Kantajaproteiini

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Kantajaproteiini on solukalvolla oleva proteiini (kalvoproteiini), joka siirtää aineita kalvon toiselle puolelle. Kantajaproteiinit kuljettavat soluun tai siitä ulos polaarisia molekyylejä kuten sokereita ja aminohappoja, sekä ioneja. Molekyyli kiinnittyy kantajaproteiiniin kalvon toisella puolella. Kiinnittyminen saa kantajaproteiinin muodon muuttumaan siten, että molekyyli vapautuu kalvon toiselle puolelle.

Kantajaproteiinien toiminta on usein aktiivista kuljetusta. Monet kantajaproteiinit voivat myös fasilitoida diffuusiota eli osallistua passiiviseen kuljetukseen.[1]

Kantajaproteiinityypit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Fasilitoitunut diffuusio:

  • Uniportti on kantajaproteiini, joka kuljettaa vain yhtä molekyyliä yhteen suuntaan.[2]

Sekundaarisesti aktiivinen kuljetus:

  • Symportissa kulkeutuu kaksi tai useampia erilaisia molekyylejä samaan suuntaan.[2] Toinen molekyyli voi siirtyä gradientin vastaisesti, jos toinen molekyyli siirtyy gradientin myötäisesti. Esimerkiksi aminohapot imeytyvät suolesta soluihin symporttien kautta, joissa aminohapon keralla soluun siirtyy Na+-ioni.
  • Antiportissa kulkeutuu kaksi molekyyliä vastakkaisiin suuntiin.[2]

Primaarisesti aktiivinen kuljetus:

  • Ionipumppu on kantajaproteiini, joka käyttää yleensä ATP:n energiaa kuljettaakseen molekyylejä kalvon läpi.[3]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Purves ym.: Life the Science of Biology. 2000.

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Alberts, Bruce et al: Essential Cell Biology, s. 392. Second edition. New York: Garland Science Taylor & Francis Group, 2004. ISBN 0-8153-3481-8. (englanniksi)
  2. a b c Solukalvon kantajaproteiinit Solunetti. 2006. Viitattu 11.2.2010.
  3. Alberts, Bruce et al: Essential Cell Biology. Second edition. New York: Garland Science Taylor & Francis Group, 2004. ISBN 0-8153-3481-8. (englanniksi)