Isopreeni
| Isopreeni | |
|---|---|
| Tunnisteet | |
| CAS-numero | 78-79-5 |
| Ominaisuudet | |
| Molekyylikaava | C5H8 |
| Moolimassa | 68,1 g/mol |
| Ulkomuoto | neste (väritön) |
| Sulamispiste | - 146 °C (127 K) |
| Kiehumispiste | 34 °C (307 K) |
| Tiheys | 0,7 g/cm3 |
Isopreeni on orgaaninen yhdiste, joka on huoneenlämmössä (20 °C) olomuodoltaan väritöntä, erittäin haihtuvaa nestettä, jolla on tunnusomainen haju. Se on palavaa, erittäin helposti syttyvää lämmön, kipinöiden tai liekkien vaikutuksesta. Sen kemiallinen kaava on C5H8 ja rakennekaava CH2=C(CH3)CH=CH2. Isopreenista käytetään myös nimityksiä 2-metyyli-1,3-butadieeni, beta-metyylibivinyyli ja 2-metyylibutadieeni.[1]
Isopreenin moolimassa on 68,1 g/mol, sulamispiste - 146 °C, kiehumispiste 34 °C, suhteellinen tiheys 0,7 g/cm3 (vesi = 1,0 g/cm3), leimahduspiste - 54 °C c.c., itsesyttymislämpötila 220 °C ja CAS-numero 78-79-5. Liukenee veteen huonosti 0,7 g/l, mutta erittäin hyvin orgaanisiin liuottimiin, kuten etanoliin, dietyylieetteriin, asetoniin ja bentseeniin. Ilman stabilointiainetta isopreeni polymeroituu helposti valon, kuumuuden, hapettimien tai peroksidien vaikutuksesta. Isopreeniin on yleensä lisätty stabilointiainetta, esimerkiksi 4-tert-butyylipyrokatekolia.
Isopreenin polymeroitumistuotteita kutsutaan terpeeneiksi (C5H8)n. Yhdiste on myös luonnonkumin rakenneyksikkö.[1]
Sisällysluettelo |
Valmistus ja käyttö [muokkaa]
Isopreeniä voidaan tuottaa luonnonkumista tai terpeeneistä niitä kuumentamalla, sitä syntyy myös öljynjalostuksen oheistuotteena. Synteettisesti isopreenia valmistetaan isopentaanista (C5H12) tai isopenteenistä eli 2-metyyli-2-buteenista (C5H10) poistamalla niistä vetyä. Myös isobuteenin ja formaldehydin tai asetonin ja eteenin välisissä reaktioissa muodostuu isopreeniä.[1]
Suurin osa isopreenista käytetään isopreenikumin (cis-polyisopreenin), styreeni-isopreeni-styreeni (SIS) -sekapolymeerien ja butyylikumin valmistukseen.
Ympäristö- ja terveysvaikutukset [muokkaa]
Lyhytaikainen altistus aineelle ärsyttää silmiä, ihoa ja hengitysteitä. Isopreenille altistuminen saattaa aiheuttaa syöpää.[1]
Katso myös [muokkaa]
Lähteet [muokkaa]
- ↑ a b c d Raimo Alén: Kokoelma orgaanisia yhdisteitä, s. 27. Gummerus Kirjapaino Oy, 2009. ISBN 978-952-92-5627-3.
Aiheesta muualla [muokkaa]
- Isopreenin kansainvälinen kemikaalikortti
- OVA-ohje: Isopreeni
- United Nations Environment Programme (UNEP): Isoprene CAS N°: 78-79-5 (pdf) (englanniksi)
- Kyoto Encyclopedia of Genes and Genomes (KEGG): Isoprene (englanniksi)
- ChemBlink: Isoprene (englanniksi)
- Liber Herbarum II: Luettelo isopreenia sisältävistä kasveista
- Report on Carcinogens, Twelfth Edition (2011): Isoprene CAS No. 78-79-5 (pdf) (englanniksi)