Isopreeni

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Isopreeni

Isoprene structure.png

Tunnisteet
Muut nimet 2-metyyli-1,3-butadieeni
beta-metyylibivinyyli
2-metyylibutadieeni
CAS-numero 78-79-5
Ominaisuudet
Molekyylikaava C5H8
Moolimassa 68,1 g/mol
Ulkomuoto neste (väritön)
Sulamispiste - 146 °C (127 K)
Kiehumispiste 34 °C (307 K)
Tiheys 0,7 g/cm3

Isopreeni on orgaaninen yhdiste, joka on huoneenlämmössä (20 °C) olomuodoltaan väritöntä, erittäin haihtuvaa nestettä, jolla on tunnusomainen haju. Se on palavaa, erittäin helposti syttyvää lämmön, kipinöiden tai liekkien vaikutuksesta. Sen kemiallinen kaava on C5H8 ja rakennekaava CH2=C(CH3)CH=CH2. Isopreenista käytetään myös nimityksiä 2-metyyli-1,3-butadieeni, beta-metyylibivinyyli ja 2-metyylibutadieeni.[1]

Isopreenin moolimassa on 68,1 g/mol, sulamispiste - 146 °C, kiehumispiste 34 °C, suhteellinen tiheys 0,7 g/cm3 (vesi = 1,0 g/cm3), leimahduspiste - 54 °C c.c., itsesyttymislämpötila 220 °C ja CAS-numero 78-79-5. Liukenee veteen huonosti 0,7 g/l, mutta erittäin hyvin orgaanisiin liuottimiin, kuten etanoliin, dietyylieetteriin, asetoniin ja bentseeniin. Ilman stabilointiainetta isopreeni polymeroituu helposti valon, kuumuuden, hapettimien tai peroksidien vaikutuksesta. Isopreeniin on yleensä lisätty stabilointiainetta, esimerkiksi 4-tert-butyylipyrokatekolia.

Isopreenin polymeroitumistuotteita kutsutaan terpeeneiksi (C5H8)n. Yhdiste on myös luonnonkumin rakenneyksikkö.[1]

Valmistus ja käyttö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Isopreeniä voidaan tuottaa luonnonkumista tai terpeeneistä niitä kuumentamalla, sitä syntyy myös öljynjalostuksen oheistuotteena. Synteettisesti isopreenia valmistetaan isopentaanista (C5H12) tai isopenteenistä eli 2-metyyli-2-buteenista (C5H10) poistamalla niistä vetyä. Myös isobuteenin ja formaldehydin tai asetonin ja eteenin välisissä reaktioissa muodostuu isopreeniä.[1]

Suurin osa isopreenista käytetään isopreenikumin (cis-polyisopreenin), styreeni-isopreeni-styreeni (SIS) -sekapolymeerien ja butyylikumin valmistukseen.

Ympäristö- ja terveysvaikutukset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lyhytaikainen altistus aineelle ärsyttää silmiä, ihoa ja hengitysteitä. Isopreenille altistuminen saattaa aiheuttaa syöpää.[1]

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c d Raimo Alén: Kokoelma orgaanisia yhdisteitä, s. 27. Gummerus Kirjapaino Oy, 2009. ISBN 978-952-92-5627-3.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tämä kemiaan liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.