EDTA

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
EDTA
Ethylenediaminetetraacetic.png
EDTA-xtal-3D-balls.png
Tunnisteet
CAS-numero 60-00-4
IUPAC-nimi 2-[2-(bis(karboksimeyyli)amino)etyyli-
(karboksimetyyli)amino]etikkahappo
SMILES C(CN(CC(=O)O)CC(=O)O)N(CC(=O)O)CC(=O)O [1]
Ominaisuudet
Kemiallinen kaava C10H16N2O8
Moolimassa 292,248 g/mol
Tiheys 0,86[2] g/cm³
Sulamispiste 245 °C[3]
Liukoisuus 50 mg/100 ml [2]

EDTA eli etyleenidiamiinitetraetikkahappo (C10H16N2O8) on aminohappo, jolla on useita käyttötarkoituksia teollisuudessa ja lääketieteessä. EDTA muodostaa kompleksiyhdisteen useiden metallien kuten kalsiumin, magnesiumin, alumiinin, raudan, lyijyn, kuparin, mangaanin, tinan ja sinkin ionien kanssa.[4]

Synteesi[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

F. Munz kehitti vuonna 1935 menetelmän EDTA:n valmistamiseksi. Siinä etyleenidiamiinia käsiteltiin kloorietikkahapolla ja natriumhydroksidilla. Menetelmän huono puoli oli, että EDTA:n sekaan jäi natriumkloridia. Nykyään ainetta valmistetaan teollisesti etyleenidiamiinista, formaldehydistä ja sinihaposta tai natriumsyanidista.[5]

Metalli-ionin ja EDTAn muodostama kelaatti

Käyttö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kelaatio-hoidossa käytetään EDTA:a sitomaan metalli-ioneja hoidettaessa lyjymyrkytyksiä tai hyperkalsemiaa. EDTA:ta käytetään muun muassa veden kovuuden määrittämiseen kompleksometrisellä titrauksella. EDTA muodostaa magnesium- ja kalsiumionien kanssa kompleksiyhdisteen ja indikaattorina käytettävän eriokromimusta T:n väri muuttuu. Hapon kulutuksen perusteella voidaan määrittää veden kovuus.[6][4]

Lääketieteessä EDTA:ta käytetään muun muassa tutkittaessa munuaisten toimintaa. Potilaaseen ruiskutetaan EDTA:n ja radioaktiivisen kromi-51-isotoopin seosta.[7]

Natriumedetaattia eli EDTA:ta on käytetty vesihuuhteluliuoksen apuaineena silmien kalkkivammoissa. EDTA:n vaikutus perustuu siihen, että se sitoo eli neutralisoi kalsiumin vaikutuksen.[8]

EDTA:ta käytetään yleisesti verinäyteputkien lisäaineena estämässä veren hyytyminen. Näyte ei saa hyytyä kun tutkitaan ja lasketaan verisoluja.

Muita aineen ja sen natriumsuolan käyttökohteita ovat sovellukset metalliteollisuudessa ja erilaisten kemikaalien valmistuksessa.[9]

Turvallisuus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Hengitettynä EDTA aiheuttaa hengenahdistusta ja nieltynä huonoa oloa. Kuumentuessaan aine hajoaa, jolloin syntyy muun muassa typen oksideja.[2] Kaloille ja muille vesieliöille EDTA on lievästi myrkyllistä.[10]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Edetic Acid – Substance summary NCBI. Viitattu 23. joulukuuta 2008.
  2. a b c EDTA ICSC. Viitattu 25.12.2008.
  3. Physical properties: Edetic acid NLM Viitattu 25.12.2008
  4. a b Veden kalsiumin ja magnesiumin summan määritys Opetushallitus. Viitattu 25.12.2008.
  5. Industrial Synthesis of EDTA University of Bristol. Viitattu 25.12.2008.
  6. Veden kovuuden määritys EDTA-titrauksella Moniviestin. Jyväskylän yliopisto. Viitattu 25.12.2008.
  7. Chromium [51Cr EDTA injektio] Lääkelaitos. Viitattu 25.12.2008.
  8. Tuomi, Alfering & Olli: Lääkkeet ja niiden käyttö, SHKS-WSOY, Porvoo, 1977 ISBN 951-0-06936-1 (s. 227)
  9. Kemikaalien EU-riskinarviointi ja -vähennys Sosiaali- ja terveydenhuollon tuotevalvontakeskus. Viitattu 25.12.2008.
  10. OVA-ohje: EDTA Työterveyslaitos. Viitattu 25.12.2008.
Tämä kemiaan liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.