Tetrakromaattinen värinäkö

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Tetrakromaattinen värinäkö eli nelivärinäkö on kyky muodostaa eri värejä neljällä eri silmän verkkokalvolla olevalla valoa aistivalla tappisolutyypillä. Ihmisillä on tyypillisesti trikromaattinen eli kolmivärinäkö, jolloin tappisoluja on punaherkkiä, viherherkkiä ja siniherkkiä, ja ne aistivat kolmea perusväriä, joiden yhdistelmistä aivoissa muodostuvat kaikki muut värit. Erään arvion mukaan naisista noin 2–3 prosentilla on tetrakromaattinen näkö, jolloin he saattavat voida nähdä jopa 100 miljoonaa eri väriä.[1]

Maaselkärankaisten silmän perustyypissä on neljänlaisia tappisoluja, joista kunkin herkkyysmaksimi on valon eri aallonpituusalueella. Nämä herkkyyshuiput sijoittuvat yleensä lähiultravioletin alueelle (360–370 nanometriä), siniselle (420–440 nm), vihreälle ja keltaiselle (520–530 nm) sekä punaiselle (noin 600 nm).lähde? Lajien välillä on eroja. Tällaisen eläimen värinäköä sanotaan tetrakromaattiseksi. Se tavataan suurella osalla kaloista, sammakkoeläimistä, matelijoista ja päiväaktiivisista linnuista. Tetrakromaattisessa silmässä jokaisessa tappisolussa on väritön tai värillinen öljypisara, joka suodattaa solun herkkyysmaksimia lyhytaaltoisemman valon.lähde?

Pitkään maanalaista tai yöelämää viettäneet eläinlajit, kuten käärmeet ja nisäkkäät, ovat evoluution kuluessa menettäneet tetrakromaattisen värinäön. Samalla niiden tappisoluista ovat hävinneet öljypisarat. Nisäkkäiden kohdalla tämä muutos tapahtui niiden yli 100 miljoonan vuoden aikana, jolloin dinosaurukset hallitsivat maailmaa ja nisäkkäiden pienikokoiset esi-isät viettivät pääasiassa yöelämää. Nisäkkäillä on pääasiassa vain kahdenlaisia tappisoluja ja siksi niiden värinäkö on dikromaattinen. Euraasian mantereen ja eräiden Amerikan mantereen apinoiden (mukaan lukien ihmiset) trikromaattinen värinäkö syntyi, kun osa vihreää aistivista tappisoluista muuttui punaista aistiviksi.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Pittsburgh Post Gazette: Some women may see 100 million colors.