Egyptinkobra

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Egyptinkobra
L14cobra.jpg
Tieteellinen luokittelu
Domeeni: Aitotumaiset Eucarya
Kunta: Eläinkunta Animalia
Pääjakso: Selkäjänteiset Chordata
Alajakso: Selkärankaiset Vertebrata
Luokka: Matelijat Reptilia
Lahko: Suomumatelijat Squamata
Alalahko: Käärmeet Serpentes
Heimo: Myrkkytarhakäärmeet Elapidae
Suku: Kobrat Naja
Laji: haje
Kaksiosainen nimi
Naja haje
Linnaeus, 1758
Katso myös
 Commons-logo.svg Egyptinkobra Commonsissa

Egyptinkobra (Naja haje) eli kleopatrankobra tai aspiskäärme on erittäin myrkyllinen käärme. Se on kymmenen kertaa niin myrkyllinen kuin silmälasikäärme. Egyptinkobra elää Saharan, Pohjois-Afrikan ja Arabian niemimaan savanneilla, kuivissa metsissä ja puoliaavikoilla. Se voi kasvaa lähes kolme metriä pitkäksi. Muiden kobrien tavoin se kohottaa päänsä ilmaan tuntiessaan itsensä uhatuksi ja levittää niskansa leveäksi hupuksi. Jos tämä ei saa tunkeilijaa perääntymään kobra lähestyy ja valmistautuu iskuun. Egyptinkobran kuonon rostraalisuomu on hyvin pieni verrattuna samannäköiseen eteläafrikkalaiseen juovakuonokobraan (Naja annulifera), jonka rostraalisuomu on laajentunut. Egyptinkobra jaetaan kolmeen alalajiin: ruskea nimialalaji, lähes musta marokonkobra (N. h. legionis) ja keltainen arabiankobra (N. h. arabica), jolla on musta pää ja kaula. Egyptinkobran ravintoon kuuluvat muut käärmeet, sammakot, pikkunisäkkäät, linnut ja niiden munat. Se munii 10-20 munaa. [1]

Kerrotaan, että Egyptin kuningatar Kleopatra valitsi egyptinkobran, kun hän vuonna 30 eaa. teki itsemurhan eli antoi myrkkykäärmeen purra itseään. Lajin myrkky onkin hyvin voimakasta hermomyrkkyä, jolloin vain 15 milligrammaa riittää riistämään ihmisen hengen. Egyptinkobra esiintyy myös Tutankhamonin kuolinnaamiossa, jossa käärme kuvataan uhkausasennossa, aivan kuin se haluaisi suojella hallitsijaa.[2]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. O'Shea Mark & Halliday Tim, Matelijat ja sammakkoeläimet, readme.fi/Dorling kindersley 2009, 256 s.
  2. Dr. Hans W. Kothe, Käärmeet ja muut matelijat, Naumann & Göbel Verlagsgesellschaft mbH, s.142

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tämä matelijoihin liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.