Klaudios Ptolemaios

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Keskiaikaisen taiteilijan näkemys Klaudios Ptolemaioksesta.

Klaudios Ptolemaios (muinaiskreikaksi Κλαύδιος Πτολεμαῖος; n. 85 – n. 165) oli kreikkalainen matemaatikko, tähtitieteilijä, maantieteilijä ja astrologi. Hän lienee elänyt Aleksandriassa Egyptissä.

Ptolemaioksen parhaiten tunnettu teos tunnetaan sen arabiasta johdetulla nimellä Almagest (kreikaksi Η μεγάλη Σύνταξις, He megale syntaksis). Almagest säilyi myöhemmälle maailmalle arabitieteilijöiden ansiosta. Kirja vakiintui Euroopassa tähtitieteen perusteokseksi latinankielisenä käännöksenä myöhäiskeskiajalla.

Almagestissä Ptolemaios kokosi yhteen antiikin tähtitieteellisen tietämyksen. Hänen tärkeimpiä lähteitään olivat Hipparkhoksen teokset. Ptolemaioksen tähtitieteellinen malli oli maakeskinen. Teos oli oman aikansa mittapuulla matemaattisesti erittäin ryhdikäs ja selitti havaintotarkkuuden puitteissa tähtitaivaan ilmiöt hyvin. Aurinkokeskinen malli syrjäytti Ptolemaioksen mallin vasta kopernikaanisen vallankumouksen myötä. Myös Nikolaus Kopernikus käytti Ptolemaioksen Almagestiä tärkeimpänä lähteenään ja esikuvanaan kirjoittaessaan omaa teostaan De revolutionibus. Aurinkokeskisen mallin lopullinen hyväksyminen oli pitkä prosessi, koska suorien havaintojen perusteella aurinkokeskinen malli voitiin yksiselitteisesti varmistaa vasta kaukoputken avulla tehtyjen havaintojen pohjalta. Toki aurinkokeskisen mallin matemaattinen yksinkertaisuus ja eleganssi vakuuttivat alan asiantuntijat sen paremmuudesta varsin nopeasti.

Almagestin maailmanjärjestelmän keskuksessa on Maa. Sitä kiertävät Kuu, Merkurius, Venus, Aurinko, Mars, Jupiter ja Saturnus eli antiikin tuntemat planeetat. Varsinaisesti planeetat sijaitsivat episykliympyröillä, joiden avulla selitettiin planeettojen taantuvat eli retrogradiset liikkeet. Lisäksi tarvitiin ns. eksentrejä, joilla voitiin kuvailla planeettojen näennäisiä liikkeitä vieläkin tarkemmin. Malli siis kuvaa, nykykäsitteitä käyttäen, planeettojen liikettä maan liikkeen heijastumana siten miltä se maan omasta liikkeestä johtuen näyttää. Mallin avulla ei kuitenkaan voitu antaa uskottavaa mekaanista kuvausta planeettojen todellisesta liikkeestä. Tämä ei tosin ollut oman aikansa tähtitieteen, ns, "ilmiöiden pelastamisen" keskeinen ongelma.

Tähtitieteen lisäksi Ptolemaios kehitti maantiedettä, astrologiaa, musiikkia ja optiikkaa.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • O'Connor, J. J. ja Robertson, E. F.: Claudios Ptolemaios, 2009, University of St Andrews, Skotlanti
Tämä tieteenharjoittajaan liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.