Kontiainen
Sivulta puuttuu | Kontiainen | ||||||||||||||||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
 |
||||||||||||||||||||
Uhanalaisuusluokitus: Elinvoimainen [1] |
||||||||||||||||||||
| Tieteellinen luokittelu | ||||||||||||||||||||
|
||||||||||||||||||||
| Kaksiosainen nimi | ||||||||||||||||||||
| Talpa europaea Linnaeus, 1758 |
||||||||||||||||||||
 |
||||||||||||||||||||
| Kontiaisen levinneisyys | ||||||||||||||||||||
| Katso myös | ||||||||||||||||||||
 Kontiainen Wikispeciesissä |
Kontiainen eli aiemmalta nimeltään maamyyrä[2] (Talpa europaea) on pääasiassa maan alla elävä hyönteissyöjä. Se ei ole läheistä sukua myyrille, jotka ovat jyrsijöitä. Sekaannusten välttämiseksi Kielitoimisto suosittaa nykyään kontiainen-nimen käyttöä maamyyrän sijasta.[2]
Sisällysluettelo |
Ulkonäkö ja koko [muokkaa]
Kontiaisen vartalo on sylinterimäinen. Eläin on 12–16 cm pitkä ja painaa 70–130 grammaa, naaraat ovat tyypillisesti pienempiä kuin koiraat. Sen silmät ovat pienet ja korva vain pieni poimu nahassa. Turkki on musta ja kiiltävä, mutta eturaajat ovat karvattomat. Tunnelien kaivamiseen käytetyt eturaajat ja niiden kynnet ovat lapiomaiset.[3]
Elintavat [muokkaa]
Kontiaiset elävät maan alla käytävissä, joiden suulla on säännöllinen pyramidin muotoinen multakeko, kun taas vesimyyrä tekee epäsäännöllisen muotoisia multaläjiä. Kontiaiset elävät tavallista lyhyemmässä vuorokausisyklissä: ne nukkuvat neljä tuntia ja valvovat sitten neljä tuntia.
Ravinto [muokkaa]
Kontiainen käyttää ravinnokseen selkärangattomia eläimiä, kuten kastematoja ja hyönteisiä. Toisinaan se syö myös liskoja ja pieniä käärmeitä. Se ei syö kasveja toisin kuin myyrät. Ravintoa tulee vastaan tunneleita kaivaessa. Kontiainen varastoi kastematoja puremalla niiltä pään poikki, jolloin madot eivät enää pääse pakoon.[3]
Levinneisyys [muokkaa]
Kontiainen on levinnyt suureen osaan Eurooppaa. Suomessa sitä tavataan maan eteläosissa. Venäjällä sen levinneisyysalue ulottuu aina Ob- ja Irtyš-joelle asti. Laji puuttuu muun muassa Irlannista, Kreikasta ja Portugalista sekä useimmilta Välimeren saarilta.[1]
Kontiainen ja ihminen [muokkaa]
Tuhohyönteisten toukkien syöjänä kontiaisesta on suoranaista hyötyä ihmisille. Sen kaivamista käytävistä on myös hyötyä sadevesien imeyttämisessä maahan ja maan kuohkeuttamisessa. Toisaalta pienten taimien juuret voivat kuivua jos sattuvat maanalaisen käytävän kohdalle. Varsinaiset myyrät voivat myös liikkua kontiaisen käytäviä pitkin ja jyrsiä kasvien juuria.
Koska kontiainen on rauhoitettu Suomessa, sitä ei saa tappaa, pyydystää eikä muutoin tahallaan häiritä.[4] Tapetun tai vahingoitetun yksilön ohjeellinen korvausarvo on 17 euroa.[4]
Laji kulttuurissa [muokkaa]
Tšekkiläisen Zdeněk Milerin luoma Myyrä (Krtek) on tunnettu lastenkirjojen ja piirroselokuvien sankari (Kun Myyrä sai housut, Myyrä eväsretkellä). Myös Kaislikossa suhisee -kirjan myyrä on itse asiassa kontiainen.
Ihmeneloset-sarjakuvan maanalaisen valtakunnan hallitsijan Myyrämiehen nimi juontuu myös kontiaisesta.
Lähteet [muokkaa]
- ↑ a b Talpa europaea IUCN Red List. 2011. IUCN. (englanniksi)
- ↑ a b Kielitoimiston sanakirja. Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen julkaisuja 132. Helsinki: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus ja Kielikone Oy, 2004. ISBN 952-5446-11-5. Internet-versio MOT Kielitoimiston sanakirja 1.0
- ↑ a b Mole (Talpa europaea) ARKive
- ↑ a b Rauhoitetut nisäkkäät Ympäristöministeiö
Aiheesta muualla [muokkaa]
- The Mammal Society / The Mole (englanniksi)
