Kirje galatalaisille

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Raamatun kirjat
Open bible 01 01.svg

1. Mooseksen kirja
2. Mooseksen kirja
3. Mooseksen kirja
4. Mooseksen kirja
5. Mooseksen kirja
Joosuan kirja
Tuomarien kirja
Ruutin kirja
1. Samuelin kirja
2. Samuelin kirja
1. kuninkaiden kirja
2. kuninkaiden kirja
1. aikakirja
2. aikakirja
Esran kirja
Nehemian kirja
Esterin kirja
Jobin kirja
Psalmien kirja
Sananlaskujen kirja
Saarnaajan kirja
Laulujen laulu
Jesajan kirja
Jeremian kirja
Valitusvirret
Hesekielin kirja
Danielin kirja
Hoosean kirja
Joelin kirja
Aamoksen kirja
Obadjan kirja
Joonan kirja
Miikan kirja
Nahumin kirja
Habakukin kirja
Sefanjan kirja
Haggain kirja
Sakarjan kirja
Malakian kirja

Matteuksen evankeliumi
Markuksen evankeliumi
Luukkaan evankeliumi
Johanneksen evankeliumi
Apostolien teot
Kirje roomalaisille
1. kirje korinttilaisille
2. kirje korinttilaisille
Kirje galatalaisille
Kirje efesolaisille
Kirje filippiläisille
Kirje kolossalaisille
1. kirje tessalonikalaisille
2. kirje tessalonikalaisille
1. kirje Timoteukselle
2. kirje Timoteukselle
Kirje Titukselle
Kirje Filemonille
Kirje heprealaisille
Jaakobin kirje
1. Pietarin kirje
2. Pietarin kirje
1. Johanneksen kirje
2. Johanneksen kirje
3. Johanneksen kirje
Juudaksen kirje
Johanneksen ilmestys

Kirje galatalaisille eli Galatalaiskirje on yksi Uuden testamentin kirjeistä. Sen on kirjoittanut apostoli Paavali Galatiassa sijainneelle seurakunnalle.

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Galatalaiskirjeen alku keskiaikaisessa käsikirjoituksessa. Kuvassa Paavali antaa kirjeensä galatalaiselle.

Paavali oli perustanut Galatian seurakunnat itse aikaisemmilla matkoillaan (Ap.t. 16:6; Gal. 1:8; 4:13, 19). Ne koostuivat lähinnä pakanuudesta kääntyneistä kristityistä, mutta niihin kuului myös jonkin verran juutalaiskristittyjä. Nämä halusivat liittää juutalaisia sääntöjä ja tapoja kristinuskoon. Suurin osa alkukristillisestä kirkosta oli tällä kannalla.

Paavali kirjoitti kirjeen hyökkäykseksi tätä näkemystä vastaan. Paavali halusi palauttaa galatalaiset evankeliumin yksinkertaiseen ja vapauttavaan sanomaan. Samalla hän joutui puolustamaan omaa toimivaltaansa apostolina.

Kirje on todennäköisesti kirjoitettu hyvin pian Paavalin toisen Galatiassa käynnin jälkeen (Ap.t. 18:23). Kirjeessä olevat viitteet tukevat tätä. Kirjeessä mainittu käynti Jerusalemissa (Gal. 2:1-10) on sama kuin Apostolien teoissa mainittu käynti (Ap.t. 15), ja Paavali puhuu siitä menneessä aikamuodossa. Näin kirje on kirjoitettu apostolisen neuvoston kokoontumisen jälkeen. Kirjeen yhtäläisyydet Roomalaiskirjeen kanssa ovat johtaneet johtopäätökseen, että ne on kirjoitettu samaan aikaan, eli talvella 57-58 Paavalin ollessa Korintissa (Ap.t. 20:2-3). Galatalaiskirje on kuitenkin selvästi kirjoitettu enemmän kiireellä ja ajankohdan vaatimusten mukaan, kun taas Roomalaiskirje on kirjoitettu systemaattisemmin. Niiden sisällössä on kuitenkin hyvin paljon yhteistä.

Sisältö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kirjeen pääteemana on kysymys siitä, koskeeko juutalainen laki kristittyjä. Kirje pyrkii todistamaan juutalaisia vastaan, että ihmiset tulevat vanhurskaiksi yksin uskosta, ilman Mooseksen lain vaatimia tekoja.

Johdanto-osan (Gal. 1:1-10) jälkeen Paavali puhuu asioista, jotka ovat saaneet aikaan kirjeen kirjoittamisen.

  1. Hän puolustaa omaa apostolista toimivaltaansa (1:11-19; 2:1-14)
  2. Hän osoittaa juutalaiskristittyjen pahan vaikutuksen, jolla he ovat olleet tuhoamassa evankeliumin ydinsanomaa (3, 4).
  3. Hän kehottaa galatalaisia uskovia pysymään tiukasti uskossa Jeesukseen, ja nauttimaan hengen hedelmistä ja oikeasta kristillisen vapauden noudattamisesta (5, 6:1-10)
  4. Hän päättää kirjeen yhteenvetoon keskustelluista aiheista, ja siunaukseen.

Galatalaiskirje ja Roomalaiskirje yhdessä muodostavat todisteen sille, että vanhurskauttaminen ei tapahdu ihmisen ansioilla, ei moraalisilla teoilla eikä uskonnollisilla riiteillä tai seremonioilla, vaikka niillä olisikin jumalainen alkuperä. Sen sijaan vanhurskaus on ilmainen lahja, joka tulee ainoastaan Jumalan armosta niille jotka ovat ottaneet Jeesuksen vastaan.

Kirjeen loppupuolella (6:11) Paavali kirjoittaa: "Katsokaa, miten suurin kirjaimin minä nyt omakätisesti kirjoitan teille!" Tästä voidaan päätellä, että tämä on ollut hyvin poikkeuksellista. Hänellä oli yleensä tapana kirjoittaa ainoastaan aivan viimeinen lopputervehdys ja siunaus omin käsin, ja muun osan kirjeestä oli kirjoittanut kirjuri sanelusta. Tässä kohden Paavali kuitenkin otti kynän kirjuriltaan, ja kirjoitti lopun itse. Tämä johtuu mahdollisesti siitä, että tuohon aikaan väärennettyjä kirjeitä oli alettu esittää Paavalin nimissä (1 Tess. 2:2, 3:17). Paavali halusi ehkä antaa pidemmän näytteen käsialastaan, toimenpiteenä väärennöksiä vastaan. Lopetuksessa Paavali esittää yhteenvedon kirjeestä suppeilla, nopeilla, toisiinsa liittymättömillä lauseilla. Hän kirjoittaa myös isoilla kirjaimilla (kreikaksi pelikois grammasin), joka mahdollisesti symboloi hänen sielunsa energisyyttä ja päättäväisyyttä.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]