Dion Kassios

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Tämä artikkeli kertoo toisella ja kolmannella vuosisadalla eläneestä historioitsijasta. Noin vuonna 40 syntyneestä historioitsija Dion Khrysostomoksesta, joka tunnettiin myös nimellä Dio Cocceianus, on erillinen artikkeli.

Dion Kassios (lat. Cassius Dio Cocceianus, kreik. Δίων ὁ Κάσσιος, 155[1] tai noin 163/164[2]229 tai 235 jälkeen) oli antiikin kreikkalais-roomalainen historioitsija ja poliitikko. Hänet tunnetaan siitä, että hän kirjoitti Rooman historiaa käsittelevän teoksen joka käsitti tapahtumat Aineiaasta ja Rooman perustamisesta vuoteen 229.[1][2]

Dion Kassios syntyi Nikaiassa, Bithyniassa. Hänen isänsä oli roomalainen senaattori ja Lyykia-Pamfylian, Kilikian ja Dalmatian maaherra Manius Cassius Apronianus. Äitinsä puolelta Dion oli kreikkalaista syntyperää ja hän kirjoittikin kreikaksi. Dion oli kvestorina vuonna 188 tai 189, mikä toi hänet senaatin jäseneksi. Vuonna 194 tai 195 hän oli preettori ja noin vuonna 205 consul suffectus. Keisari Severus Alexanderin aikana hän toimi African, Dalmatian ja Pannonian prokonsulina sekä myöhemmin toistamiseen konsulina vuonna 229. Tämän jälkeen Dion joutui epäsuosioon mielipiteittensä vuoksi, ja Severus Alexander kehotti häntä lähtemään Roomasta. Dio vetäytyikin julkisesta elämästä synnyinseudulleen Bithyniaan, jossa hän kuoli.[1][2]

Dion julkaisi Rooman historiaa käsittelevän teoksen Historiae Romanae, joka käsitti 80 kirjaa. Tämä 22 vuoden tutkimustyön tulos käsitti Rooman historian yli 983 vuoden ajalta aina Aineiaan saapumisesta Italiaan ja Rooman perustamisesta vuoteen 229 saakka. Kokonaisina ovat säilyneet kirjat 36–54 (vuodet 68 eaa. – 10 eaa.) ja lyhennelminä kirjat 55–60 (9 eaa. – 46 jaa.). Muista kirjoista on jäljellä vain lyhyitä katkelmia. Julius Caesarin aikaan asti Dio antaa tapahtumista vain yhteenvetoja. Tämän jälkeen hän myös kertoo enemmän yksityiskohtia. Dio Cassiuksen mallina on ollut Thukydides.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kirjallisuus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Michael Grant: The Antonines: The Roman Empire in Transition. Routledge, 1994. ISBN 0-415-10754-7. (englanniksi)
  • Paavo Castrén & Leena Pietilä-Castrén: Antiikin käsikirja. Otava, 2000. ISBN 951-1-12387-4.

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c Antiikin käsikirja s. 130
  2. a b c Grant s. 192

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  Edeltäjä:
Q. Aiacius Modestus Crescentianus II ja M. Pomponius Maecius Probus
Rooman konsuli
Imp. Caesar M. Aurelius Severus Alexander Augustus III:n kanssa
vuonna 229
Seuraaja:
L. Virius Agricola ja Sex. Catius Clementinus Priscillianus
Tämä antiikkiin liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.