Theda Bara

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Theda Bara
Theda Bara vuonna 1921
Theda Bara vuonna 1921
Syntymäaika 29. heinäkuuta 1885
Syntymäpaikka Cincinnati, Ohio
Aktiivisena 1905–1926
Kuolinaika 7. huhtikuuta 1955 (69 vuotta)
Kuolinpaikka Los Angeles, Kalifornia
Oikea nimi Theodosia Burr Goodman
Ammatti näyttelijä
Puoliso Charles Brabin (1921–1955)
Merkittävät roolit Vampyyri
A Fool There Was
Kleopatra VII
Kleopatra
Aiheesta muualla
IMDb
Elonet

Theda Bara (oik. Theodosia Burr Goodman; 29. heinäkuuta 1885 Cincinnati, Ohio7. huhtikuuta 1955 Los Angeles, Kalifornia) oli yhdysvaltalainen näyttelijä, joka esiintyi niin teatterissa kuin elokuvissakin.

Bara oli mykän elokuvan aikakauden yksi suosituimmista ja valovoimaisimmista elokuvatähdistä ja elokuvan alkuvuosien ensimmäisiä seksisymboleita.[1] Hän näytteli femme fatale -rooleja, joiden kautta hän sai pian lempinimen "The Vamp" (suomeksi vamppi; lyhenne sanasta vampyyri).[1][2] Vampista tuli pian suosittu slangisana kuvailemaan kevytkenkäistä naista, ja mykän aikakauden elokuvaa voidaan siis pitää termin synnyttäjänä.[1]

Varhainen elämä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Theodosia Burr Goodman syntyi Ohion Cincinnatissa Avondalen kaupunginosassa 29. heinäkuuta vuonna 1885.[3][4][5] Hän oli juutalaisvanhempiensa Bernard Goodmanin (1853–1936) ja Pauline Louise Françoisen (omaa sukua de Coppett; 1861–1957) esikoistytär.[2] Theodosian isä oli ammatiltaan menestyvä räätäli, joka oli syntynyt Puolassa.[1][6] Theodosian äiti oli kotiäiti,[7] ja hän oli syntynyt Sveitsissä.[1][6] Theodosian vanhemmat olivat avioituneet vuonna 1882.[1] Theodosialla oli kaksi nuorempaa sisarusta: Marque-veli (1888–1954) ja Esther-sisar (1897–1965), josta tuli sisarensa tapaan näyttelijä; hän esiintyi nimellä Lori Bara.[4][1]

Vuonna 1903 Bara valmistui Walnut Hills High Schoolista,[2] jonka jälkeen Bara kävi kaksi vuotta Cincinnatin yliopistoa.[1][8] Yliopiston jälkeen hän työskenteli pääasiassa teatterituotannoissa vuodesta 1905 alkaen.[8] Bara oli kiinnostunut teatterista jo pienenä.[3] Kun Bara muutti New Yorkiin vuonna 1908,[2] hän aloitti teatteriuran nimellä Theodosia de Coppet.[8] Bara teki ensiesiintymisensä Broadwaylla näytelmässä Paholainen.[9][2] Paholainen sai ensi-iltansa 18. elokuuta Garden Theatressa, ja sitä esitettiin melkein 90 esitystä marraskuuhun 1908 asti.[9] Näytelmässä Bara näytteli madame Schleswigiä.[9] Vuonna 1911 Bara liittyi kiertelevään teatteriryhmään.[3]

Ura[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Theda Bara elokuvassa Kleopatra (1917)

Theda Bara teki ensiesiintymisensä elokuvissa vuonna 1914.[3][2] Hänen ensimmäinen elokuvaroolinsa elokuvassa The Stain oli gangsterin tyttöystävä. Seuraavana vuonna Bara teki läpimurtonsa A Fool There Was -elokuvan myötä.[10] Baran repliikistä "Kiss me, my fool!" (suom. Suutele minua, typerykseni!) elokuvassa tuli suosittu yleisön keskuudessa. A Fool There Was ja samana vuonna ilmestynyt Carmen tekivät Barasta supertähden. Useimmat Baran varhaiset elokuvat kuvattiin Yhdysvaltain itärannikolla ja pääasiassa Fox Film Corporationin studioilla New Jerseyn Fort Leessä.[11] Tähän aikaan Bara asui perheensä kanssa New Yorkissa.[12] Elokuvauransa alussa Bara tuli tunnetuksi eksoottisista, viettelevistä ja vaarallisista rooleistaan.[2]

Kun Hollywoodista nousi Yhdysvaltain elokuvateollisuuden keskus, Bara muutti Los Angelesiin. Baran ensimmäinen Hollywood-elokuva oli spektaakkeli Kleopatra (1917), josta tuli Baran suurimpia menestyselokuvia.[2] Kleopatra oli myös yksi vuoden 1917 suurimpia yleisö- että arvostelumenestyksiä. Nykyään Kleopatrasta ei tiedetä säilyneen yhtään kokonaista kopiota, mutta elokuvasta on säilynyt sen sijaan paljon valokuvia.[13]

Vuodet 1915–1919 Bara oli Foxin suurin tähti,[14] ja uransa huipulla hän tienasi 4 000 dollaria viikolta.[15] Hän oli yksi suosituimmista elokuvatähdistä; vain Charlie Chaplin ja Mary Pickford tienasivat Baraa enemmän. Baran tunnetuimmat roolit olivat vampit elokuvissa Sin (1915), Destruction (1915), The Vixen (1916) ja The Rose of Blood (1917),[16] vaikka hän yritti välttää luokittelua näyttelemällä esimerkiksi historiallisia tai kirjallisuuden sankarittaria. Näitä rooleja Bara näytteli elokuvissa Carmen (1915), Romeo ja Julia (1916), Kleopatra (1917), Madame Du Barry (1917) ja Salome (1918).[17][2][16] Bara otti ammattinsa vakavasti ja halusi laajentaa näyttelijänuraansa monipuolisemmaksi, mutta hän oli liian menestynyt ja luokiteltuna eksoottisten kevytkenkäisten naisten esittäjänä.[17][12]

Theda Bara elokuvassa Salome (1918)

Bara väsyi vampin rooleihinsa, joten hän antoi viisivuotisen sopimuksensa Foxin kanssa päättyä vuonna 1919. Baran viimeinen elokuva Foxille oli The Lure of Ambition (1919). Baran ura kärsi ilman Foxin tukea, ja Bara ei tehnyt yhtäkään elokuvaa kuuteen vuoteen. Vuonna 1920 Bara palasi Broadwaylle näytelmään The Blue Flame, joka sai ensi-iltansa 15. maaliskuuta.[18][17] Bara näytteli pääosaa Ruth Gordonia, ja näytelmän viimeinen esitys oli huhtikuussa 1920.[18][17] Vakavamielinen The Blue Flame ei ollut menestys, ja näytelmän jälkeen Bara ei koskaan enää palannut näyttämölle.[17] Bara teki elokuvan Kevytmielistä elämää ja luvatonta rakkautta (1925) kuuden vuoden tauon jälkeen Chadwick Pictures Corporationille. Elokuvan kautta Bara yritti tehdä paluuta elokuviin.[17] Bara teki viimeisen elokuvaroolinsa lyhytelokuvassa Madame Mystery (1926), jonka jälkeen hän vetäytyi eläkkeelle 41-vuotiaana.[17] Vaikka Baran ura olikin mennyt alamäkeen, hän eläköityi hyvillä mielin.[17][19] Baran aviomies Charles Brabin oli tukenut vaimonsa päätöstä uran päättämisessä.[2] Lyhytelokuvassa Madame Mystery Bara parodioi omaa vampin imagoaan.[14][17] Bara on yksi harvoista mykän aikakauden tähdistä, joka ei tehnyt koskaan äänielokuvia.[2]

Imago ja nimi[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Baran taiteilijanimen alkuperää on kiistelty. The Guinness Book of Movie Facts and Feats kertoo nimen tulleen ohjaaja Frank Powellilta, joka sai tietää Baralla olleen Barranger-niminen sukulainen, ja että Theda-nimi oli lapsuudesta tullut lempinimi.[1] Kun Fox markkinoi Kleopatraa (1917), studion tiedottajat kertoivat Baran nimen olevan anagrammi Arab deathista (suom. arabikuolema),[14][1] ja Baran tiedottaja kampanjoi häntä valheellisesti, että Bara on "arabilaisen sheikin ja ranskalaisnaisen tytär, joka on syntynyt Saharassa".[10][2][12] Tuolloin oli suosittua mainostaa näyttelijättäriä mysteerisinä, joilla on eksoottinen tausta. Studion edustajat kutsuivat Baraa Serpent of the Nile (suom. Niilin käärme) -nimellä, ja he rohkaisivat Baraa puhumaan haastatteluissa mystiikasta ja okkultismista. Vuonna 1917 Goodmanin perhe vaihtoi laillisesti sukunimensä Baraksi.[6]

Baraa kutsutaan usein elokuvan ensimmäiseksi seksisymboliksi. Bara oli tunnettu erittäin paljastavista asusteistaan, joita hän käytti elokuvissaan.[12] Tällaiset vaatteet kiellettiin Hollywood-elokuvissa, kun elokuvien tuotantosäännöstö alkoi vuonna 1930.[12]

Yksityiselämä ja eläke[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Theda Bara elokuvassa The She-Devil (1918)

Theda Bara avioitui brittiläis-yhdysvaltalaisen elokuvaohjaaja Charles Brabinin (1882–1957) kanssa 2. heinäkuuta vuonna 1921. Baran ja Brabinin 34-vuotinen avioliitto kesti aina Baran kuolemaan huhtikuuhun 1955 asti.[16] Heillä ei ollut lapsia.

Bara oli Hollywoodin johtavia seurapiirihenkilöitä.[17] Hän piti paljon juhlia Beverly Hillsissä, ja oli tällöin tunnettu kokin- ja emännöitsijäntaidoistaan.[20] Vaikka Bara asui suurimman osan elämästään Los Angelesissa, hän piti enemmän New Yorkissa asumisesta sen kauppojen, teattereiden ja museoiden takia.[20][16] Bara ja Brabin ostivat suuren kiinteistön ja tilan Kanadan Nova Scotiasta 1920-luvulla. Harbourvillessa sijaitseva Baran ja Brabinin kesäasunto sai nimekseen Baranook.[21] Bara asui myös Xavierin yliopiston kunniahuvilassa Cincinnatissa. Huvila purettiin heinäkuussa vuonna 2011. Ensimmäisen maailmansodan aikana Bara oli aktiivisesti kerännyt rahaa satojen tuhansien dollareiden edestä sodankäyntiä varten.[16]

Vuonna 1936, kymmenen vuotta eläkkeelle vetäytymisen jälkeen, Bara esiintyi Cecil B. DeMillen Lux Radio Theatressa Pettävä varjon radiosovituksessa William Powellin ja Myrna Loyn kanssa. Vaikka Bara olikin onnellisesti naimisissa ja erittäin varakas, hän haaveili eläkkeellä elokuviin palaamisesta.[14] Vuonna 1936 Bara oli kertonut haastattelussa, että hän ei ollut koskaan luopunut haaveestaan palata jonain päivänä parrasvaloihin.[14][22] Baran kuoleman aikaan vuonna 1955 Hollywoodin roolittajat olivat edelleen luetteloineet hänen olevan vapaalla.[14]

Vuonna 1949 tuottaja Buddy DeSylva ja elokuvastudio Columbia Pictures olisivat olleet kiinnostuneita tekemään Baran elämästä elokuvan, mutta projektia ei kuitenkaan koskaan toteutettu.[23] Baraa olisi näytellyt Betty Hutton.[23]

Kuolema[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Theda Bara kuoli 69-vuotiaana mahasyöpään 7. huhtikuuta vuonna 1955 Kalifornian Los Angelesissa.[4][5] Bara tuhkattiin, ja hänen tuhkansa haudattiin Kalifornian Glendalessa sijaitsevalle Forest Lawn Memorial Parkin hautausmaalle.[5][16] Kun Baran aviomies Charles kuoli kaksi vuotta myöhemmin, hänet haudattiin Baran viereen.

Perintö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Theda Bara teki elokuvauransa aikana 41 pitkää elokuvaa ja neljä lyhytelokuvaa vuosina 1914–1926, mutta suurin osa elokuvista on kadonnut nykyisin jäljettömiin.[12] 45:stä elokuvasta vain seitsemän elokuvaa on säilynyt kokonaan, ja osittain säilyneitä on kaksi. Vuonna 1937 Foxin New Jersey -varastossa tapahtunut tulipalo tuhosi suurimman osan Baran elokuvien negatiiveista. Tulipalo tuhosi myös suurimman osan Foxin muista mykkäelokuvista. Baran osittain säilyneiden elokuvien osia on liitetty Barasta kertoviin dokumentteihin. Vaikka Baran elokuvaura oli lyhyt, ja vain pieni osa hänen työstään on säilynyt, Bara ja hänen vamppipersoonansa auttoivat myöhemmin määrittelemään Hollywoodin femme fetale -tyyppiä.[2]

Bara sai elokuvaurastaan ja työstään viihdeteollisuuden hyväksi tähden Hollywoodin Hollywood Walk of Famelle osoitteeseen 6307 Hollywood Boulevard 8. helmikuuta vuonna 1960.[5][1] Bara sai vuonna 1994 kunniakseen painetun postimerkin, jonka suunnitteli karikatyristi Al Hirschfeld. Toukokuussa vuonna 2006 New Jerseyn Fort Leessä sijaitsevat Main Street ja Linwood Avenue uudelleennimettiin Theda Bara Wayksi Baran kunniaksi.

Vuonna 1999 Bara oli ehdokkaana American Film Instituten 100-vuotissarjan 25 suurinta mies- ja naiselokuvatähteä -listaan, mutta ei päässyt lopulliseen versioon.[24][25]

Filmografia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Theda Bara elokuvassa Carmen (1915)
Elokuvan The Siren’s Song (1919) mainos
Elokuvat
Vuosi Suomenkielinen nimi Alkuperäinen nimi Rooli Kadonnut / säilynyt
1914 The Stain The Stain gangsterin tyttöystävä Säilynyt
1915 A Fool There Was A Fool There Was vamppi
The Kreutzer Sonata The Kreutzer Sonata Celia Friedlander Kadonnut
The Clemenceau Case The Clemenceau Case Iza Dobronowska
The Devil’s Daughter The Devil’s Daughter La Gioconda / Gioconda Dianti
Lady Audleyn salaisuus Lady Audley’s Secret Helen Talboys
The Two Orphans The Two Orphans Henriette
Sin Sin Rosa
Carmen Carmen Carmen
The Galley Slave The Galley Slave Francesca Brabaut
Destruction Destruction Ferdinande "Fernade" Martin
1916 The Serpent The Serpent Vania Lazar
Gold and the Woman Gold and the Woman Juliet DeCordova
The Eternal Sapho The Eternal Sapho Laura Bruffins
East Lynne East Lynne lady Isabel Carlisle Säilynyt
Eri lippujen alla Under Two Flags Cigarette Kadonnut
Her Double Life Her Double Life Mary Doone
Romeo ja Julia Romeo and Juliet Julia
The Vixen The Vixen Elsie Drummond
1917 The Darling of Paris The Darling of Paris Esméralda
The Tiger Woman The Tiger Woman kreivitär Irma / prinsessa Petrovitch
Her Greatest Love Her Greatest Love Hazel / Vera Herbert
Heart and Soul Heart and Soul Jess
Kamelianainen Camille Marguerite Gautier
Kleopatra Cleopatra Kleopatra Osittain säilynyt
The Rose of Blood The Rose of Blood Lisza Tapenka Kadonnut
Madame Du Barry Madame Du Barry Jeanne Vaubernier / madame Du Barry
1918 The Forbidden Path The Forbidden Path Mary Lynde
The Soul of Buddha The Soul of Buddha papitar Bava
Under the Yoke Under the Yoke Maria Valverda
Salome Salomé Salome
When a Woman Sins When a Woman Sins Lilian Marchard / Poppea
The She-Devil The She-Devil Lolette
1919 The Light The Light Blanchette Dumond / madame Lefresne
When Men Desire When Men Desire Marie Lohr Osittain säilynyt
The Siren’s Song The Siren’s Song Marie Bernais Kadonnut
A Woman There Was A Woman There Was prinsessa Zara
Kathleen Mavourneen Kathleen Mavourneen Kathleen Mavourneen / Cavanagh
La belle Russe La belle Russe Fleurette Sackton / La Belle Russe
The Lure of Ambition The Lure of Ambition Olga Dolan
1925 Kevytmielistä elämää ja luvatonta rakkautta The Unchastened Woman Caroline Knollys Säilynyt
Lyhytelokuvat
Vuosi Suomenkielinen nimi Alkuperäinen nimi Rooli Kadonnut / säilynyt
1915 Siren of Hell Siren of Hell nuori nainen Kadonnut
1923 Screen Snapshots, Series 3, No. 19 Screen Snapshots, Series 3, No. 19 oma itsensä Säilynyt
1926 Madame Mystery Madame Mystery madame Mysterieux
45 Minutes from Hollywood 45 Minutes from Hollywood oma itsensä
Teatteri
Broadway-näytelmät New York Cityssä New Yorkissa
Vuosi Näytelmän suomenkielinen nimi Näytelmän alkuperäinen nimi Rooli Paikka
1908 Paholainen Az ördög madame Schleswig Garden Theatre
1920 The Blue Flame The Blue Flame Ruth Gordon Shubert Theatre

Theda Bara populaarikulttuurissa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Theda Baran kuva on Chicagon elokuvajuhlien symboli. Baran mustavalkoinen kuva on myös sanomalehti The International Timesin logo.

Musiikki[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Bara mainitaan useissa kappaleissa. Kun Bara oli uransa huipulla, hänen vamppipersoonaansa käytettiin aineksena ajan populaarikappaleissa. Näitä kappaleita ovat "Red-Hot Hannah", "Rebecca Came Back from Mecca" ja "Louisville Lou". Italialainen laulaja Alessandro Nunziati, goottimetalliyhtyeen Theatres des Vampiresin solisti, on omistanut Baralle kappaleen "Theda Bara", joka on vuonna 2013 ilmestyneellä Gothika Vampyrika Heretika -albumilla.

Dokumentit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kirjallisuutta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Altman, Diana, In Theda Bara’s Tent, Tapley Cove Press, 2010. ISBN 0-615-34327-9.
  • Buchanan, Judith, Shakespeare on Silent Film: An Excellent Dumb Discourse; 6. luku, Cambridge: Cambridge University Press, 2009. ISBN 0-521-87199-9.
  • DiGrazia, Christopher, The Director’s Cut: A Theda Bara Mystery, 1921 PVG Publishing, 2011. ISBN 0-9827709-4-4.
  • Fox, Susan, William Fox: A Story of Early Hollywood 1915–1930, Midnight Marquee Press Inc., 2006. ISBN 1-887664-62-9.
  • Genini, Ronald, Theda Bara: A Biography of the Silent Screen Vamp, with a Filmography, McFarland, 1996. ISBN 0-7864-0202-4.
  • Golden, Eve, Vamp: The Rise and Fall of Theda Bara, Emprise, 1996. ISBN 1-887322-00-0.
  • Hart, Jerome, Motion Picture Classic; luku Famous Juliets, March, 1923.
  • Johnston, Bob, Theda Bara and the Frontier Rabbi, Dramatist’s Play Service, 2002. ISBN 0-8222-1837-2.
  • Menefee, David W., The First Female Stars: Women of the Silent Era, Albany: Bear Manor Media, 2007. ISBN 0-275-98259-9.
  • Ramsaye, Terry, A Million and One Nights, New York: Simon and Schuster, 1926.

Theda Bara esiintyy myös hahmona Adrienne Barbeaun kirjoissa Vampyres of Hollywood (2008) ja Love Bites (2010).

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c d e f g h i j k Theda Bara walkoffame.com. Viitattu 15.5.2014. (englanniksi)
  2. a b c d e f g h i j k l m Who is Theda Bara? Wisegeek.com. Viitattu 15.5.2014. (englanniksi)
  3. a b c d The First Female Stars: Women of the Silent Era (2004); tekijä: David W. Menefee; s. 1. Viitattu 15.5.2014
  4. a b c Theda Bara Silentera.com. Viitattu 15.5.2014. (englanniksi)
  5. a b c d Theda Bara NNDB.com. Viitattu 15.5.2014. (englanniksi)
  6. a b c Theda Makes ’em All Baras Query.nytimes.com. Viitattu 15.5.2014. (englanniksi)
  7. Scandals of Classic Hollywood: The Most Wicked Face of Theda Bara by Anne Helen Petersen Thehairpin.com. Viitattu 15.5.2014. (englanniksi)
  8. a b c Theda Bara Global Britannica.com. Viitattu 15.5.2014. (englanniksi)
  9. a b c The Devil IBDB.com. Viitattu 15.5.2014. (englanniksi)
  10. a b The First Female Stars: Women of the Silent Era (2004); tekijä: David W. Menefee; s. 2. Viitattu 15.5.2014
  11. Fort Lee Film Commission (2006), Fort Lee: Birthplace of the Motion Picture Industry, Arcadia Publishing, ISBN 978-0-7385-4501-1. Viitattu 15.5.2014
  12. a b c d e f July 29: Theda Bara Jewishcurrents.org. Viitattu 15.5.2014. (englanniksi)
  13. Kadonneita elokuvia Mykkaelokuvat.com. Viitattu 15.5.2014. (suomeksi)
  14. a b c d e f Theda Bara Allmovie.com. Viitattu 15.5.2014. (englanniksi)
  15. The First Female Stars: Women of the Silent Era (2004); tekijä: David W. Menefee; s. 3. Viitattu 15.5.2014
  16. a b c d e f Theda Bara Atriptothemovies.com. Viitattu 15.5.2014. (englanniksi)
  17. a b c d e f g h i j The First Female Stars: Women of the Silent Era (2004); tekijä: David W. Menefee; s. 7. Viitattu 15.5.2014
  18. a b The Blue Flame IBDB.com. Viitattu 15.5.2014. (englanniksi)
  19. Theda Bara (1890-1955) Goldensilents.com. Viitattu 15.5.2014. (englanniksi)
  20. a b Theda Bara Findagrave.com. Viitattu 15.5.2014. (englanniksi)
  21. Hollywood’s link with province long, varied thechronicleherald.ca. Viitattu 15.5.2014. (englanniksi)
  22. Theda Bara Speaking 1936 Youtube.com. Viitattu 15.5.2014. (englanniksi)
  23. a b Thomas F. Brady, "De Sylva Working on Movie of Bara", The New York Times, 21. tammikuuta 1949, s. 25; Hedda Hopper (kolumni), The Washington Post, 21. elokuuta 1949, s. 1; Hedda Hopper (kolumni), The Washington Post, 23. lokakuuta 1949, s. 1; Thomas F. Brady, "Betty Hutton Set for 2 Metro Films"; The New York Times, 2. joulukuuta 1949, s. 36. Viitattu 15.5.2014
  24. American Film Instituten ehdokaslista; viitattu 15.5.2014
  25. American Film Instituten lopullinen lista; viitattu 15.5.2014

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Theda Bara.