Efesos

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Celsuksen kirjaston rauniot Efesoksessa

Efesos (muinaiskreikaksi Ἔφεσος, lat. Ephesus, turk. Efes) oli yksi antiikin ajan merkittävimpiä kreikkalaisia kaupunkeja. Se sijaitsi muinaisessa Joonian maakunnassa, nykyisen Turkin länsirannikolla.

Efeson seudulla on ollut kreikkalaista asutusta ainakin jo 900-luvulla eaa., mutta laajempaa mainetta paikkakunta alkoi saada vasta 500-luvulla eaa., kun sinne rakennettiin suuri Artemiin temppeli.[1] Samoihin aikoihin Lyydian kuningas Kroisos valloitti kaupungin ja hävitti sen, mutta lahjoitti myös runsaasti varoja temppelin rakentamiseen ja koristelemiseen. Uusi kaupunki rakennettiin temppelin eteläpuolelle, ja siitä kehittyi satamansa ansiosta tärkeä kaupankäyntipaikka. Myöhemmin kaupunki kuului eri aikoina muun muassa Persian, Aleksanteri Suuren ja lopulta Pergamonin valtakuntaan, kunnes sen vuonna 133 eaa. liitettiin Rooman valtakuntaan.[2][3]

Rooman valtakaudella Efesos nousi suurimpaan kukoistukseensa. Kaupunkiin rakennettiin huomattavia rakennuksia, mm. temppeleitä, kylpylöitä, kirjasto ja teatteri. Efesos oli Asian provinssin pääkaupunki[1] ja asukasluvultaan Rooman valtakunnan suurimpia.

Kristinuskon vahvistuessa Efesosta kehittyi myös tärkeä pyhiinvaelluskohde, sillä legendan mukaan apostoli Johannes ja Neitsyt Maria olivat muuttaneet sinne Palestiinasta.[3][2] Lisäksi apostoli Paavali oli kolmannella lähetysmatkallaan perustanut Efesokseen yhden varhaisimmista kristillisistä seurakunnista.[3][4] Noin seitsemän kilometrin päässä Efesoksesta sijaitsee kappeliksi muutettu kivitalo, joka on muodostunut pyhiinvaelluspaikaksi, koska sitä pidetään saksalaisen nunna Katharina Emmerichin 1800-luvulla näkemien näkyjen perusteella Neitsyt Marian viimeisenä asuinpaikkana.[5]

Kaupungissa pidettiin vuonna 431 Efesoksen kirkolliskokous, jossa käsiteltiin Jeesuksen olemukseen liittyviä teologisia kysymyksiä.

Vuoden 500 aikoihin kaupunki jouduttiin siirtämään toiseen paikkaan, Ayasuluk-kukkulalle lähelle nykyistä Selçukia, sillä sen satama liettyi vähitellen umpeen.[6] Nykyään Efesoksen rauniot sijaitsevatkin usean kilometrin etäisyydellä rannikosta.

1800-luvulla aloitetut arkeologiset kaivaukset ovat palauttaneet pienen osan Efesoksen muinaisesta loistosta. Erityisen vaikuttava nähtävyys on Celsuksen kirjaston julkisivu, joka rakennettiin 1970-luvulla uudelleen alkuperäisistä rakennuskivistään. Sen sijaan suuresta Artemiin temppelistä on enää jäljellä vain kivikasoja sekä yksi pylväs[2].

Nykyään noin kolmen kilometrin päässä Efesoksen raunioista sijaitsee Selçuk-niminen kaupunki.[1] Noin 20 kilometrin päässä rannikolla on satamakaupunki Kuşadası.[7]

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c >Ephesos - An Ancient Metropolis: Exploration and History Austrian Archaeological Institute. Viitattu 2010-07-01.
  2. a b c Kinnunen, Anja: Turkki - Lomailijan opas, s. 179, 181. Fenix-kustannus Oy, 2009.
  3. a b c Oklahoma Christian University: Ephesus Oklahoma Christian University. Viitattu 2010-07-01.
  4. Ap. t. 19:1-20
  5. Kinnunen, s. 180
  6. Kinnunen, s. 182
  7. Kinnunen, s. 178

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Efesos.