Kirje efesolaisille

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Kirje efesolaisille
Πρὸς Ἐφεσίους ἐπιστολή
Raamattu
Uusi testamentti
Efesolaiskirjeen alku Gilbertus Porretanuksen Paavalin kirjeiden kommentaarin käsikirjoituksessa, n. 1140–1150.
Efesolaiskirjeen alku Gilbertus Porretanuksen Paavalin kirjeiden kommentaarin käsikirjoituksessa, n. 1140–1150.
Synty
Kirjoittaja (perint.) Paavali
Kohde Efesoksen seurakunta
Ajoitus n. 80–90 jaa.[1]
Teksti
Genre kirje
Alkukieli koinee-kreikka
Lyhenne Ef.
Lukuja 6
Jakeita 155
Edeltävä:
< Gal.
Seuraava:
Fil. >
Katso myösLuettelo Raamatun kirjoista

Kirje efesolaisille eli Efesolaiskirje (m.kreik. Πρὸς Ἐφεσίους ἐπιστολή, Pros Efesiūs epistolē) on yksi Uuden testamentin kirjeistä. Kirjeen sisällyksenä on kristillinen seurakunta, johon Kristus on yhdistänyt niin pakanat kuin juutalaisetkin, sekä sen jäsenten keskinäiset velvollisuudet. Perinteisen näkemyksen mukaan sen on kirjoittanut apostoli Paavali Efesoksessa sijainneelle seurakunnalle. Suurin osa nykytutkijoista ei pidä kirjettä Paavalin kirjoittamana, ja ajoittaa sen vuosille 80–90 jaa.[2]

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vaikka kirjeen aloitus (1:1) selvästi sanoo, että Paavali olisi kirjeen kirjoittaja ja Efesoksen seurakunta sen vastaanottaja, tähän liittyy muutamia ongelmia. Ensinnäkin, vanhimmista tunnetuista käsikirjoituksista puuttuvat sanat "Efesoksessa asuvia", jolloin alussa sanotaankin vain "Paavali, Jumalan tahdosta Kristuksen Jeesuksen apostoli, tervehtii ... Kristukseen Jeesukseen uskovia pyhiä". Toisekseen, kirjeessä ei ole mitään viittauksia efesoslaisiin henkilöihin tai mihinkään, mitä Paavali olisi kokenut kaupungissa. Kolmannekseen, sellaiset lauseet kuin "Saatuani kuulla teidän uskostanne" (1:15) viittaavat siihen, ettei kirjoittajalla ole mitään oman käden tietoa kirjeen kohteena olevasta seurakunnasta. Apostolien tekojen mukaan Paavali vietti kuitenkin huomattavasti aikaa Efesoksessa ja oli yksi seurakunnan perustajista.

Näitä ongelmia on yritetty selittää erilaisilla teorioilla. Yhden teorian mukaan kirjoittaja olisi ollut joku, joka käytti Paavalin kirjoituksia paljon ja halusi siksi antaa Paavalille kunnian kirjeestä. Tämä ei kuitenkaan selitä sitä, että kirjeestä puuttuvat viittaukset Efesokseen. Toisen teorian mukaan Paavali olisi kirjoittanut kirjeestä useita kopioita eri seurakunnille, ja kirjeen alussa olevaa tervehdystä vaihdettiin tarpeen mukaan. Tällöin kirjeen varsinaisen sisällön ei ollutkaan tarkoitus olla suunnattu nimenomaisesti jollekin tietylle seurakunnalle. Myös molemmat selitykset ovat mahdollisia, jolloin kirje olisi Paavalin nimissä lähetetty kiertokirje.

Sisältö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Esimerkiksi Kirje kolossalaisille on lähinnä poleeminen, ja sen tarkoitus oli vastustaa joitakin ajatuksia, jotka olivat päässeet hiipimään seurakuntiin. Kirje efesolaisille ei näytä saaneen alkuaan mistään erityisestä syystä, vaan se on yksinkertaisesti Paavalin rakkaudenosoitus vastaanottavalle seurakunnalle ja osoitus siitä, että hän haluaa seurakunnan saavan oikean opetuksen evankeliumista.

Kirje koostuu seuraavista osista:

  • Tervehdys (1:1, 2).
  • Yleinen kuvaus evankeliumin suomista siunauksista, tavoista, joilla ne saavutetaan, ja lopputuloksesta sekä harras rukous seurakunnan edelleen jatkuvan hengellisen rikastumisen puolesta (1:3–2:10).
  • Huomautus pakanuudesta kääntyneille kristityille heidän uudesta hengellisestä asemastaan sekä Paavalin oman apostolisen aseman puolustus (2:12–3:21).
  • Kehotus yhteyteen huolimatta siitä, että kullekin on annettu erilaisia hengellisiä lahjoja (4:1–16).
  • Ohjeita tavallista arkielämää koskien: Elämä Kristuksessa, sekä ohjeita aviomiehille ja -vaimoille, lapsille ja vanhemmille sekä orjille ja isännille (4:17–6:10).
  • Kuvaus hengellisestä "sodankäynnistä" eli taistelusta pahaa vastaan, Paavalin apulaisen Tykikuksen tehtävän kuvaus sekä lopputervehdys (6:11–24).

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Felix Just, S.J., Ph.D. - The Letters to the Colossians & to the Ephesians
  2. Outi Leppä: Pseudepigrafia antiikin maailmassa Eksegetiikan menetelmien oppimisympäristö. Helsingin yliopisto. Viitattu 7.3.2018.

Kirjallisuutta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suomeksi[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Englanniksi[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Bruce, F. F.: The Epistles to the Colossians, to Philemon, and to the Ephesians. The New International Commentary on the New Testament 10. Wm. B. Eerdmans Publishing, 1984. ISBN 0802825109.
  • Muddiman, John: The Epistle to the Ephesians. Black's New Testament commentaries. A & C Black, 2006. ISBN 1441111980.
  • Westcott, B. F.: St. Paul's Epistle to the Ephesians. Wipf and Stock Publishers, 1997. ISBN 1579100414.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Teksti[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Muuta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Kirby, Peter (toim.): Ephesians. Early Christian Writings. (englanniksi)
  • Koskenniemi, Erkki & Säilä, Tom: Kirje efesolaisille. SLEY:n raamattuluennot.
  • Ladeuze, Paulin: Epistle to the Ephesians Catholic Encyclopedia. 1911. New York: Robert Appleton Company. (englanniksi)