B6-vitamiini

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Pyridoksaalifosfaatti on
B6-vitamiinin aktiivinen muoto.

B6-vitamiini on vesiliukoinen B-vitamiinien ryhmään kuuluva ihmiselle välttämätön vitamiini. Sen merkittävimmät vitameerit ovat biologisesti aktiivinen pyridoksaali-5'-fosfaatti (C8H10NO6P) ja lisäravinteista löytyvä pyridoksiini (C8H11NO3) ja pyridoksaali (C8H9NO3) sekä pyridoksamiini (C8H12N2O2). B6-vitamiinin löysi Paul Gyorgyi vuonna 1934.

Parhaita B6-vitamiinin lähteitä ovat eläinkunnan tuotteet kuten liha, kala, sisäelimet, munankeltuainen ja maito, sekä hiiva ja täysjyvävilja. Tarve voi kasvaa sairauksien aikana, toipilaana, raskauden ja imetyksen aikana tai kovassa fyysisessä rasituksessa. Puutetta voi esiintyä esimerkiksi alkoholisteilla, raskauden aikana ja ehkäisypillerien käyttäjillä. Runsas proteiiniravinto lisää tarvetta.

Puutosoireita ovat muun muassa oksentelu, painon lasku, väsymys, ärtyneisyys, masennus, tietyntyyppinen anemia (hypokrominen mikrosyyttinen anemia), hilseilevä ihottuma nenän, silmien ja suun ympärillä, limakalvomuutokset suussa, halkeilevat suupielet, kielitulehdus. Lapsilla on ilmennyt epileptisiä kouristuksia ja aikuisilla huimausta, perifeerisiä hermotulehduksia ja kipuja sekä rannekanavaoireyhtymää. B6-vitamiinin puutostiloissa on yleensä kyse usean B-vitamiinin samanaikaisesta puutoksesta.

B6-vitamiinivalmisteita on käytetty muun muassa PMS-vaivoihin ja alkuraskauden pahoinvointiin. Suuret annokset (100-500mg) pitkäaikaisessa käytössä voivat aiheuttaa neurologisia ongelmia, kuten muistihäiriöitä, kömpelyyttä ja vakavia sensorisia neuropatioita (tuntohäiriöitä).

B6-vitamiinin tarve ja saanti[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Valtion ravitsemusneuvottelukunnan suositusten mukaan B6-vitamiinia tulisi saada 0,13 mg/vrk ravinnosta energiana saatua megajoulea kohti eli aikuisilla naisilla 1,2-1,3 mg/vrk (raskaana olevat tai imettävät naiset 1,5-1,6 mg/vrk) ja miehillä 1,6 mg/vrk. Lapsilla suositus vaihtelee iän mukaan. Suurimmaksi hyväksyttäväksi päiväsaanniksi on määritelty aikuiselle 25 mg/vrk (raja koskee vain täydennettyjä elintarvikkeita ja ravintoainevalmisteita).[1] Suomalaiset saavat B6-vitamiinia keskimäärin: naiset 1,7 mg/vrk ja miehet 2,1 mg/vrk eli suosituksiin verrattuna riittävän runsaasti. Parilla prosentilla suomalaisista B6-vitamiinin saanti on suurempaa kuin suurin hyväksyttävä päiväsaanti, kun saanti ravintoainevalmisteista otetaan huomioon. Suomalaiset saavat B6-vitamiinin lihasta, maidosta, hedelmistä ja marjoista sekä viljasta.[2]

B6-vitamiini elimistössä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pyridoksaalifosfaatti on muiden B-vitamiinien tavoin koentsyymi. Tarkemmin sanottuna pyridoksaalifosfaatti osallistuu koentsyyminä elimistön dekarboksylaatio-, transaminaatio-, rasemisaatio-, eliminaatio-, substituutio- ja "beetainterkonversio"reaktioihin esimerkiksi makroravinteiden metaboliassa, monoamiini-välittäjäaineiden synteesissä, hemoglobiinin synteesissä ja toiminnassa sekä geenien ilmentymisessä.[3]

B6-vitamiinin metabolia tapahtuu maksassa ja sen kataboliatuote 4-pyridoksyylihappo poistuu kehosta virtsan mukana.

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Valtion ravitsemusneuvottelukunta: Terveytta ruoasta! Suomalaiset ravitsemussuositukset 2014 2014. Valtion ravitsemusneuvottelukunta. Viitattu 16.5.2014.
  2. Paturi, M Tapanainen H, Reinivuo H, Pietinen P (toim.): Finravinto 2007 -tutkimus 2008. Kansanterveyslaitos. Viitattu 10.10.2008.
  3. Combs, G.F. The Vitamins: Fundamental Aspects in Nutrition and Health. 2008. San Diego: Elsevier

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tämä biologiaan liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.