Koivuhiiri
Sivulta puuttuu | Koivuhiiri | ||||||||||||||||||||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
 |
||||||||||||||||||||||||
Uhanalaisuusluokitus: Elinvoimainen [1] |
||||||||||||||||||||||||
| Tieteellinen luokittelu | ||||||||||||||||||||||||
|
||||||||||||||||||||||||
| Kaksiosainen nimi | ||||||||||||||||||||||||
| Sicista betulina (Pallas, 1779) |
||||||||||||||||||||||||
| Katso myös | ||||||||||||||||||||||||
 Koivuhiiri Wikispeciesissä |
Koivuhiiri (Sicista betulina) on hyppyrottien heimoon (Dipodidae) kuuluva pienikokoinen jyrsijälaji, joka elää harvinaisena myös Suomen luonnossa.
Sisällysluettelo |
Levinneisyys ja elinympäristö [muokkaa]
Yhtenäisesti sitä tavataan Etelä-Suomesta ja Baltiasta itään suureen osaa Pohjois-Aasiaa. Laikuttain sitä esiintyy myös Skandinaviassa ja Keski-Euroopan itäosassa. Suomessa sitä tavataan Etelä- ja Keski-Suomesta Oulun korkeudelle asti: lajia esiintyy linjan Lohja-Tampere-Jyväskylä-Ilomantsi kaakkoispuolella. Suomessa laji on vähälukuinen. Se on aikaisemmin toiminut uhanalaisten lehtojen bioindikaattorina. Elinympäristöä ovat lehdot ja reheväkasvuiset pensaikot. Vuodenaikojen mukaan laji voi vaihdella elinpaikkaansa. Loppukesästä koivuhiiri ilmaantuu viljelyksille jyviä etsimään, mutta sen voi huomata myös heinittyneiltä hakkuualueilta.
Tuntomerkit [muokkaa]
Koivuhiiren ruumis on 5–7,5 senttiä pitkä, häntä 7,5–11 senttiä. Koivuhiiri on pienikokoinen, painoltaan vain 5-15 g. Selvin tuntomerkki on musta juova selässä sekä siimamainen ruumista pidempi häntä. Väritys on tasaisen ruskea ja selässä leveähkö tumma juova. Etu- ja takajalan uloin varvas voi tarttuessaan kääntyä muita varpaita vastaan – tämä on sopeutuma kiipeilyyn.
Koivuhiiri muistuttaa ulkonäöltään Suomessa huomattavasti yleisempää peltohiirtä, mutta on sitä pienempi ja pitkähäntäisempi. Lajit eivät ole läheistä sukua toisilleen, sillä koivuhiiri kuulu eri heimoon kuin varsinaiset hiiret.
Ravinto [muokkaa]
Koivuhiiri käyttää ravinnokseen siemeniä, marjoja ja hyönteisiä.
Elintavat [muokkaa]
Koivuhiiret kiipeilevät korsissa ja pensaistossa etsimässä ravintoa. Ilman lämpötilalla on merkitys hiiren liikkumiseen. Kesälläkin viileällä säällä se pysyy heinillä vuoratussa pesässään. Ne viettävät horroksessa lokakuusta touko-kesäkuuhun puunkolossa tai maanalaisessa onkalossa. Horroksen aikana koivuhiiren paino voi laskea 50 %.
Lisääntyminen [muokkaa]
Koivuhiiren elinikä on kaksi talvea, mutta se voi elää jopa 5-vuotiaaksi. Naaras tuottaa yhden poikueen vuodessa. Poikaset syntyvät maanpinnalle heinistä rakennettuun kesäpesään. Jälkeläisiä poikueessa on 1–11 kappaletta. Koivuhiiri lisääntyy suppeina yhdyskuntina, ja yksilö on sukukypsä noin vuoden iässä. Koivuhiirellä on hidas lisääntymisrytmi.
Lähteet [muokkaa]
- ↑ Sicista betulina IUCN Red List. 2011. IUCN. (englanniksi)
- ↑ Wilson, Don E. & Reeder, DeeAnn M. (toim.): Sicista betulina Mammal Species of the World. A Taxonomic and Geographic Reference (3rd ed). 2005. Bucknell University. Viitattu 2.2.2011. (englanniksi)
- ↑ Nisäkäsnimistötoimikunta: Maailman nisäkkäiden suomenkieliset nimet 2008. Viitattu 15.11.2010.
