Melaniini

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Melaniini on musta tai ruskea väriaine, jonka yleisin biologinen muoto on rakenteeltaan indolikinonin, dihydroksi-indolikarboksyylihapon tai molempien polymeeri. Melaniinien molekyylirakenne vaihtelee melkoisesti, mutta niitä on kahta päätyyppiä: eumelaniinit ja feomelaniinit. Eumelaniinit ovat 5,6-dihydroksi-indolin polymeereja ollen väriltään ruskeasta mustaan. Feomelaniinit sisältävät enemmän rikkiä ja vaihtelevat väriltään punaisesta keltaiseen; punaisia ovat erytromelaniini ja trikosideriini.[1]

Eläimillä, kasveilla ja alkueliöillä melaniini toimii pigmenttinä. On epäselvää, esiintyykö melaniinia bakteereilla ja arkeoneilla. Laajassa mielessä melaniinilla voidaan tarkoittaa mitä tahansa polyasetyleenien, polyaniliinien tai polypyrrolien muodostamaa mustaa tai ruskeaa väriainetta.

Ihmisillä melaniinia on ihossa, hiuksissa, silmän verkkokalvon pigmenttiepiteelissä, lisäkilpirauhasessa, sisäkorvan simpukkatiehyen suonijuovassa stria vasculariksessa, ja aivojen tietyissä osissa, kuten sinertävän aivotäplän locus ceruleus ja mustatumakkeen eli substantia nigra -alueilla. Melaniini on ihmisen ihonvärin pääasiallinen määrääjä. Melaniinia tuottavia soluja kutsutaan melanosyyteiksi, ja ne sijaitsevat ihon orvaskedessä.

Albinismi on luokka geenimutaatioita, joissa elimistö ei pysty tuottamaan melaniinia.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Rauno Tirri, Juhani Lehtonen, Risto Lemmetyinen, Seppo Pihakaski, Petter Portin: Biologian sanakirja. Helsingissä: Otava, 2001. ISBN 951-1-17618-8.

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tämä anatomiaan liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.