Viiksisiippa

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Viiksisiippa
Myotis mystacinus.jpg
Uhanalaisuusluokitus: Elinvoimainen [1]
Elinvoimainen
Tieteellinen luokittelu
Domeeni: Aitotumaiset Eucarya
Kunta: Eläinkunta Animalia
Pääjakso: Selkäjänteiset Chordata
Alajakso: Selkärankaiset Vertebrata
Luokka: Nisäkkäät Mammalia
Lahko: Lepakot Chiroptera
Heimo: Siipat Vespertilionidae
Suku: Aitosiipat Myotis
Laji: mystacinus
Kaksiosainen nimi
Myotis mystacinus
(Kuhl, 1817)
Levinneisyyskartta
Viiksisiipan levinneisyys
Viiksisiipan levinneisyys
Katso myös
 Wikispecies-logo.svg Viiksisiippa Wikispeciesissä
 Commons-logo.svg Viiksisiippa Commonsissa

Viiksisiippa (Myotis mystacinus) on Euroopassa elävä siippalaji.

Ulkonäkö ja koko[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viiksisiippa kuuluu kapeasiipisiin lepakkolajeihin. Sen erottaminen vesisiipasta ja isoviiksisiipasta on todella vaikeaa.[2]

Viiksisiippa on saanut nimensä ylähuulen pitkistä viiksimäisistä tuntokarvoista. Sen varmin tuntomerkki on takajalan ulkosyrjässä varpaisiin ulottuva räpylä. Siipan koko ja väri vaihtelevat huomattavasti; selkäpuolella yleisiä sävyjä ovat melkein yksivärinen musta tai punaruskea. Vatsapuoli on vaalean- tai tummanharmaa. Korvat on mustanruskeat ja erittäin huomattavasti tummemmat kuin toisilla siippalajeilla. Eteenpäin taivutetut korvat yltävät 2–4 mm kuonon kärjen ulkopuolelle. Ruumiin pituus on noin 3,5–4,8 senttimetriä. .

Levinneisyys ja elinympäristö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viiksisiippaa tavataan miltei koko Euroopassa; se puuttuu vain osasta Iberian niemimaata ja Islannista, Skotlannista, Tanskasta sekä Fennoskandian pohjoisosista.[1] Suomessa se on yleinen, ja sitä tavataan VaasaKuopio-linjalle asti.

Viiksisiippa elää niittymailla ja muilla avoimilla alueilla, kuten asutuksen lähellä ja vesistöjen varsilla. Se saalistaa aukkopaikoissa, metsäteiden päällä ja metsänreunoissa, mutta hakeutuu toisinaan myös avoimemmille alueille. Viiksisiippa lähtee saalistamaan jo varhain hämärän tullessa ja viettää suurimman osan yötä ulkona. Keväällä ja syksyllä se on liikkeellä erikoisesti myös päiväsaikaan. Yleensä lajilla on kuitenkin kaksi aktiivisuushuippua; toinen auringonlaskun jälkeen ja toinen ennen auringonnousua. Viiksisiipan lento päiväpiilosta saalistusalueelle eroaa tavallisesta pyyntilennosta, joka on tasaista, suunnilleen samalla korkeudella tapahtuvaa.

Viiksisiipan lentokorkeus vaihtelee, vaikka lento onkin suoraviivaista. Viiksisiipalla tunnetaan jopa 2 000 km:n vaelluksia. Talvihorroksen siippa viettää luolissa, kaivoskäytävissä, ladoissa ja kellareissa.

Elintavat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viiksisiippa käyttää ravinnokseen pieniä lentäviä hyönteisiä.

Viiksisiipan pariutuminen tapahtuu tavallisesti syksyllä tai talvihorroksen aikana. Naaraat voivat keräytyä suuriksi naaras- ja poikasyhdyskunniksi, joissa on satoja eläimiä ja joissa ne synnyttävät yhden poikasen kesä-heinäkuussa, jolloin ruokaa on runsaimmin tarjolla.[3]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b Myotis mystacinus IUCN Red List of Threatened Species. International Union for Conservation of Nature, IUCN, www.iucnredlist.org. (englanniksi)
  2. Viiksisiippa Suomen lepakkotieteellinen yhdistys
  3. ARKive

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]