Artemidoros Daldislainen

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Artemidoros Daldislainen (tai Efesoslainen; muinaiskreikaksi Ἀρτεμίδωρος ὁ Δαλδιανός) (n. 135 – n. 200)[1] oli antiikin kreikkalainen unienselittäjä ja ennustaja. Hänet tunnetaan erityisesti unientulkinnan oppaasta Suuri unikirja.

Elämä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Artemidoros oli kotoisin Vähän-Aasian Efesoksesta, mutta häntä kutsuttiin yleensä poikkeuksellisesti äitinsä kotikaupungin Lyydian Daldiksen mukaan Daldislaiseksi, jotta hänet voitiin erottaa maantieteilijä Artemidoros Efesoslaisesta.[2] Artemidoros suosi myös itse nimitystä Daldislainen,[3] mahdollisesti siksi, että Daldiksen Apollon Mysteksen kultti antoi hänelle erityisen valtuuden kirjoittaa unista.[4]

Artemidoros voidaan ajoittaa hänen teoksessaan mainitsemiensa henkilöiden avulla. Näitä ovat Cassius Maximus eli mahdollisesti Maksimos Tyroslainen, Aristeides eli mahdollisesti Aelius Aristides, sekä jo ennen Artemidorosta itseään kuolleet Plutarkhos ja Fronto. Hän on ollut Maksimosta ehkä noin 10 vuotta nuorempi, eli syntynyt noin vuonna 135. Suuren unikirjan viimeinen luku on kirjoitettu ehkä noin vuonna 190. Koska Artemidoros ei saanut koskaan Rooman kansalaisuutta, hän on ilmeisesti kuollut ennen vuonna 212 annettua Caracallan ediktiä.[1]

Artemidoros eli Roomassa Antoninus Piuksen ja Marcus Aureliuksen aikana. Hän toimi unien tulkitsijana ja unista ennustajana, toisin sanoen oneiromantian harjoittajana, sekä myös lääkärinä.[2]

Teokset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Artemidoros tunnetaan viisi kirjaa käsittävästä teoksesta Oneirokritika (Ὀνειροκριτικά), joka on suomennettu nimellä Suuri unikirja. Artemidoroksen itsensä mukaan hän keräsi aineiston kirjaansa pitkillä matkoilla Kreikassa, Italiassa ja Aasiassa, seuraamalla sekä arvostettuja että halveksittuja unista ennustajia ja kuuntelemalla vanhoja tarinoita unista ja niiden toteutumisesta. Toinen merkittävä lähde olivat Artemidoroksen edeltäjien, joista hän mainitsee nimeltä kuusitoista, teokset. Artemidoros sanoo hankkineensa itselleen ja lukeneensa "kunnianhimoisesti joka ainoan unikirjan".[5] Vaikka kyseessä onkin ajalle ominainen tyyliseikka,[1] on joka tapauksessa selvää, että hän nojasi rikkaaseen kirjalliseen traditioon, joka on muutoin kadonnut.

Sudan mukaan Artemidoros kirjoitti myös teokset Oiōnoskopika (Οἰωνοσκοπικά), joka käsitteli lintuenteitä, ja Kheiroskopika (Χειροσκοπικά), joka käsitteli kädestä ennustamista.[6] Kumpikaan niistä ei ole säilynyt, ja tietoon on myös suhtauduttu varauksella; Suuressa unikirjassa Artemidoros suhtautuu vihamielisesti kädestä ennustamiseen. Toisaalta hän viittaa kirjoihin, jotka on kirjoittanut "muista aiheista".[3]

Artemidoroksen oma menetelmä perustuu pohjimmiltaan analogioihin: hänen mukaansa unista ennustaminen on samankaltaisuuden vertailua.[7] Kreikkalaisesta oneiromantiasta tuli kuitenkin muiden ennustamisen lajien, kuten astrologian ja taivaanmerkeistä tai heilureista ennustamisen, tavoin hyvin monimutkaista, koska kukin uni saatettiin tulkita monella tavalla riippuen unen näkijän iästä, sukupuolesta ja asemasta. Joissakin tapauksissa puolestaan unien hienonhienot yksityiskohdat ovat hyvin merkityksellisiä.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c Hirvonen, Kaarle: "Artemidoroksen elämänvaiheista". Teoksessa Artemidoros Daldislainen 1970, s. 18-21.
  2. a b Smith, William: Dictionary of Greek and Roman Biography and Mythology, s. 373. Osa I. Boston: Little, Brown and Company, 1859. Teoksen verkkoversio.
  3. a b Artemidoros: Suuri unikirja III.66b.
  4. Artemidoros: Suuri unikirja II.70.
  5. Artemidoros: Suuri unikirja I.0b.
  6. Artemidoros Suda On Line: Byzantine Lexicography. The Stoa Consortium. (muinaiskreikaksi) (englanniksi)
  7. Artemidoros: Suuri unikirja II.25.

Kirjallisuutta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Artemidoros Daldislainen: Suuri unikirja. Kreikan kielestä suomentanut Kaarle Hirvonen. Porvoo, Helsinki: WSOY, 1970.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]