Kirje efesolaisille

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Raamatun kirjat
Open bible 01 01.svg

1. Mooseksen kirja
2. Mooseksen kirja
3. Mooseksen kirja
4. Mooseksen kirja
5. Mooseksen kirja
Joosuan kirja
Tuomarien kirja
Ruutin kirja
1. Samuelin kirja
2. Samuelin kirja
1. kuninkaiden kirja
2. kuninkaiden kirja
1. aikakirja
2. aikakirja
Esran kirja
Nehemian kirja
Esterin kirja
Jobin kirja
Psalmien kirja
Sananlaskujen kirja
Saarnaajan kirja
Laulujen laulu
Jesajan kirja
Jeremian kirja
Valitusvirret
Hesekielin kirja
Danielin kirja
Hoosean kirja
Joelin kirja
Aamoksen kirja
Obadjan kirja
Joonan kirja
Miikan kirja
Nahumin kirja
Habakukin kirja
Sefanjan kirja
Haggain kirja
Sakarjan kirja
Malakian kirja

Matteuksen evankeliumi
Markuksen evankeliumi
Luukkaan evankeliumi
Johanneksen evankeliumi
Apostolien teot
Kirje roomalaisille
1. kirje korinttilaisille
2. kirje korinttilaisille
Kirje galatalaisille
Kirje efesolaisille
Kirje filippiläisille
Kirje kolossalaisille
1. kirje tessalonikalaisille
2. kirje tessalonikalaisille
1. kirje Timoteukselle
2. kirje Timoteukselle
Kirje Titukselle
Kirje Filemonille
Kirje heprealaisille
Jaakobin kirje
1. Pietarin kirje
2. Pietarin kirje
1. Johanneksen kirje
2. Johanneksen kirje
3. Johanneksen kirje
Juudaksen kirje
Johanneksen ilmestys

Kirje efesolaisille eli Efesolaiskirje on yksi Uuden testamentin kirjeistä. Kirjeen sisällyksenä on kristillinen seurakunta, johon Kristus on yhdistänyt niin pakanat kuin juutalaisetkin, sekä sen jäsenten keskinäiset velvollisuudet. Perinteisen näkemyksen mukaan sen on kirjoittanut apostoli Paavali Efesoksessa sijainneelle seurakunnalle. Nykyinen eksegeettinen tutkimus on kuitenkin kyseenalaistanut tämän.

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vaikka kirjeen aloitus (1:1) selvästi sanoo, että Paavali olisi kirjeen kirjoittaja ja Efesoksen seurakunta sen vastaanottaja, tähän liittyy muutamia ongelmia. Ensinnäkin, vanhimmista tunnetuista käsikirjoituksista puuttuvat sanat "Efesoksessa asuvia", jolloin alussa sanotaankin vain "Paavali, Jumalan tahdosta Kristuksen Jeesuksen apostoli, tervehtii ... Kristukseen Jeesukseen uskovia pyhiä". Toisekseen, kirjeessä ei ole mitään viittauksia efesoslaisiin henkilöihin tai mihinkään, mitä Paavali olisi kokenut kaupungissa. Kolmannekseen, sellaiset lauseet kuin "Saatuani kuulla teidän uskostanne" (1:15) viittaavat siihen, ettei kirjoittajalla ole mitään oman käden tietoa kirjeen kohteena olevasta seurakunnasta. Apostolien tekojen mukaan Paavali vietti kuitenkin huomattavasti aikaa Efesoksessa ja oli yksi seurakunnan perustajista.

Näitä ongelmia on yritetty selittää erilaisilla teorioilla. Yhden teorian mukaan kirjoittaja olisi ollut joku, joka käytti Paavalin kirjoituksia paljon, ja halusi siksi antaa Paavalille kunnian kirjeestä. Tämä ei kuitenkaan selitä sitä, että kirjeestä puuttuvat viittaukset Efesokseen. Toisen teorian mukaan Paavali olisi kirjoittanut kirjeestä useita kopioita eri seurakunnille, ja kirjeen alussa olevaa tervehdystä vaihdettiin tarpeen mukaan. Tällöin kirjeen varsinaisen sisällön ei ollutkaan tarkoitus olla suunnattu nimenomaisesti jollekin tietylle seurakunnalle. Myös molemmat selitykset ovat mahdollisia, jolloin kirje olisi Paavalin nimissä lähetetty kiertokirje.

Sisältö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Esimerkiksi Kirje kolossalaisille on lähinnä poleeminen, ja sen tarkoitus oli vastustaa joitakin ajatuksia, jotka olivat päässeet hiipimään seurakuntiin. Kirje efesolaisille ei näytä saaneen alkuaan mistään erityisestä syystä, vaan se on yksinkertaisesti Paavalin rakkaudenosoitus vastaanottavalle seurakunnalle, ja osoitus siitä, että hän haluaa seurakunnan saavan oikean opetuksen evankeliumista.

Kirje koostuu seuraavista osista:

  • Tervehdys (1:1, 2).
  • Yleinen kuvaus evankeliumin suomista siunauksista, tavoista joilla ne saavutetaan, ja lopputuloksesta, sekä harras rukous seurakunnan edelleen jatkuvan hengellisen rikastumisen puolesta (1:3-2:10).
  • Huomautus pakanuudesta kääntyneille kristityille heidän uudesta hengellisestä asemastaan, sekä Paavalin oman apostolisen aseman puolustus (2:12-3:21).
  • Kehotus yhteyteen huolimatta siitä, että kullekin on annettu erilaisia hengellisiä lahjoja (4:1-16).
  • Ohjeita tavallista arkielämää koskien: Elämä Kristuksessa, sekä ohjeita aviomiehille ja -vaimoille, lapsille ja vanhemmille, sekä orjille ja isännille (4:17-6:10).
  • Kuvaus hengellisestä "sodankäynnistä" eli taistelusta pahaa vastaan, Paavalin apulaisen Tykikuksen tehtävän kuvaus, sekä lopputervehdys (6:11-24).

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]