Imuneste

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Imuneste eli lymfa (lääk. lympha) on selkärankaisten imusuonistossa kiertävää nestettä.[1] Se muodostuu veriplasmasta peräisin olevasta kudosnesteestä, jota tihkuu hiusverisuonista solujen väliseen tilaan. Kudosnesteestä suurin osa imeytyy takaisin hiusverisuoniin, mutta pieni osa tihkuu imuhiussuonten helposti läpäisevien seinämien lävitse imusuoniston sisään. Lisäksi imunesteessä on jonkin verran verestä kudosnesteeseen joutuneita proteiineja,[1] sillä imuhiussuonten ohuet ja hatarat seinät läpäisevät melko vapaasti myös proteiineja (toisin kuin verisuonten seinämät).

Imuneste on väriltään kellertävää paitsi ohutsuolen imusuonissa syönnin jälkeen, jolloin se on väriltään maidonvalkeaa johtuen sen suuresta rasvapitoisuudesta (kylomikronien runsaasta määrästä); tällaista imunestettä kutsutaan maitiaisnesteeksi (chylus). Imunesteen suola- ja hivenainekoostumus on suunnilleen sama kuin veriplasmassa.

Imuneste kiertää imusuonistossa vähintään yhden imusolmukkeen läpi, jonka imusolut sitovat ja tuhoavat imunesteessä kiertävät mikrobit ja muut vieraat partikkelit. Samalla osa imusoluista siirtyy imusolmukkeesta imunesteeseen. Suurin osa imunesteestä palautuu takaisin verenkiertoon vasempaan solislaskimoon rintatiehyeen (ductus thoracicus) kautta lukuun ottamatta oikean puolen pään ja rinnanseudun imunestettä, joka kerääntyy oikeaan imutiehyeen (ductus lymphaticus dexter) ja laskee sieltä edelleen solislaskimoiden kautta verenkiertoon.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Lääketieteen termit. 4. painos. Kustannus Oy Duodecim, 2002.
  • Tirri, Lehtonen, Lemmetyinen, Pihakaski, Portin: Biologian sanakirja. Otava, 2001.

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b Turunen, Seppo: Biologia: Ihminen, s. 179. 5.–7. painos. WSOY, 2007. ISBN 978-951-0-29701-8.