Nemesis (mytologia)

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Nemesis, Alfred Rethel (1837)

Nemesis (muinaiskreikaksi Νέμεσις) on kreikkalaisessa mytologiassa jumalaisen koston henki niitä vastaan, jotka sortuvat hybrikseen. Hän on koston ruumiillistuma säälimättömän jumalattaren hahmossa. Nimi Nemesis liittyy kreikan kielen sanaan νείμειν, joka tarkoittaa lähinnä "antaa ansionsa mukaan".

Vääjäämätön jumalainen kosto on yksi hellenistisen maailmankatsomuksen pääteemoista, joka yhdistää Sofokleen tragedioita ja monia muita kirjallisia tuotoksia. Joissain tarustoissa Nemesis synnytti munan, josta kuoriutuivat kahdet kaksoset: Helena ja Klytaimestra sekä dioskuurit Kastor ja Polydeukes.

Nemesis-sanaa käytettiin homeerisisissa runoissa ainoastaan abstraktina henkilöitymänä. Hesiodos kertoo, kuinka "Nyks synnytti Nemesiksen kuolevaisia vaivatakseen".[1] Nemesis esiintyy vielä konkreettisemmassa muodossa eepoksessa Kypria.

Vaikka Nemesis onkin leppymätön oikeudenjakaja – siis oikeuden, jonka on määritellyt Zeus Olympoksen hallitsemassa maailmassa – on selvää, että Nemesiksen palvonta ulottuu aikaan ennen Zeusta. Hänestä tehdyt kuvat yhdistävät hänet toisiin jumalattariin, jotka ovat ilmentymiä aiemmasta Äiti Maasta: Kybele, Rhea, Demeter ja Artemis.

Rhamnuksen jumalattarena Nemesistä kunnioitettiin ja lepyteltiin muinaisessa pyhäkössä syrjäisellä Rhamnuksen alueella Koillis-Attikassa. Siellä häntä pidettiin Okeanoksen, maailman läpi virtaavan alkujoen tyttärenä. Pausanias huomasi siellä häntä symboloivan patsaan. Sillä oli hirvensarvet, ja pienet Niket muassaan. Patsaan oli tehnyt Feidias Marathonin taistelun (490 eaa.) jälkeen veistäen sen Paroksen marmorista, jonka itsevarmat persialaiset olivat tuoneet mukanaan ajatellen tehdä siitä muistomerkin odotetun voiton kunniaksi.

Sana Nemesis on alun perin tarkoittanut onnentuojaa – tosin ei hyvän eikä pahan – yksinkertaisesti kullekin ansionsa mukaan. Sittemmin nemesis edusti katkeruutta, jonka aiheutti mikä tahansa häiriö tähän ansioiden ja onnen väliseen tasapainoon; oikeudentajua, joka ei voinut sallia tällaisen tapahtua rankaisutta. Nimi yhdistettiin yleensäkin katkeruuden tunteeseen.[2] Neljännestä vuosisadasta alkaen Nemesis, tasapainottaen onnea sattumanvaraisesti jakavaa Fortunaa, voitiin liittää Tykheen.

Kreikkalaisessa tragediassa Nemesis esiintyy pääasiassa rikosten kostajana ja hybriksen rankaisijana ollen siten sukua Atelle ja Erinyksille. Yleensä Nemesis kuvataan Okeanoksen tai Zeuksen tyttärenä, mutta Hesiodoksen mukaan hän oli Ereboksen ja Nyksin lapsi. Nemesistä on kuvailtu myös pelkästään Nyksin tyttäreksi.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Hesiodos: "Jumalten synty"
  2. Otto Gruppe: "Griechische Mythologie und Religion-Geschichte", 1906
Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Nemesis (mytologia).