiedetä lyöneen omaa rahaa.[2]
Kition liittyi Joonian kapinaan vuosina 499–498 eaa. Persian valtaa vastaan. Tuohon aikaan kreikkalaisilla oli ilmeisesti ylivalta kaupungissa, sillä foinikialaiset olivat Persian puolella. Ateenalaiset piirittivät kaupunkia Kimonin johdolla persialaissotien lopulla noin 450 eaa. ja saivat sen vallatuksi, mutta Kimon sairastui ja kuoli laivallaan kaupungin satamassa, mikä johti ateenalaisten vetäytymiseen.[2][7]
Kapinan epäonnistuminen nosti foinikialaiset takaisin valtaan kaupungissa vuonna 479 eaa. Nämä hallitsivat Kitionia vuosiin 388–387 eaa. saakka, jolloin Salamiin kuningas Euagoras I vapautti kaupungin vähäksi aikaa ateenalaisen Khabriaan avustuksella. Tänä aikana kaupungin kuninkaana toimi kreikkalainen Demonikos. Tämän jälkeen foinikialaiset olivat jälleen vallassa aina siihen saakka, kun Ptolemaios I valtasi kaupungin vuonna 312 eaa. Hän surmautti kaupungin viimeisen foinikialaiskuninkaan Pumiathonin sekä poltatti kaupungin foinikialaiset temppelit.[1]
Kitionista olivat kotoisin muun muassa stoalaisuuden perustaja Zenon sekä lääkärit Apollonios ja Apollodoros.[1] Perimätiedon mukaan kaupungin ensimmäinen piispa varhaiskristillisenä aikana oli Lasaros eli Lasarus, jonka Jeesus oli herättänyt kuolleista, ja joka lähti lähetystyöhön. Häntä pidettiin myös kaupungin suojeluspyhänä, ja kaupungissa oli tämän toisena eli viimeisenä hautana pidetty paikka (nykyisin Lárnakan Pyhän Lasaruksen kirkossa).[8]
Kition kärsi arabien hyökkäyksestä 600-luvulla jaa. saaren muiden kaupunkien tavoin. Se elpyi myöhemmin keskiajalla ja on kehittynyt nykyiseksi Lárnakan kaupungiksi. Nykyinen kaupunki on saanut nimensä osmanivallan aikana seudun lukuisista antiikin aikaisista sarkofageista (larnaks). Brittivallan aikana kaupungin antiikin aikaisia rakennusjäänteitä käytettiin muun muassa alueen soiden täyttämiseen.[8]
Kaupungin järjestelmälliset arkeologiset kaivaukset alkoivat vuonna 1894. Kaivauksia on tehty myös vuonna 1913 ja vuodesta 1959 eteenpäin. Vuosina 1929–1930 kaivauksia tekivät ruotsalaiset arkeologit.[1][4]
Rakennukset ja löydökset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kitionin kaupungista vain pieni osa on kaivettu, sillä nykyinen Lárnaka sijaitsee antiikin aikaisen kaupungin päällä.[1] Kaupunki oli ympäröity muurein, joiden reitti voidaan jäljittää lähes koko niiden matkalta, ja joista on säilynyt joitakin jäänteitä erityisesti niiden länsiosassa. Muureja on mykeneläiseltä klassiselle kaudelle.[1]
Tärkeimmät arkeologiset alueet Lárnakan kaupunkialueella tunnetaan nykyisin nimillä Katharí (myös ”Alue II”, ) ja Pampoúla (”Bamboula”, ).[4] Katharísta on löydetty suurikokoisen temppelin rauniot. Sen paikalla oli varhaisempi, mykeneläisaikainen pyhäkkö, joka jäi käytöstä noin 1000 eaa. Sen paikalle rakennettiin uusi foinikialainen temppeli noin 850 eaa. Sen koko oli noin 35 x 22 metriä. Temppeli oli käytössä aina 300-luvun eaa. lopulle saakka, ja siinä on ollut sen historian aikana neljä eri rakennusvaihetta. Alueella on myös lukuisten pienempien pyhäkköjen jäänteitä.[1][4][8]
Pampoúlan alueelta noin 500 metriä etelämpää on löydetty pyhäkköjen, asutuksen ja sataman jäänteitä. Osa alueesta on kuulunut kaupungin akropoliihin. Pyhäkkölöytöihin lukeutuvat Afrodite-Astartelle omistetetun temppelin rauniot sekä Herakles-Melkartille omistettu temppeli. Varhaisimmat pyhäkköjen osat on ajoitettu 800-luvulle eaa. Asutuksen jäänteitä on löydetty geometriselta kaudelta hellenistiselle kaudelle saakka. Kitionissa oli kaksi satamaa, kauppasatama ja sotasatama. Pampoúlasta on kaivettu sotasatamaa ja sen telakkaa laivoille tarkoitettuine ramppeineen ja laivasuojineen.[1][4]
Myös kaupungin teatterin, gymnasionin sekä Artemis Paralialle omistetun temppelin paikat tunnetaan. Kaupungissa tiedetään olleen myös ainakin Zeus Kerauniokselle, Asklepiokselle ja Hygieialle, Adonis-Eshmunille sekä Baal Senatorille omistetut pyhäköt.[1][2] Muihin löytöihin lukeutuu muun muassa hellenistiselle kaudelle ajoitettu kylpylärakennus. Kaupungin hautausmaita on löydetty sen pohjois-, länsi- ja eteläpuolelta.[1]
Kitionista tehdyt esinelöydöt ovat Lárnakan arkeologisessa museossa, joka sijaitsee heti Pampoúlan alueen eteläpuolella, sekä Kyproksen museossa Nikosiassa. Merkittäviin esinelöytöihin lukeutuu muun muassa assyrialainen Sargon II:n stele vuodelta 709 eaa. Siinä oleva teksti kertoo Kitionin maksaneen Assyrialle veroa.[1]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b c d e f g h i j k l m n o p Stillwell, Richard & MacDonald, William L. & McAllister, Marian Holland (toim.): ”KITION (Larnaca) Cyprus”, The Princeton Encyclopedia of Classical Sites. Princeton, N. J.: Princeton University Press, 1976. Teoksen verkkoversio. (englanniksi)
- ↑ a b c d e f g h i j Smith, William: ”Citium”, Dictionary of Greek and Roman Geography. Boston: Little, Brown and Company, 1854. Teoksen verkkoversio. (englanniksi)
- ↑ Kition Pleiades. Viitattu 1.2.2018.
- ↑ a b c d e f Kition Department of Antiquities. Viitattu 16.4.2018.
- ↑ 1. Moos. 10:4
- ↑ Hansen, Mogens Herman & Nielsen, Thomas Heine: An Inventory of Archaic and Classical Poleis. An Investigation Conducted by The Copenhagen Polis Centre for the Danish National Research Foundation. Oxford: Oxford University Press, 2004. ISBN 0-19-814099-1.
- ↑ Thukydides: Peloponnesolaissota 1.112; Diodoros Sisilialainen: Historian kirjasto 12.3; Plutarkhos: Kimonin elämä 18.
- ↑ a b c Ancient Kition, Larnaca Sacred Destinations. Viitattu 16.4.2018.
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Kition Wikimedia Commonsissa
