Puutarhamansikka

Wikipedia

Puutarhamansikka
Tieteellinen luokittelu
Domeeni: Aitotumaiset Eucarya Kunta: Kasvit Plantae Alakunta: Putkilokasvit Tracheobionta Kaari: Siemenkasvit Magnoliophyta Alakaari: Koppisiemeniset Magnoliophytina Luokka: Kaksisirkkaiset Magnoliopsida Lahko: Rosales Heimo: Ruusukasvit Rosaceae Suku: Mansikat Fragaria Laji: × ananassa
Kaksiosainen nimi
Fragaria × ananassa Duchesne ex Rozier
Katso myös
Puutarhamansikka Wikispeciesissä   Puutarhamansikka Commonsissa

Puutarhamansikka (Fragaria × ananassa) on mansikoiden sukuun kuuluva viljelyskasvi. Laji on saatu risteyttämällä mansikkalajit Fragaria virginiana ja Fragaria chiloensis.

Puutarhamansikasta syödään sen turvonnut, punainen ja makea kukkapohjus. Mansikkaa viljellään tuorekulutukseen ja jatkokäsiteltäväksi elintarviketeollisuudessa. Suomessa tuotetaan lähinnä tuoremarjaa sekä pienimuotoisilla perheviljelmillä että kotipuutarhoissa. Niin sadon määrällä kuin viljelypinta-alalla tarkasteltuna mansikanviljely Suomessa on keskittynyt Suonenjoen seudulle.^[1]

Sisällysluettelo 1 Käyttö ja ravintoarvot 2 Lajikkeita 3 Mansikan tuholaisia 4 Lähteet 5 Aiheesta muualla

[muokkaa] Käyttö ja ravintoarvot

Mansikoita voi syödä sellaisenaan ja niitä voi pakastaa. Pakastettuna mansikoista tulee helposti vesittyneitä. Pehmenemistä voidaan välttää mahdollisimman nopealla pakastamisella, jolloin muodostuvat jääkiteet rikkovat mahdollisimman vähän solurakenteita.

Mansikoita nautitaan usein sellaisenaan kesällä, mutta niitä käytetään myös ruoanvalmistuksessa, jolloin niistä voidaan tehdä esimerkiksi hilloa, kiisseliä, mehua, pirtelöä, kakkua tai smoothieta. Mansikka sisältää runsaasti C-vitamiinia. Mansikka on Suomen parhain marja pitkälti herkullisena pidetyn makunsa takia.

Mansikka on hyvä raudan ja C-vitamiinin lähde. Oheisessa taulukossa appelsiinin arvot koskevat kuorittuja appelsiinejä^[2] ja ruisleivän arvot perinteistä pelkästä rukiista tehtyä leipää^[3] Mansikka^[4] ja herne^[5] ovat raakoja ja tuoreita.

Ravintoarvoja per 100 g

	Appelsiini	Ruisleipä	Mansikka	Herne
Proteiineja	0,6 g	6,7 g	0,5 g	5,0 g
Rasvaa	0,3 g	1,4 g	0,2 g	0,4 g
Hiilihydraatteja	40,7 g	4,1 g	8,4 g	9,4 g
C-vitamiinia	51 mg	0 mg	60 mg	20 mg
rautaa	0,2 mg	3,7 mg	0,5 mg	2,0 mg

[muokkaa] Lajikkeita

Yleisimpiä mansikkalajikkeita ovat: 'Bogota', 'Bounty', 'Cavendish', 'Dania', 'Darselect', 'Elin', 'Elsanta', 'Elviira', 'Florence', 'Glima', 'Gyda', 'Hiku', 'Honeoye', 'Jonsok', 'Kent', 'Korona', 'Marmolada', 'Nora', 'Ostara', 'Polka', 'Selva', 'Senga Sengana', 'Solprins' ja 'Zefyr'.

[muokkaa] Mansikan tuholaisia

• Hillanälvikäs (Galerucella sagittariae)
• Hämärikkökääriäinen (Cnephasia interjectana)
• Mansikka-ankeroinen (Aphelenchoides fragariae)
• Mansikkajauhiainen (Aleyrodes lonicerae)
• Mansikkakääriäinen (Acleris comariana)
• Mansikkapunkki (Phytonemus pallidus)
• Marjalude (Dolycoris baccarum)
• Peltolude (Lygus rugulipennis)
• Pikkukorvakärsäkäs (Otiorhynchus ovatus)
• Sylkikaskas (Philaenus spumarius)
• Uurrekorvakärsäkäs (Otiorhynchus sulcatus)
• Varsiyökkönen (Hydraecia micacea)
• Vattukärsäkäs (Anthonomus rubi)
• Vihannespunkki (Tetranychus urticae)

[muokkaa] Lähteet

[muokkaa] Aiheesta muualla

• Mansikan viljelystä
• Puutarhamansikan lajikkeita
• Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus: Mansikan tuholaisia

Tämä kasveja käsittelevä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.