Viiksisiippa

Viiksisiippa
Uhanalaisuusluokitus: Elinvoimainen
Tieteellinen luokittelu
Domeeni: Aitotumaiset Eucarya Kunta: Eläinkunta Animalia Pääjakso: Selkäjänteiset Chordata Alajakso: Selkärankaiset Vertebrata Luokka: Nisäkkäät Mammalia Lahko: Lepakot Chiroptera Heimo: Siipat Vespertilionidae Suku: Aitosiipat Myotis Laji: mystacinus
Kaksiosainen nimi
Myotis mystacinus (Kuhl, 1817)
Viiksisiipan levinneisyys
Katso myös
Viiksisiippa Wikispeciesissä   Viiksisiippa Commonsissa

Viiksisiippa (Myotis mystacinus) on Euroopassa elävä siippalaji.

Ulkonäkö ja koko

Viiksisiippa kuuluu kapeasiipisiin lepakkolajeihin. Sen erottaminen vesisiipasta ja isoviiksisiipasta on todella vaikeaa.

Viiksisiippa on saanut nimensä ylähuulen pitkistä viiksimäisistä tuntokarvoista. Sen varmin tuntomerkki on takajalan ulkosyrjässä varpaisiin ulottuva räpylä. Siipan koko ja väri vaihtelevat huomattavasti; selkäpuolella yleisiä sävyjä ovat melkein yksivärinen musta tai punaruskea. Vatsapuoli on vaalean- tai tummanharmaa. Korvat on mustanruskeat ja erittäin huomattavasti tummemmat kuin toisilla siippalajeilla. Eteenpäin taivutetut korvat yltävät 2–4 mm kuonon kärjen ulkopuolelle. Ruumiin pituus on noin 3,5–4,8 senttimetriä. .

Levinneisyys ja elinympäristö

Viiksisiippaa tavataan miltei koko Euroopassa; se puuttuu vain osasta Iberian niemimaata ja Islannista, Skotlannista, Tanskasta sekä Fennoskandian pohjoisosista. Suomessa se on yleinen, ja sitä tavataan Vaasa–Kuopio-linjalle asti.

Viiksisiippa elää niittymailla ja muilla avoimilla alueilla, kuten asutuksen lähellä ja vesistöjen varsilla. Se saalistaa aukkopaikoissa, metsäteiden päällä ja metsänreunoissa, mutta hakeutuu toisinaan myös avoimemmille alueille. Viiksisiippa lähtee saalistamaan jo varhain hämärän tullessa ja viettää suurimman osan yötä ulkona. Keväällä ja syksyllä se on liikkeellä erikoisesti myös päiväsaikaan. Yleensä lajilla on kuitenkin kaksi aktiivisuushuippua; toinen auringonlaskun jälkeen ja toinen ennen auringonnousua. Viiksisiipan lento päiväpiilosta saalistusalueelle eroaa tavallisesta pyyntilennosta, joka on tasaista, suunnilleen samalla korkeudella tapahtuvaa.

Viiksisiipan lentokorkeus vaihtelee, vaikka lento onkin suoraviivaista. Viiksisiipalla tunnetaan jopa 2 000 km:n vaelluksia. Talvihorroksen siippa viettää luolissa, kaivoskäytävissä, ladoissa ja kellareissa.

Elintavat

Viiksisiippa käyttää ravinnokseen pieniä lentäviä hyönteisiä.

Viiksisiipan pariutuminen tapahtuu tavallisesti syksyllä tai talvihorroksen aikana. Naaraat voivat keräytyä suuriksi naaras- ja poikasyhdyskunniksi, joissa on satoja eläimiä ja joissa ne synnyttävät yhden poikasen kesä-heinäkuussa, jolloin ruokaa on runsaimmin tarjolla.

Aiheesta muualla

• Viiksisiippa Keskisuomalainen
• Viiksisiipan ääninäyte (mp3-muodossa)