Ripsisiippa
Sivulta puuttuu | Ripsisiippa | ||||||||||||||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
 |
||||||||||||||||||
Uhanalaisuusluokitus: Elinvoimainen [1] |
||||||||||||||||||
| Tieteellinen luokittelu | ||||||||||||||||||
|
||||||||||||||||||
| Kaksiosainen nimi | ||||||||||||||||||
| Myotis nattereri (Kuhl, 1817) |
||||||||||||||||||
| Katso myös | ||||||||||||||||||
 Ripsisiippa Wikispeciesissä |
Ripsisiippa (Myotis nattereri) on Euroopassa elävä lepakko, joka kuuluu siippojen heimoon.
Sisällysluettelo |
[muokkaa] Levinneisyys
Ripsisiipan levinneisyysalue ulottuu Afrikan pohjoisrannalta (Marokosta ja Algeriasta) Euroopan halki Suomen ja Ruotsin eteläosiin, Venäjän länsiosiin ja Kaukasukselle ja Iraniin asti.[1]
Ripsisiippa on harvinainen laji Suomessa ja sitä on tavattu aivan eteläisimmästä Suomesta noin 30 kertaa. Se elää todennäköisesti meillä kuitenkin säännöllisesti. Ripsisiippoja on kuitenkin niin vähän, ettei niitä havaita usein. Sen saattaa sekoittaa helposti vesisiippaan tai viiksisiippoihin. Ripsisiippa elää erilaisissa perinneympäristöissä eli puistojen, pihamaiden ja puutarhojen läheisyydessä.
Sen on nähty talvehtivan Turussa ja Virolahdella, mutta lisääntymisestä Suomessa ei ole todisteita.[2]
[muokkaa] Tuntomerkit
Sen turkki on päältä harmaanruskea, alapuolelta hyvinkin vaalea ja väriraja on kaulan sivuilla jyrkkä. Lajille nimen antaneet ripsimäiset karvat kasvavat sen häntäräpylässä.[2] Ripsisiippa on 40–50 mm pitkä ja siipien kärkiväli on 245–300 mm. Painoa sillä on 7–12 grammaa.[3] Korvan pituus on 14-18 mm ja käsivarren pituus 36-43 mm.[4]
[muokkaa] Elintavat
Ripsisiipan elintavat ovat jokseenkin samanlaiset kuin muilla siipoilla. Se on taitava, mutta hidas lentäjä ja saalistaa hämärässä usein puiden oksistoissa, kivimuurien lähettyvillä tai kivisiltojen alla. Valoisan ajan ripsisiippa viettää linnun- tai lepakonpöntöissä, rakennuksissa tai puunkoloissa.[3] Talvihorros kestää yleensä syyskuusta toukokuun loppuun. Ripsisiipat horrostavat tavallisesti yksin.
[muokkaa] Lisääntyminen
Ripsisiipat pariutuvat syksyllä ja kokoontuvat lisääntymisyhdyskuntiin toukokuussa. Ripsisiippanaaras synnyttää ainoan poikasensa heinäkuussa. Se imettää poikasta kuuden viikon ajan. Poikanen oppii lentämään suunnilleen kolmeviikkoisena.[3] Lisääntymisyhdyskunnat ovat usein melko pieniä, mutta Ruotsistakin tunnetaan joitakin kymmenien naaraiden yhteiskuntia.[4]
[muokkaa] Uhanalaisuus
Ripsisiippa kuuluu Suomessa erittäin uhanalaisiin lajeihin ja on rauhoitettu.[5] Sen laskennallinen arvo on 1177 euroa.[6] Ripsisiipan vähenemisen todennäköisiä syitä ovat lahoavan puuaineksen, kuolleiden tai kuolevien puiden sekä oksien, laho- ja kolopuiden väheneminen sekä häirintä ja liikenne.
[muokkaa] Lähteet
Rassi, Pertti, Alanen, Aulikki, Kanerva, Tiina & Mannerkoski, Ilpo (toim.): Suomen lajien uhanalaisuus 2000. Helsinki: Ympäristöministeriö & Suomen ympäristökeskus, 2001. ISBN 951-37-3594-X.
Valste, Juha (toim.).: Suomen luontotieto 4. Porvoo: Weilin+Göös Oy, 2006. ISBN 951-0-29431-4.
[muokkaa] Viitteet
- ↑ a b Myotis nattereri IUCN Red List. 2011. IUCN. (englanniksi)
- ↑ a b Suomen lepakkolajit Suomen Lepakkotieteellinen yhdistys ry
- ↑ a b c Natterer's nBat ARKive
- ↑ a b Faktablad Fransfladdermus Sveriges lantbruksuniversitet. Viitattu 13.6.2010. (ruotsiksi)
- ↑ Erittän uhanalaiset lajit Ympäristöministeriö
- ↑ Rauhoitettujen eläinten ja kasvien ohjeelliset arvot Ympäristöministeriö
