Anabolia

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Anabolia, rakennusaineenvaihdunta, on tila, jossa elimistö rakentaa energiavarastojaan. Silloin energian saanti on suurempaa kuin sen kulutus, toisin sanoen energiatasapaino on positiivinen. Nisäkkäillä aineenvaihdunnan tila vaihtelee anabolian ja katabolian välillä. Anabolisen tilan vallitessa myös typpi- ja kivennäistasapaino on positiivinen. Edellä mainittuja tiloja säätelevät useat hormonit, esimerkiksi aivolisäkkeen etulohkon steroidihormonit, kuten somatotropiini, ja haiman Langerhansin saarekkeiden tuottama insuliini.

Anabolisia tiloja on kaksi. Lyhytkestoinen anabolinen tila vallitsee jokaisen aterian jälkeen. Kun ravintoa on nautittu, veren glukoosipitoisuus nousee, jolloin insuliinin tuotanto käynnistyy ja glukoosi kulkeutuu energiavarastoihin, esimerkiksi maksaan, rasvakudokseen ja lihaksiin. Lyhytkestoinen tila on vallitseva niin kauan kuin glukoosia on veressä tarpeeksi. Glukoosipitoisuus nousee tehokkaimmin suun kautta nautitun glukoosiannoksen jälkeen. Insuliinin tuotannon käynnistävät muun muassa glukagoni ja GIP-hormonit.

Pitkä anabolinen tila on vallitsevana kasvavilla lapsilla. Vallitseva anabolinen tila on tyypillinen myös pitkäaikaisen sairauden jälkeen paranemisvaiheessa, esimerkiksi anoreksian tai maksan sairauksien jälkeen. Pitkäaikainen anabolinen tila on eräs syy liikalihavuuteen. Lihavuudesta voi seurata muiden muassa sokeritauti tai sydämen ja verenkierron sairauksia. Joissakin tapauksissa sokeritauti on liikalihavuuden aiheuttama, jolloin insuliinin teho kudoksissa on heikko. Edellä mainitun kaltaisen sokeritaudin hoitona on vain laihdutus.[1]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Turunen, Seppo: Biologia: Ihminen, s. 175. 5.–7. painos. WSOY, 2007. ISBN 978-951-0-29701-8.
Tämä biologiaan liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.