Kontiaiset

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Kontiaiset[1]
Kontiainen (Talpa europaea)
Kontiainen (Talpa europaea)
Tieteellinen luokittelu
Domeeni: Aitotumaiset Eucarya
Kunta: Eläinkunta Animalia
Pääjakso: Selkäjänteiset Chordata
Alajakso: Selkärankaiset Vertebrata
Luokka: Nisäkkäät Mammalia
Lahko: Soricomorpha
Heimo: Kontiaiset
Talpidae
G. Fischer, 1814[2]
Alaheimot [3]
Katso myös
 Wikispecies-logo.svg Kontiaiset Wikispeciesissä
 Commons-logo.svg Kontiaiset Commonsissa

Kontiaiset eli maamyyrät (Talpidae) on nisäkäsheimo Soricomorpha-lahkossa. Useimmat heimon edustajista elävät maanalaisissa tunneleissa Pohjois-Amerikassa, Euroopassa ja Aasiassa.

Kontiaisten heimo jaetaan nykyisin kolmeen elossa olevaan alaheimoon: Talpinae, Scalopinae ja Uropsilinae.[3] Näkemykset luokittelusta ovat kuitenkin vaihdelleet: välillä alaheimoja on katsottu olevan kolmen sijasta viisi, ja vesikontiaiset on välillä luettu omaan Desmanidae-heimoonsa.[3] Elossa olevien alaheimojen lisäksi tunnetaan esihistoriallinen alaheimo Gaillardiinae, jonka kaikki lajit ovat kuolleet sukupuuttoon.[3]

Kontiaisten vartalo on sylinterimäinen ja pituudeltaan 6,3–21,5 senttimetriä. Painoltaan eläimet ovat 9–170-grammaisia. Kontiaisten kuono on pitkä ja liikkuva. Heimon lajeilla on pienet silmät ja korvalehtiä ei yleensä ole lainkaan. Kontiaisten turkki koostuu lyhyistä karvoista ja on yleensä väritykseltään tumma tai musta, joskus myös kiiltävä. Karvat ovat taipuisia, joten maamyyrät pystyvät etenemään maan alla myös takaperin. Raajat ovat lyhyet ja niissä on kussakin viisi varvasta. Eturaajat ovat voimakkaat ja levinneet lapiomaisiksi.

Kontiaiset eivät ole sokeita, vaikka niin saattaa kuulla väitettävän. Niiden silmät ja korvat ovat todella pienet, jotteivat ne peity hiekalla. Kontiaisten näkö on kuitenkin huono. Ne näkevät liikkeen ja pystyvät erottamaan valon, mutta värejä ne eivät näe.

Kontiaiset muistuttavat ulkonäöltään ja elintavoiltaan huomattavan paljon muun muassa tanrekkiensukuisia kultakontiaisia eli kultamyyriä (Chrysochloridae), jyrsijöihin kuuluvia sokkohiiriä (Spalacidae) ja maamyyrärottia (Bathyergidae) sekä pussieläimiin kuuluvia pussikontiaisia eli pussimaamyyriä (Notoryctidae). Nämä viisi nisäkäsryhmää eivät ole läheistä sukua toisilleen, vaan niiden samankaltaiset ominaisuudet ovat seurausta konvergentistä evoluutiosta. Myös hyönteisiin kuuluvat maamyyräsirkat (Gryllotalpidae) ovat kehittyneet elintavoiltaan kontiaisten kaltaisiksi.

Tšekkiläisen Zdeněk Milerin luoma animaatiohahmo Myyrä esittää kontiaista.

Pyreneidenvesikontiainen (Galemys pyrenaicus) on sopeutunut elämään vedessä.

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Valste, Juha & Cajander, Veli-Risto: Maailman luonto: Nisäkkäät 1. Espoo: Weilin+Göös, 1998. ISBN 951-35-6493-2.
  2. Integrated Taxonomic Information System (ITIS): Talpidae (TSN 179962) Viitattu 24.12.2011. (englanniksi)
  3. a b c d Wilson, Don E. & Reeder, DeeAnn M. (toim.): Talpidae Mammal Species of the World. A Taxonomic and Geographic Reference (3rd ed). 2005. Bucknell University. Viitattu 24.12.2011. (englanniksi)
Tämä nisäkkäisiin liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.