Athenaios

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Athenaios (muinaiskreikaksi Ἀθήναιος Nαυκράτιος, Athếnaios Naukratios; lat. Athenaeus Naucratita) (100- ja 200-lukujen vaihde) oli antiikin kreikkalainen reettori ja grammaatikko, joka oli kotoisin Naukratiksesta Egyptistä.

Teokset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Athenaioksen tunnetuin ja merkittävin säilynyt teos on Deipnosofistai (lat. Deipnosophistae), jonka nimi voidaan kääntää ”Päivällisfilosofeiksi” tai ”Oppineiden pidoiksi”. Teos käsitti viisitoista kirjaa. Ensimmäiset kaksi kirjaa sekä osat kirjoista III, XI ja XV ovat säilyneet vain tiivistelminä. Muuten teos vaikuttaa säilyneen kokonaisuudessaan. Teos on kokoelma sekalaista tietoa, pääasiassa liittyen ruokapöytään, mutta se sisältää huomioita myös muun muassa kielestä ja kirjallisuudesta, musiikista, lauluista, tansseista, peleistä ja kurtisaaneista. Teos on täynnä lainauksia kirjailijoilta, joiden teoksia ei ole säilynyt muuten. Athanaios lainaa lähes 800 kirjailijaa ja 2500 erillistä teosta, ja kehuu lukeneensa 800 keskikomediaan kuuluvaa näytelmää.

Teoksen juoni on monimutkainen ja kehnosti esitetty. Se esittää olevansa teoksen kirjoittajan selonteko ystävälleen Timokrateelle oppineen taiteidensuosijan Laurentiuksen (tai Larentiuksen) talossa pidetyistä pidoista. Näin se on Platonin tyyliin kirjoitettu dialogi dialogin sisällä, mutta keskustelu on tarpeeksi pitkä, jotta se kattaisi useita päiviä, vaikka sen esitetäänkin tapahtuneen yhtenä päivänä. Pitojen kahdenkymmenenyhdeksän vieraan joukkoon kuuluvat muun muassa Galenos ja Ulpianus, mutta kaikki ovat todennäköisesti fiktiivisiä hahmoja, eikä suurin osa ota osaa keskusteluun. Vieraita pyydetään kuitenkin tuomaan mukanaan katkelmia runoilijoilta, ja näitä luetaan ääneen ja niistä keskustellaan ruokapöydän ääressä.

Kokonaisuudessaan teos on lähinnä kömpelö väline esitellä kirjoittajan laajaa ja monipuolista lukeneisuutta. Teoksen suurimmat arvot eivät olekaan taiteelliset, vaan siinä, että sen osana on säilynyt paljon katkelmia ja tietoa, jotka muuten olisivat kadonneet kokonaan. Ilman Athenaiosta monia kreikkalaisia kirjailijoita, kuten Arkhestratosta, ei tunnettaisi lainkaan. Kirja XIII on merkittävä antiikin kreikkalaisen seksuaalisuuden tutkimuksen kannalta.

Athenaios itse sanoi kirjoittaneensa myös Syyrian kuninkaiden historian, sekä tutkielman thratta-kaloista, jotka Arkhippos ja muut komediakirjailijat mainitsevat. Kummatkin näistä teoksista ovat kadonneet.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Encyclopaedia Britannica 11th ed. (1911), hakusana ”Athenaeus”. Encyclopaedia Britannica Company, Cambridge, Englanti.

Kirjallisuutta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Braund, David & Wilkins, John: Athenaeus and his world: reading Greek culture in the Roman Empire. University of Exeter Press, 2000. ISBN 0859896617.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Athenaeus of Naucratis: The Deipnosphists, C. D. Yongen käännös, The Literature Collection (englanniksi)
Tämä artikkeli tai sen osa on käännetty tai siihen on haettu tietoja vieraskielisen Wikipedian artikkelista.
Alkuperäinen artikkeli: en:Athenaeus