Geenimuunneltu organismi

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Tämä artikkeli käsittelee mitä organismeja on geenimuunneltu – GMO-keskustelusta on oma artikkeli.

Geenimuunnellulla organismilla eli GMO:lla[1] tarkoitetaan eliötä, esimerkiksi eläintä, kasvia tai bakteeria, jonka perimää on muunneltu geenitekniikan keinoin. Kun muunneltua eliötä käytetään elintarvikkeen raaka-aineena, puhutaan geenimuunnellusta elintarvikkeesta. Toisinaan käytetään myös termejä muuntogeeninen, geenimanipuloitu, transgeeninen ja siirtogeeninen organismi. Geenimuunnelluista organismeista tutuimpia ovat muuntogeeniset kasvit, joita viljellään lähes 20 maassa. Yleisimpiä geenimuunneltuja organismeja ovat esimerkiksi maissi, soija ja rapsi. Suurin osa niistä tuotetaan Yhdysvalloissa.[2]

Historiaa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Geenitekniikan katsotaan alkaneen vuonna 1973, kun yhdysvaltalainen Paul Berg siirsi menestyksekkäästi erään viruksen DNA:ta erään bakteerin kromosomin osaksi. Berg palkittiin tästä hyvästä kemian Nobelilla vuonna 1980. Nykyään voidaan minkä tahansa lajin mikä tahansa geeni, jonka paikka kromosomistossa tunnetaan, siirtää mihin tahansa toiseen lajiin.[3] Tämä geeni myös voi säädellä monien ominaisuuksien syntyä organismissa tai se voi toimia toisten geenien säätelijänä.

Muuntogeenisen soijan ja maissin viljely aloitettiin laajoilla alueilla ensimmäisenä vuonna 1996 Yhdysvalloissa. Vuonna 2006 muuntogeenisten viljakasvien viljelypinta-ala ylitti 100 miljoonan hehtaarin rajan. Kaikkiaan 10,3 miljoonaa viljelijää 22 eri maassa viljeli yhteensä 102 miljoonan hehtaarin alalla muuntogeenisiä kasveja.[3]

Arvioiden mukaan yli kaksi miljardia ihmistä maailmassa on maistanut tai syö säännöllisesti muuntogeenisestä vehnästä, soijasta tai riisistä tehtyä ruokaa. Noin 300 miljoonaa ihmistä Yhdysvalloissa ja Kanadassa on syönyt tällaista ruokaa yli kymmenen vuoden ajan.[3]

Elasmopalpus lignosellus -toukat ovat vahingoittaneet suojaamatonta maapähkinää (ylempi), mutta Bt-myrkkygeenin saanutta maapähkinäkasvia (alempi) syötyään toukka on kuollut myrkkyyn.

Siirtogeeniset mikrobit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Yhdistelmä-DNA-tekniikan lääketieteellisesti merkittävimpiä sovelluksia on tehdä bakteerisoluissa aineita, jotka ovat hyödyllisiä ihmiselle. Tällaisten lääkinnälliseen käyttöön tarvittavien aineiden tuottaminen mikrobeissa on aiempiin menetelmiin nähden halvempaa ja tehokkaampaa ja tuote on turvallisempi.[4]

Yhdysvaltain lääketurvallisuusviranomainen FDA antoi vuonna 1981 luvan Hepatiitti B -rokotteelle, jonka antigeeni oli tuotettu mikro-organismeissa, joihin oli siirretty viruksen geeni.[4]

Vuonna 1982 FDA antoi luvan mikrobeissa tuotetulle ihmisen insuliinille. Myös muun muassa interferonia ja kasvuhormonia tuotetaan yhdistelmä-DNA-tekniikalla.[4]

Siirtogeeniset eläimet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pääartikkeli: Siirtogeeniset eläimet

Siirtogeeniset eläimet ovat ilmeisen tieteellis-teknisen puolensa lisäksi myös kaupallisia innovaatioita. Esimerkiksi 1980-luvun alussa kehitetty syöpähiiri oli myös maailman ensimmäinen patentoitu eläin.[5]

Huomen-lehmä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pääartikkeli: Huomen-lehmä

Suomessa biotekniikka ja geenimuuntelu nousi ensi kertaa todella otsikoihin joulukuussa 1993 Kuopion yliopistolla syntyneen siirtogeenisen Huomen-vasikan myötä. 1990-luvulla Huomenen ympärillä pitkälti pyörinyttä keskustelua värittivät ylimitoitetut terveydelliset ja kaupalliset odotukset, joita käsiteltiin mediassa yksipuolisen positiivisesti. Huomio toi alalle kuitenkin rahaa ja osaamista. 2000-luvulla keskusteluun tuli mukaan kritiikki. Vuosien saatossa muun muassa Kuopioon, pääkaupunkiseudulle ja Turkuun on rakentunut verrattain suuri bioteknologiasektori. Kaupallinen menestys on kuitenkin antanut odottaa itseään.

Viljelykasvit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kenialaiset tutkailivat muunneltua Bt-maissia kasvavaa peltoa.

Satokasveja voidaan mahdollisesti muunnella geneettisesti niin, että niistä saadaan suurempia satoja kehitysmaiden heikoissa olosuhteissa.[6] Italiassa vuonna 2005 tehdyssä viljelykokeessa Bt-maissilajikkeista toisen sato oli 28 ja toisen jopa 43 prosenttia suurempi kuin geenimuuntelemattoman vertailuviljelmän. Koe tehtiin alueella, jossa maissikoisa on yleinen tuholainen. Espanjassa vastaavassa kokeessa geenimaissin sato oli seitsemän prosenttia suurempi kuin muuntelemattoman viljelmän.[7]

Lääketuotanto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Geenimuuntelun avulla voidaan tuottaa tehokkaita lääkkeitä moniin sairauksiin, joista ihmiskunta nyt kärsii[8], sekä tuleviin pandemioihin[9], "hullun lehmän taudin" kaltaisiin ihmisille vaarallisiin eläinsairauksiin [10], pienten lasten kuolettavaan lihasrappeumatautiin[11], hemofiliaan[12], syöpään[13], diabetekseen[14] ja vuosi vuodelta yhä useampaan vaivaan[15], HIV-rokotetta [16] ym.

Jo nyt monet tavalliset lääkkeet, rokotteet ja lisäaineet Suomessa on tuotettu geenitekniikan avulla.

Geenimuuntelun tavoitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Geenimuuntelun tavoitteena on useimmiten muunneltavan organismin jo olemassa olevien ominaisuuksien parantaminen tai vaihtoehtoisesti kokonaan uusia ominaisuuksia koodaavien geenien liittäminen eliöön. Muuntelulla pyritään esimerkiksi tekemään organismista kestävämpi ulkoisille vaikutuksille. Tämä voi tarkoittaa parempaa sään vaihteluiden sietokykyä tai vastustuskykyä tuholaisia ja torjunta-aineita vastaan. Kasvin solut saadaan tuottamaan tuholaismyrkkyä siirtämällä kasviin Bacillus thuringiensis -bakteerin (Bt) myrkkygeeni.[6]

Toinen merkittävä muuntelun tavoite on lisätä organismin tuotantoa tai satoa.

Siirtogeenisten eliöiden proteiinituotantoa voidaan myös muokata siten, että ne saadaan tuottamaan jotakin ihmiselle hyödyllistä yksittäistä ainetta. Näin mahdollistetaan esimerkiksi erilaisten lääkeproteiinien tuotanto eläinsolussa tai jonkin terveyttä edistävän aineen lisääminen elintarvikkeeseen.

Lainsäädäntö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pääartikkeli: GMO-lainsäädäntö

1960-luvulta 1980-luvun puoleenväliin saakka GMO:iden turvallisuutta ja ympäristövaikutuksia koskeva lainsäädäntö oli tiukempi Yhdysvalloissa kuin Euroopassa. 1980-luvun puolivälin jälkeen asiat ovat olleet päinvastoin.[17] EU:ssa on nykyisin todennäköisesti maailman tiukimmat säädökset GMO-sisällölle ruoassa ja rehussa. Tuotteet, joissa hyväksytyn GMO-aineksen osuus ylittää 0,9%, täytyy merkitä. Ei-hyväksytylle GMO-materiaalille on nollatoleranssi, mikä tarkoittaa sitä, että lastit, jotka sisältävät ei-hyväksyttyä GMO:ta käännytetään alkuperämaahan tai tuhotaan. EU:ssa GMO:iden hyväksymisprosessi on hidas ja altis poliittiselle väliintulolle. Tämä on johtanut erikoiseen tilanteeseen, jossa EU on riippuvainen erityisesti GM-soijapavun tuonnista eläinten rehuksi, mutta lain takia joutuu torjumaan nämä, jos ne sisältävät pieniäkin määriä ei-hyväksyttyjä geenimuunneltuja organismeja. Yhdysvallat on toisaalta usein kritisoinut EU:ta sen epätieteellisistä GMO-säädöksistä, joiden se katsoo olevan taloudellista protektionismia ja toisaalta suunnitellut USA:an samankaltaista GMO-lainsäädäntöä kuin nyt EU:ssa.[18]

Kritiikki ja julkinen keskustelu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pääartikkeli: GMO-keskustelu

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Lyhenneluettelo, Kotus
  2. Bioteknologia.info: Missä geeniruokaa jo käytössä? Viitattu 20.1.2007.
  3. a b c Portin, Petter: Muuntogeenisistä kasveista hyötyvät kaikki 30.8.2007. Turun Sanomat. Viitattu 14.8.2008.
  4. a b c Black, Jacquelyn G.: ”Gene Transfer and Genetic Engineering”, Microbiology, s. 230. International Student Version, Seventh Edition. John Wiley & Sons (Asia) Pte. Ltd., 2008. ISBN 978-0470-23415-0. (englanniksi)
  5. Väliverronen, Esa: Tarinoita Huomenesta - eli miten biotekniikan tulevaisuutta tuotetaan. (Journalismikritiikin vuosikirja 2002) Tiedotustutkimus, 2002, 25. vsk, nro 1, s. 109-124. Artikkelin verkkoversio Viitattu 21.4.2009.
  6. a b Ackerman, Jennifer: Uusi uljas maailma. National Geographic, 2002, nro 5. englanninkielinen versio artikkelista.
  7. Leino, Raili: Italia pimitti geenimaissikokeiden tulokset Tekniikka & Talous. 27.11.2007. Viitattu 19.8.2008.
  8. Biolääkkeitä kaikille kasvihuoneista? Kasvinjalostuksen dosentti Jussi Tammisola, 17.12.2008 (3 s., pdf 17 Kb)
  9. Geenitekniikka voi helpottaa varautumista pandemiaan, dos. Akseli Hemminki, HS Vieraskynä 1.2.2007 (2 s., pdf 15 Kb)
  10. "Hulluton" nauta on jo jalostettu, linkkikokoelma, 11.6.2008
  11. Kanit lypsävät lääke-entsyymiä Pompen tautiin, Erasmus Monitor April/May 2004.
  12. Geenitekniikalla turvallisuutta hemofiliapotilaille Geenitekniikalla turvallisuutta hemofiliapotilaille], (luettu 11.10.2009)
  13. Syövät parantava geeni löytyi, Tekniikka & Talous 27.11.2007
  14. Ihmisen insuliinia muuntogeenisillä mikrobeilla, linkkikokoelma (luettu 11.10.2009)
  15. Biolääkkeet, artikkelikokoelma (luettu 11.10.2009)
  16. Tupakka tuottaa hiv-rokotetta, Tekniikka & Talous 6.9.2007
  17. Lynch, Diahanna & Vogel, David: The Regulation of GMOs in Europe and the United States: A Case-Study of Contemporary European Regulatory Politics 5.4.2001. Council on Foreign Relations. Viitattu 2.1.2014. (englanniksi)
  18. Davison, John: GM plants: Science, politics and EC regulations. Plant Science, helmikuu 2010, nro 178, issue 2, s. 94–98. Artikkelin tiivistelmä Viitattu 2.1.2014. (englanniksi)