Kleopatra VII

Wikipedia

Kleopatra VII Filopator (muinaiskreikaksi Κλεοπάτρα Φιλοπάτωρ, 69 eaa. – 12. elokuuta 30 eaa.) oli Egyptin kuningatar 51–30 eaa. Hän kuului Ptolemaiosten hallitsijasukuun. Hänet tunnetaan myös muun muassa Julius Caesarin rakastajattarena. Caesarille ja Kleopatralle syntyi yhteinen poika Kaisarion (latinalainen muoto Caesarion), hallitsijanimeltään Ptolemaios XV.^[1]

Sisällysluettelo 1 Hallitsijana 2 Kuolema 3 Jälkimaine 4 Kleopatra populaarikulttuurissa 5 Lähteet 6 Kirjallisuutta

[muokkaa] Hallitsijana

Ptolemaiosten suku oli lähtöisin Kreikasta, ja kreikka oli hovin ja ylhäisön käyttämä kieli. Kleopatra oli sukunsa ensimmäinen hallitsija, joka opetteli kansan puhumaa egyptiä. Hän myös maalautti itsestään muotokuvia perinteisissä egyptiläisissä asuissa.^[2]

Kleopatra oli mahdollisesti jo isänsä Ptolemaios XII:n kanssahallitsija, mutta tämä voi olla myöhempää keksintöä. Isä nimitti seuraajikseen Kleopatran yhdessä tämän nuoremman veljen, Ptolemaios XIII:n kanssa. Sisarukset kannattajineen joutuivat valtataisteluun, johon Julius Caesar puuttui. Tarinan mukaan Caesar lumoutui Kleopatran kauneudesta ensi kohtaamisella. Veljen saatua surmansa Kleopatran muodollisena kanssahallitsijana toimi kymmenvuotias nuorempi veli Ptolemaios XIV.^[3] Pian Caesarin salamurhan jälkeen surmattiin myös Kleopatran veli; joidenkin lähteiden mukaan siksi, että Kleopatra halusi varmistua siitä että Kaisarion olisi seuraava vallanperijä.^[2]

[muokkaa] Kuolema

Caesarin salamurhan 44 eaa. jälkeen Kleopatra joutui kamppailemaan monin tavoin pysyäkseen vallassa. Caesarin alipäällikkö Marcus Antoniuskin rakastui Kleopatraan, ja heille syntyi varmistamattomien tietojen mukaan kolme lasta. Marcus Antonius kuitenkin hävisi Aktionin taistelun Octavianuksen joukkoja vastaan vuonna 31 eaa. Marcus Antonius tappoi itsensä Egyptissä, ja Kleopatra riisti hengen itseltään tarinan mukaan antamalla myrkkykäärmeen purra itseään rintaan 12. elokuuta vuonna 30 eaa., koska pelkäsi joutuvansa Octavianuksen sotasaaliiksi roomalaiseen triumfiin. Pian Kleopatran kuoleman jälkeen hänen poikansa Kaisarion murhattiin ja valta Egyptissä siirtyi Octavianukselle. Vuonna 2009 Zahi Hawass ja joukko muita arkeologeja löysivät Aleksandrian läheltä haudan, josta löytyi useita Kleopatraa esittäviä patsaita ja pronssikolikoita. He uskovat Kleopatran ja Antoniuksen olevan haudattu sinne.^[4] Kleopatra oli arviolta noin 39-vuotias kuollessaan. Varmaa tietoa ei ole.

[muokkaa] Jälkimaine

Historioitsijoiden ja kirjailijoiden kuva Kleopatrasta on ristiriitainen. Hänen aikanaan kirjoittivat roomalaiset Vergilius ja Horatius, että Kleopatra oli ovela ja vallanahne, ja vaaraksi Roomalle. Kreikkalainen Plutarkhos kuvasi Kleopatraa vastustamattoman kauniina ja älykkäänä.^[3] Myöhempi populaarikulttuuri on seurannut enemmän Plutarkhoksen tyyliä.

[muokkaa] Kleopatra populaarikulttuurissa

Kleopatrasta on tehty useita kirjoja, näytelmiä ja elokuvia.^[5] Elokuvista tunnetuin lienee Joseph Mankewiczin ohjaama Kleopatra (1963), jonka nimiosaa näytteli Elizabeth Taylor ^[6] ja J. Gordon Edwardsin ohjaama Kleopatra (1917), jonka nimiosaa näytteli Theda Bara. Näytelmistä tunnetuin on Shakespearen Antonius ja Kleopatra. Sarjakuvista klassikoksi on noussut Asterix ja Kleopatra.

[muokkaa] Lähteet

[muokkaa] Kirjallisuutta

• Schuller, W.: Kleopatra, kolmen kulttuurin kuningatar. suom. Ilona Nykyri. Jyväskylä: Atena Kustannus, 2007. ISBN 978-951-796-500-2. Esittely kustantajan sivulla.

• Barth, Reinhard: Historian suurnaiset. (Frauen, die Geschichte machten. Von Hatschepsut bis Indira Gandhi. Suomennos Tuulikki Virta, Katja Zöllner. Alkusanat Kaari Utrio. Helsinki: Ajatus Kirjat, 2005. ISBN 951-20-6762-5.