Kultainen riisi
Kultainen riisi on riisilajike, jonka syötävät osat sisältävät runsaasti A-vitamiinin esiastetta beetakaroteenia. Kultainen riisi on luotu geenimanipuloimalla aasianriisiä (Oryza sativa). Sen kehitti Ingo Potrykus yhdessä Freiburgin yliopiston tutkijan Peter Beyer kanssa Sveitsin liittovaltion teknologiainstituutissa. Projekti aloitettiin 1992 ja sen biotekniikan läpimurtona pidetyt tulokset julkaistiin vuonna 2000. Riisilajikkeella pyritään torjumaan kehitysmaiden ihmisten yksipuolisen ruokavalion aiheuttamia ongelmia. Uuden riisilajikkeen toivotaan pelastavan miljoonien hengen sekä estävän puolen miljoonan ihmisen sokeutumisen vuodessa.[1] Riisilajiketta ei ole vieläkään otettu käytöön kehitysmaissa. Kehitysmaat pelkäävät, että länsimaalaisten näkökulmasta niissä tuotettu ruoka saastuu geenimanipulaation takia, ja geenimanipulaation ansiosta syntyneitä lajikkeitä joudutaan testamaan vuosikausia.[2] Kaiken lisäksi monet järjestöt vastustavat kultaisen riisin käyttöönottoa.[2]
Tutkija Peter Beyer oli saanut rahoitusta tutkimukseensa Euroopan komission Carotene Plus -ohjelmasta. Sopimuksella määrättiin, että tutkimustulosten oikeudet luovutetaan sponsorille, joka tuossa tutkimuksessa oli Syngenta (aiemmin Zeneca). Riisilajikeen kehitykseen sisältyy noin 70 patenttia, mutta sen humanitäärinen käyttö ja viljely alle 10 000 dollarin arvosta on rojaltivapaata.[1]
Kritiikkiä [muokkaa]
Greenpeacen laskelman mukaan riisiä pitäisi syödä päivässä kilokaupalla, jotta vitamiinin vähimmäismäärä tulisi täyteen. Tämä laskelma perustuu kuitenkin riisilajikkeen varhaiseen prototyyppiin. Myöhemmillä versioilla riisilajikkeen A-vitamiinipitoisuutta on nostettu monikymmenkertaiseksi.[3] Lisäksi vastustajien mukaan kultaisen riisin tutkimustyöhön uhratuilla varoilla ongelmaa olisi voitu merkittävästi lieventää käyttämällä tehokkaampia ja yksinkertaisempia menetelmiä.[4][5] Professori Petter Portinin mukaan on aktivisteilta moraalitonta kieltää kultaisen riisin käyttö, koska se parantaisi kehitysmaiden ihmisten tilannetta itsestään, kun taas aktivistien toivomat ratkaisut eivät ole toteutuneet kiellosta huolimatta.[6]
Aiheesta muualla [muokkaa]
- http://www.goldenrice.org (englanniksi)
Lähteet [muokkaa]
- ↑ a b Goldenrice.org (englanniksi)
- ↑ a b Leino, Raili: Kultainen riisi kituu noitavainon uhrina 24.7.2006. Tekniikka & Talous. Viitattu 2.10.2011.
- ↑ Paine et al (2005). Improving the nutritional value of Golden Rice through increased pro-vitamin A content. Nature Biotechnology 23, 4:482.
- ↑ Suvi Arapkirli: Jyvällä (Kumppani-lehti 10-11/2005)
- ↑ All that Glitters is not Gold: The False Hope of Golden Rice (Greenpeace 2005, pdf) (englanniksi)
- ↑ Kultainen riisi – geenitekniikan helmi. Perinnöllisyystieteen professori Petter Portin, Aamulehti 8.5.2009 (3 s., pdf 13 Kb)
