Metyylihydratsiini

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Metyylihydratsiini

Monomethylhydrazine.PNG

Tunnisteet
Muut nimet Monometyylihydratsiini
MMH
CAS-numero 60-34-4
Ominaisuudet
Molekyylikaava CH6N2
Moolimassa 46,1 g/mol
Ulkomuoto neste
Sulamispiste -52,4 °C (221 K)
Kiehumispiste 87,5 °C (361 K)
Tiheys 0,87 g/cm3
Liukoisuus veteen sekoittuu

Metyylihydratsiini on orgaaninen yhdiste, joka on huoneenlämmössä (20 °C) olomuodoltaan väritöntä hygroskooppista (kosteutta itseensä sitovaa) nestettä, jolla on ammoniakkia muistuttava haju. Sen kemiallinen kaava on CH6N2 ja rakennekaava on CH3NHNH2. Metyylihydratsiinista käytetään myös nimityksiä monometyylihydratsiini ja MMH.[1]

Metyylihydratsiinin moolimassa on 46,1 g/mol, sulamispiste -52,4 °C, kiehumispiste 87,5 °C, suhteellinen tiheys 0,874 g/cm3[1] (vesi = 1,0 g/cm3), sekoittuu veteen, leimahduspiste -8,3 °C c.c., itsesyttymislämpötila 196 °C ja CAS-numero 60-34-4.

Metyylihydratsiinia tuotetaan metyyliamiinin ja klooriamiinin välisellä reaktiolla tai vaihtoehtoisesti lähtöaineina voidaan käyttää bentsaldehydiatsiiniä ja dimetyylisulfaattia.[1]

CH3NH2 + NH2Cl → CH6N2 + HCl

Metyylihydratsiiniä käytetään rakettien polttoaineena, koska sen palaessa vapautuu suuri määrä energiaa. Yhdistettä on mahdollista käyttää myös synteettisessä kemiassa ja liuottimena.[1]

Ympäristö- ja terveysvaikutukset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lyhytaikainen altistus syövyttää silmiä, ihoa ja hengitysteitä. Aineelle altistumisesta voi seurata vaikutuksia keskushermostossa, maksassa ja veressä. Palaessaan muodostaa myrkyllisiä typen oksideja.

Metyylihydratsiinia muodostuu elimistössä myös sienimyrkytyksen kautta, jos on syöty gyromitriinia sisältäviä sieniä, kuten esimerkiksi raakoja (ryöppäämättömiä) korvasieniä. Gyromitriini muuttuu elimistössä metyylihydratsiiniksi, joka on varsinainen myrkytyksen aiheuttaja. Metyylihydratsiini vaikuttaa keskushermostoon ja haittaa B6-vitamiinin normaaleja toimintoja.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c d Raimo Alén: Kokoelma orgaanisia yhdisteitä, s. 697. Gummerus Kirjapaino Oy, 2009. ISBN 978-952-92-5627-3.

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tämä kemiaan liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.