GMO-keskustelu

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun

GMO-keskustelu on julkisuudessa käytyä väittelyä geenitekniikasta ja geenimuunnelluista organismeista. Keskusteluun osallistuvat muiden muassa kuluttajat, yritykset, poliitikot ja tieteentekijät. GMO-väittelyn keskeisiä aiheita ovat tuotteiden turvallisuus ja ympäristövaikukset sekä lainsäädännölliset näkökohdat kuten tulisiko geenimuunnellut tuotteet merkitä.

On laaja tieteellinen konsensus siitä, että tarjolla olevasta GM-peräisestä ruoasta ei koidu suurempaa vaaraa kuin perinteisestä.[1][2][3][4][5][6] Ei ole todisteita siitä, että markkinoille hyväksytyn GM-ruoan kuluttamisesta olisi haittoja terveydelle.[7][8][9] Geenimuuntelun on katsottu olevan yksi mututiedolle alttiista ja herkistä tieteenaloista.[10]

Geenimuunnelluilta elintarvikkeilta vaaditaan merkinnät useissa maissa, mutta ei Yhdysvalloissa tai Kanadassa. Ympäristö- ja kansalaisjärjestöt kuten Greenpeace ja Maan vapautusrintama vastustavat geenimuuntelua.

Geenimuuntelun ja perinteisen jalostuksen erot[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

American Society for Cell Biologyn mukaan "Geenitekniikalla on useita etuja perinteiseen nähden: se on nopeampaa ja tarkempaa ja voi räätälöidä geenejä tuottamaan hyödyllisiä ominaisuuksia."[11] Perinteisellä jalostuksella monia kasvisukupolvia ja vuosia kestänyt jalostusohjelma voidaan geenitekniikalla toteuttaa usein yhden kasvisukupolven kuluessa. Geenitekniikkaan perustuvan jalostuksen avulla voidaan siirtää vain halutun ominaisuuden tuottava geeni, kun perinteisessä risteytysjalostuksessa siirtyy kerralla yleensä kymmeniä tuhansia geenejä, joista joidenkin vaikutukset saattavat olla jalostuksen tavoitteiden kannalta kielteisiä.[12]

WHO:n mukaan GM-ruuilta vaaditaan yleensä hyvin tarkat tutkimukset mutta perinteisesti jalostetuilta ruoilta jäävät huolelliset riskinkartoitukset tekemättä.[13] Nature Biotechnology -lehden päätoimittajien mukaan on epäolennaista, onko elintarvike tuotettu geenimuuntelulla, ja sen sijaan pitäisi tutkia yksittäisten tuotteiden ominaisuuksia, olivat ne GM-tuotteita tai eivät.[14][15] Myös American Phytopathological Societyn mukaan bioteknisiin kasveihin yhdistetyt huolet liittyvät myös perinteisempiin kasveihin ja ne pitää rinnastaa jälkimmäisiin huoliin.[16]

Säteilytyksellä tuotetulla mutaatiolla kasveja on jalostettu 75 vuotta, ja tällaiseen GMO-vastustus ei kohdistu, koska menetelmä on "vanha". Toimittaja Ismo Heinisuo ihmettelee sitä, että näin tuotettua Europlan-perunaa pidetään "luonnollisena", mutta kun sama geeninsammutus tehtiin 29 vuotta vanhalla geenitekniikkamenetelmällä helposti, kyseistä Amflora-perunaa pidetään "luonnonvastaisena", vaikka näissä samaan aikaan kehitetyistä perunalajikkeissa ei ole mitään eroa. Tämä johti Amflora-koeviljelmien vandalisointiin ja siihen, että lupahakemuksen käsittely kesti EU:lta 14 vuotta, jolloin markkinat oli jo menetetty Europlanille. Syynä Heinisuo pitää sitä, että 75 vuotta sitten ei vielä ollut vihreää liikettä. BASF-yhtiö joutui siirtämään tutkimustyönsä muihin maanosiin ja luopumaan myös saman hakemuksen rutonkestävästä perunasta. Siksi rutontorjuntaruiskutuksia tarvitaan yhä.[17]

GM-viljelyä kritisoidaan myös riskeistä, jotka ovat samoja kuin tavallisessa intensiivisessä, runsaaseen torjunta-aineiden käyttöön perustuvassa maataloudessa. Monessa mielessä muuntogeeninen ja tavanomainen intensiivinen viljely kuitenkin muistuttavat toisiaan enemmän kuin tavanomainen ja luomuviljely. Eräs tavanomaisen ja GM-viljelyn yhteisistä ongelmista on, että torjunta-aineiden tarjoamat ratkaisut ovat katoavaisia.[18]

Etiikan ja yhteiskuntafilosofian dosentti Veikko Launis on pitänyt kummallisena sitä, että ”kun GM-kasveja vastustetaan, tavalliset viljelykasvit nähdään usein ’puhtaina’ ja ’luonnollisina’”.[18] Professori Maxine F. Singerin mukaan tavallinen ruokavaliomme ei ole ”luonnollinen”, koska siihen on päädytty vuosituhantisen jalostuksen tuloksena.[19]

Terveysvaikutukset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Euroopan komission yhteinen tutkimuskeskus (YTK) julkaisi syyskuussa 2008 tutkimusselvityksen muuntogeenisten elintarvikkeiden terveysvaikutuksista. Tutkimukseen osallistuivat myös Euroopan elintarviketurvallisuusviranomainen EFSA ja kahdenkymmenen kansainvälisen asiantuntijan paneeli.[20] Tutkimusselvityksen johtopäätös oli, että asiantuntijat katsoivat tämänhetkisistä ruoan turvallisuusasioista olevan riittävästi tietoa, jonka mukaan nykyisten GM-tuotteiden turvallisuus voidaan arvioida. Tutkimuskeskuksen mukaan niiden ei ole todettu aiheuttavan haittavaikutuksia ihmisen terveydelle.[21] Tutkimuskeskus on todennut, että GM-tuotteiden turvallisuusasioiden arvioiminen ei ole erilaista kuin muidenkaan uuselintarvikkeiden. Siitä huolimatta, että GM-tuotteiden ei ole osoitettu aiheuttavan minkäänlaisia haitallisia terveysvaikutuksia ihmiselle, täydellistä riskittömyyttä ei ole olemassakaan, tai ainakaan tiede ei voi koskaan todistaa sitä. Tämän vuoksi tuotteille suoritetaan vertaileva riskianalyysi. Tutkimuskeskuksen mukaan minkä tahansa ruoan mahdollisista pitkäaikaisista terveysvaikutuksista tiedetään kuitenkin vain vähän, mikä koskee myös muuntogeenisiä tuotteita ja muita uuselintarvikkeita.[21]

Maailman terveysjärjestö WHO:n mukaan yksittäiset GM-tuotteet pitää arvioida tapauskohtaisesti, eikä ole mahdollista antaa kaikkien tuotteiden turvallisuutta koskevia yleispäteviä lausuntoja. Tällä hetkellä kansainvälisillä markkinoilla olevat GM-ruoat ovat läpäisseet riskiarvioinnit ja ne eivät todennäköisesti aiheuta riskiä ihmisten terveydelle. Tämän lisäksi terveysvaikutuksia ihmisiin ei ole osoittautunut kulutuksen seurauksena niissä maissa, joissa ne on hyväksytty käyttöön.[22]

Saksan tiedeakatemioiden liiton (UDAW) mukaan tarjolla olevat GM-peräiset elintarvikkeet eivät ole perinteisiä vaarallisempia vaan päinvastoin toisinaan paljon terveellisempiä.[23]

16 vuoden ja lähes miljardin hehtaarin GMO-tuotannosta huolimatta ei ole löytynyt yhtään todistettua terveys- tai ympäristöhaittaa mukaan lukien allergiat.[24] Myös WHO vahvistaa, ettei terveyshaittoja ole löytynyt.[13]

Sadat miljoonat ihmiset ovat syöneet GMO-ruokia 1990-luvun alusta asti, mutta ainuttakaan haittaa ei ole löydetty eikä oikeustapauksia terveyteen liittyen, vaikka hyvin suuri osa GMO-kuluttajista on kaikkein oikeustapausherkimmistä maista kuten Yhdysvalloista.[25]

AAAS, Euroopan komission raportti ja WHO ovat todenneet, että mitään terveyshaittoja ei ole osoitettu.[14] Helmikuussa 2013 Journal of Agricultural and Food Chemistry julkaisi kirjallisuusyhteenvedon 20 vuoden turvallisuustutkimuksista.[14] "Ylivertainen todistusaineisto" osoitti, että kasvien geenimuuntelu "häiritsee kasvin koostumusta vähemmän kuin perinteinen jalostus, jolla silläkin on mahtava turvallisuushistoria."[14]

Syyskuussa 2013 Nature Biotechnology -lehdessä julkaistun katsauksen mukaan jopa geenimuunneltujen organismien vastustajat myöntävät, että tähän mennessä GM-ruoat eivät ole tuottaneet mitään terveyshaittoja.[14][26]

Geenimuunteltujen viljelykasvien turvallisuudesta ja ympäristövaikutuksista on yli 2000 tutkimusta, joista peräti 1000 on riippumattomien tutkijoiden riippumattomasti tekemiä.[27][28]

Critical Reviews in Biotechnology julkaisi syyskuussa 2013 italialaisen tutkimusryhmän yhteenvedon 1783 tutkimuksesta geeniteknisistä tuotteista vuosilta 2002-2012. Tutkijat eivät löytäneet yhtään uskottavaa todistetta siitä, että geenimuuntelu tuottaisi mitään haittoja ihmisille tai eläimille. Tutkimuksen tekijät valittavat, että eräiden maiden GMO-rajoitusten sekä epätieteellisen retoriikan vuoksi GMO-huolia on liioiteltu.[27][28]

GM-kriittisen Kansalaisten bioturvayhdistyksen mukaan pitkän aikavälin tutkimuksia muuntogeenisten elintarvikkeiden terveysvaikutuksista ei ole tehty. Yhdistys sanoo myös, että muuntogeenisten elintarvikkeiden on silti todettu aiheuttaneen allergisia reaktioita, myrkytystiloja ja jopa kuolemantapauksia.[29] Vuoteen 1994 mennessä ainut tunnettu myrkytys- ja kuolemantapauksia aiheuttanut GM-tuote oli 1980-luvulla Yhdysvalloissa valmistettu L-tryptofaani -ravintolisä, johon bioturvayhdistyskin tekstissään viittaa. US Food and Drug Administration totesi L-tryptofaanin tappaneen 37 ihmistä.[30] Myrkytysoireiden aiheuttajaa tai sen syytä ei saatu selville, vaikka myöhemmissä tutkimuksissa osasyylliseksi epäiltiin puutteita tuotteen liikaa yksinkertaistetussa puhdistusprotokollassa.[31] Myöhemmin on myös esitetty epäilyjä siitä, että myrkytystapausten taustalla olisi yksinkertaisesti ollut aineen liikakäyttö, jonka seurauksena tryptofaanin aineenvaihduntatuotteet olisivat häirinneet elimistön histamiinitasapainoa. Tällöin oireet olisivat aiheutuneet elimistön liian korkeasta histamiinipitoisuudesta, eikä geenimuuntelulla olisi mitään tekemistä oireyhtymän kanssa.[32]

Allergiat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

WHO:n mukaan kansanterveys voi hyötyä paljon bioteknologian mahdollisuuksista, esimerkiksi allergeenisuuden vähenemisestä.[13] International Council for Sciencen mukaan GM-kasvit mahdollistavat allergeenien poistamisen tietyistä elintarvikkeista (esim. maapähkinät).[33][34][35] Yhtään todistettua allergiatapausta tai muuta terveys- tai ympäristöhaittaa ei geenimuuntelusta ole koitunut huolimatta lähes miljardin hehtaarin GMO-tuotannosta.[24]

DNA[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

DNA:ta ihminen saa päivittäin 0,1 - 1 grammaa sekä GM- että ei-GM-ruoasta, eikä lähes 2000 tutkimuksen yhteenvedossa löytynyt mitään todisteita siitä, että sitä päätyisi ihmissoluihin, vaikka GM-vastustajat tällaista yleisesti väittävät.[27][28]

Eläinten GM-ruokinta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Federation of Animal Science Societes (FASS) kirjoittaa, että bioteknisesti ruokittujen eläinten liha, maito ja munat ovat turvallisia. Edes eläinten ruoan proteiineja ei ole löytynyt lihasta, maidosta ja munista. FASSin mukaan biotekniset kasvit ja eläinruoat auttavat maailman väestön ravitsemusta ja hyvinvointia, etenkin kehitysmaiden lasten.[36]

Horisontaalinen geeninsiirto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Muuntogeenisiä kasveja on kritisoitu siitä, että keinotekoisesti lisätyt geenit saattavat siirtyä muuntelemattomiin kasveihin ja jopa eläimet voivat altistua niille.[37] Kuitenkin International Council for Sciencen mukaan GM-kasvien tai niiden yksittäisten geenien riski levitä luontoon on samankaltainen kuin ei-GM-kasvienkin.[33]

Aiemmin tutkijat kuten Mae-Wan Ho ovat esittäneet huolensa myös muuntogeenien leviämisestä sukua olemattomiin lajeihin horisontaalisen geeninsiirron kautta.[38] Muunneltuja geenejä voisi siis siirtyä vaikkapa viljelyskasvista luonnonvaraisiin eläimiin.[39] Kaupallisessa levityksessä olevissa muuntogeenisissä viljelyskasveissa on käytetty kasviin siirrettävänä promoottorina kukkakaalimosaiikkiviruksen (CaMV) promoottoria. CaMV:n 35S-promoottorista on luotu useita erilaisia yhdistelmiä geeninsiirtoon käytettäviksi. Ho ym. (1999) arvelivat mielipidekirjoituksessaan, että eri ominaisuuksiensa takia CaMV:n promoottori osallistuu hyvin todennäköisesti horisontaaliseen geeninsiirtoon. Ho:n mukaan CaMV:n promoottori voisi herättää ”nukkuvan” viruksen tai luoda uuden viruksen missä tahansa GMO:ssa.[38] Lukuisat merkittävät tutkijat kritisoivat voimakkaasti artikkelia.[40] John Innes Instituten (Norwich, Iso-Britannia) tutkijan Roger Hullin mukaan noin 10 % tavallisista kaupassa myytävistä kukkakaaleista ja kaaleista ovat CaMV:n infektoimia. Ihmiset ovat siten syöneet historiansa aikana CaMV:n 35S-promoottoria yli 10 000 kertaa suurempina annoksina kuin niitä esiintyy tavallisissa muuntogeenisissä kasveissa.[40]

Vuonna 2000 Saksassa Hans-Hinrich Kaatzin ja Stefan Wölflin tutkimusryhmä havaitsi, että rapsiin usein lisätty geeni siirtyi joissakin tapauksissa yli eri lajien rajojen, ja kyseistä rapsiin lisättyä geeniä löytyi mehiläisten sisäelimissä eläneistä mikro-organismeista.[39]

Myöhemmin kuitenkin osoitettiin, että geenejä siirtyy myös ei-GM-villikasveista toisiin myös aivan eri lajien välillä.[41]

GM-vastaiset tutkimukset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Nature Biotechnology -lehden päätoimittajat kirjoittivat vuonna 2013, että vain häviävän pienessä osassa geenimuuntelua koskevista tutkimuksista on väitteitä terveysvaaroista, mutta kritiikitön, sensaatiohakuinen lehdistö on kohissut näistä, vaikka tutkimukset olisivat miten virheellisiä tahansa. Yleensä ei myöskään ole mielekästä tutkia geenimuuntelun turvallisuutta, koska yksittäisen lajikkeen turvallisuus riippuu ensisijaisesti muusta kuin siitä, onko se tuotettu geenimuuntelulla vai perinteisemmillä jalostuskeinoilla.[15]

Pusztain tapaus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Brittiläinen geneetikko Árpád Pusztai julkaisi tutkimuksen, jonka mukaan rotille syötetty muuntogeeninen peruna aiheutti vakavia vaurioita rottien immuunijärjestelmälle ja vähensi elinten kasvua.[39] Tiedeyhteisö Royal Society of London piti tutkimusta vakavasti puutteellisena ja epäuskottavana Nature-lehdessä vuonna 1999 julkaistussa vastineessaan.[42][43] Heidän mukaansa tutkimuksen suunnittelu, toteutus ja analyysi olivat monin tavoin virheellisiä eikä siitä voinut tehdä mitään johtopäätöksiä. Esimerkiksi koeryhmissä oli liian vähän rottia, jotta niistä olisi voitu saada mielekästä, tilastollisesti merkitsevää dataa.[25] Silti vuonna 2005 400-jäseninen Federation of German Scientists (FGS) myönsi Pusztaille Whistleblowers-palkinnon, joka myönnetään yhteiskuntaa uhkaavan vakavan vaaran esilletuomisesta.[44] Euroopan elintarviketurvallisuusvirasto EFSAn eläinruokintakokeiden GMO-paneeli teki vuonna 2008 GMO-tuotteiden eläinkokeista yhteenvedon: GM-ruokintakokeet jyrsijöillä osoittavat, että edes ihmisen päivittäistä saantoa sata kertaa suuremmilla annoksilla jyrsijöillä ei havaittu haittavaikutuksia. Koe-eläinten ja vertailuryhmän välille ei koitunut mitään biologisesti olennaisia eroja.[45]

Séralinin tapaus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pääartikkeli: Gilles-Éric Séralini

Gilles-Éric Séralinin tutkimusryhmä Caenin yliopistossa Ranskassa on New Scientist -lehden mukaan pitkään vastustanut geenimuuntelua. Muut tutkijat ovat pitäneet ala-arvoisina ryhmän tutkimuksia muun muassa Roundup-torjunta-aineen ja maissin haitallisuudesta terveydelle.[46][47][48]

Riippumattomat tiedejärjestöt ovat tyrmänneet Séralinin kohutun tutkimuksen, muun muassa Euroopan elintarvikevirasto (EFSA),[49] Ranskan HCB ja kansallinen ruokaturvallisuusvirasto, Flanderin biotekniikkainstituutti,[50] Tanskan tekninen yliopisto, Australian ja Uuden-Seelannin ruokavirasto.[51][52]

Ympäristövaikutukset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kenialaiset tutkailivat muunneltua Bt-maissia kasvavaa peltoa.

Säästöt, tehokkuus ja kuormituksen vähentäminen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Satokasveja voidaan mahdollisesti muunnella geneettisesti niin, että niistä saadaan suurempia satoja kehitysmaiden heikoissa olosuhteissa.[53] Italiassa vuonna 2005 tehdyssä viljelykokeessa Bt-maissilajikkeista toisen sato oli 28 ja toisen jopa 43 prosenttia suurempi kuin geenimuuntelemattoman vertailuviljelmän. Koe tehtiin alueella, jossa maissikoisa on yleinen tuholainen. Espanjassa vastaavassa kokeessa geenimaissin sato oli seitsemän prosenttia suurempi kuin muuntelemattoman viljelmän.[54]

Tuholaismyrkyt[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Jos viljelyskasvin geenejä muunnellaan, niin että se saa paremman vastustuskyvyn tuholaisia vastaan, säästetään tuholaismyrkkyjen ruiskutuksissa. Tämä johtaa energian säästämiseen, sillä ruiskutusten vähentyessä myös polttoaineen kulutus vähenee.[12] Myrkyille vastustuskykyisten GM-kasvien osalta hyötyyn tai haittaan vaikuttaa maanviljelijän asenne: mikäli ominaisuutta käytetään tekosyynä ruiskuttaa myrkkyä ylenmäärin, ympäristövaikutukset voivat olla haitallisia, kun taas järkevästi käytettynä ne voivat olla positiivisia.[55] PG Economicsin vuonna 2010 julkaiseman raportin[56] mukaan GM-tekniikat johtivat rikkakasvien torjunta-aineiden käytön vähenemiseen 182 miljoonalla kilogrammalla vuosien 1996 ja 2006 välillä. Bt-puuvillan käyttöönotto vähensi hyönteismyrkkyjen käyttöä 170 miljoonaa kilogrammaa.[55] Säästöjä aiheutuu myös siitä, että maata ei välttämättä tarvitse kyntää, vaan on mahdollista suorittaa kevytmuokkaus ja suorakylvö, koska torjunta-aine tehoaa myös talvehtineisiin rikkakasveihin. Kun maata ei kynnetä, eroosio vähenee voimakkaasti. Lisäksi maahan sitoutuu enemmän hiiltä, jota vapautuu kyntämisen yhteydessä. Vuonna 2005 hiilidioksidipäästöt vähenivät tästä syystä kahdeksan miljoona tonnia.[57] International Council for Sciencen mukaan GM-kasveilla voidaan vähentää altistumista tuholaismyrkyille ja niiden jäämiä ruoissa.[33]

EASAC arvostelee sitä, että EU rajoittaa geenimuuntelua niin paljon, että sen mahdollisuuksia vähentää kemiallisten kasvinsuojeluaineiden käyttöä ei hyödynnetä riittävästi.[58]

Nature-lehdessä julkaistu 20 vuotta ja 2 miljoonaa neliökilometriä kattanut tutkimus osoitti, että geenimuunnellut kasvilajikkeet tuottavat suuria ympäristöhyötyjä, jotka kattavat myös ympäröiviä ei-GM-viljelmiä. Vuonna 2011 viljeltiin 66 miljoonalla hehtaarilla kasveja, jotka tuottavat ihmisille vaarattomia mutta tuholaisille haitallisia toksiineja. Vuonna 1997 käyttöön tullut Bt-puuvilla on puolittanut tuholaismyrkkyjen käytön. Tämä myös lisää tuholaisten luontaisten vihollisten määrää. Southamptonin yliopiston ekologian professori Guy Poppy katsoo, että tutkimuksen valtava mittakaava lopettaa keskustelun aiheesta. Aiemmin tieteilijöitä oli epäilty ja väitetty, että muut tuholaiset voisivat lisääntyä. Nyt ensi kerran osoitettiin myös ympäröivien ei-GM-peltojen hyötyvän.[59][60]

Kalakannat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kalaöljyjen hyöty ihmisen terveydelle on luonut kovan paineen kalakantojen riittävyydelle, minkä vuoksi on haluttu löytää vaihtoehtoisia EPA- ja DHA-öljyjen lähteitä. Marraskuussa 2013 julkaistiin The Plant Journalissa ympäristön kannalta kestäviin ratkaisuihin tähtäävän Rothamsted Researchin tutkimus: kitupellava saatiin geenisiirrolla tuottamaan EPA- ja DHA-öljyjä. Professori Johnathan Napier sanoo kasvin voivan parantaa sekä ympäristöä että ihmisten terveyttä.[61][62]

Resistenssi ja biodiversiteetti[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viljelyskasviin siirretty geeni voi siirtyä luonnossa villeinä kasvaviin kasvikantoihin. Aina pölytyksen tapahtuessa geenejä kulkeutuu viljelyskasveista rikkakasveihin, mutta jos rikkakasvi ei ole viljelyskasvilajille läheistä sukua, geenit eivät ehkä periydy sen jälkeläisiin. Eräät tutkijat, kuten kasviekologi Allison Snow, uskovat silti, että lopulta jotkin rikkakasvit saavat muuntogeenisistä kasveista edullisia geenejä, niin että niistä kehittyy "superrikkaruohoja".[53] Petter Portinin mukaan vaaraa on yliarvioitu. Jos muuntogeenejä siirtyisikin rikkaruohoihin, ne eivät saisi niistä välttämättä etua, koska "kasvin tietyssä ympäristössä toimiva kilpailustrategia ei välttämättä toimi jossain toisessa ympäristössä".[57]

Vuonna 2005 Yhdistyneessä kuningaskunnassa havaittiin herbisidiresistenssigeenin siirtyneen GM-rapsilta etäistä sukua olevalle luonnonvaraiselle rikkasinapille (Sinapis arvensis) koeviljelmänä käytetyllä pellolla.[63] Superrikkaruohot pystyisivät mahdollisesti leviämään paljon tavallisia rikkaruohoja nopeammin,[53] mutta edellä mainittu rikkasinappi ei liene ollut lisääntymiskykyinen.[63] Koska peltoalat ovat suuria ja yksikin superrikkaruoho-yksilö voi lisääntyä nopeasti, superrikkaruohon syntyminen olisi vakava riskikenen mukaan?, vaikka geenien siirtymisen todennäköisyys olisi hyvin pieni.[63][53]

Muuntogeeninen kasvi voi itsessäänkin olla rikkakasvi: jos eri rikkakasvimyrkyille resistenteiksi muunnellut kasvilajikkeet risteytyvät, voi syntyä useille eri torjunta-aineille resistentti lajike, jota on vaikea saada hävitettyä muita kasvilajeja kasvavilta pelloilta.[64] Esimerkiksi Kanadassa jotkut maanviljelijät ovat ryhtyneet jälleen kyntämään peltojaan päästäkseen eroon peltokarkulaisesta rapsista, joka on manipuloitu vastustuskykyiseksi rikkakasvimyrkylle.[65]

Toisaalta jos viljelyskasvi saadaan geenimuuntelun avulla tuottamaan jatkuvasti Bt-myrkkyä, tuhohyönteiset voivat helpommin kehittyä sille resistentiksi, jolloin niiden torjunta vaikeutuu.[53] Muuntogeenisen maissin Bt-toksiinien on myös todettu vaikuttavan haitallisesti vesiekosysteemien hyönteisiin.[66]

Resistenssiongelma ei koske vain muuntogeenisten kasvien viljelyä vaan kaikkea torjunta-aineiden käyttöä maataloudessa: osa rikkaruohoista tulee ajan mittaan vastustuskykyisiksi sekä tavallisille torjunta-aineille että glyfosaatille ja muille GM-viljelyssä käytetyille torjunta-aineille.[18] Myös tuhohyönteisistä voi kehittyä vastustuskykyisiä tavanomaisen viljelyn torjunta-aineille.[19] Rikkakasvien ja tuhohyönteisten vastustuskyvyn kehittymistä on mahdollista hidastaa esimerkiksi muuntelemalla viljelykasvit kestämään useita torjunta-aineita, joita voidaan vaihdella peräkkäisinä vuosina.[57] Torjunta-aineiden vuorotteleminen on keino ehkäistä vastustuskyvyn kehittymistä myös tavanomaisessa viljelyssä.[67]

Kesällä 2010 Pohjois-Dakotassa tehdyssä tutkimuksessa havaittiin GM-rapsin karanneen laajalti tienvarsille, ja tutkijat katsoivat huolen GM-kasvien leviämisestä luontoon olevan aiheellinen.[68] Arkansasin yliopiston professori Cynthia L. Sagers sanoi, että satokasveista on tulossa rikkakasveja. Monsanto huomautti lausunnossaan, että tavanomaistakin rapsia oli levinnyt tienvarsille jo ennen GM-lajikkeiden tuloa. Resistentillä rapsilla ei ole kilpailuetua tienvarressa, jollei tienvarsia käsitellä sillä myrkyllä, jolle se on vastustuskykyinen.[65] Petter Portin on kirjoittanut, että viljelykasvit eivät ole kilpailukykyisiä pellon ulkopuolella, koska tuhansia vuosia kestänyt jalostus on tehnyt ne riippuvaisiksi viljelyolosuhteista.[57] Tämä pitääkin paikkansa etenkin GM-soijalle ja -maissille, jotka eivät ole levinneet luontoon.[65]

Kontaminaatio[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Muunneltu perimä voi levitä muuntelematonta kasvia kasvavalle pellolle. Kontaminaatiossa muunneltu geeni sekoittuu muuntelemattomiin kasveihin tai siemeniin esimerkiksi pölytyksessä tapahtuvan risteytymisen takia.

Vuonna 2000 Saksassa havaittiin, että muuntogeeninen rapsi sekoittui lähistöllä olleisiin muuntelemattomiin rapseihin.[39] Vuonna 2001 tehdyn tutkimuksen mukaan 800 metrin välimatka muuntogeenistä ja tavallista rapsia kasvavan pellon välillä ei riitä estämään muunneltujen geenien leviämistä.[64]

Eräät kanadalaiset luomuviljelijät ovat menettäneet oikeuden myydä tuotteitaan luomuna viljelmille levinneiden muuntogeenisten lajikkeiden takia.[64]

Vuonna 2006 kerrottiin, että Yhdysvalloissa yli 30 % riisiviljelmistä oli kontaminoitunut Bayer CropSciencen geenimuunnellulla Liberty Link -riisillä, jota ei oltu hyväksytty ihmisravinnoksi.[69] Maatalousministeriö ilmoitti tuolloin, ettei riisilajikkeesta koitunut terveys- tai ympäristöriskiä. Japani ja EU kielsivät riisin tuonnin Yhdysvalloista. Bayer CropScience tuomittiin maksamaan korvauksia viljelijöille.[70] Vuonna 2010 Euroopan komissio salli jälleen pitkäjyväisen riisin tuonnin, kun otettiin käyttöön toimia geenimuunnellun lajikkeen pois seulomiseksi.[71]

Taloudelliset ja yhteiskunnalliset vaikutukset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

GMO-tuotannon määrä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuonna 2013 GMO-soijan osuus soijanviljelyalasta oli Yhdysvalloissa jo 93 % ja GMO-maissin 90 %, molemmat nopeassa nousussa.[72]

Etelä-Euroopassa viljellään muuntogeenistä maissia, mutta GM-kasvien kehitys Euroopassa vähentyy, koska yhtiöt ovat huomanneet, ettei EU hyväksy uusia lajikkeita. Pohjois-Amerikassa hyväksytään ja Etelä-Amerikassa uusia GM-lajikkeita tulee nopeasti viljelyyn.[73] Eurooppa on geenimuunnellun viljan suurimpia ostajia vuosituonnin ollessa yli 30 miljoonaa tonnia lähinnä eläinten rehuksi.[74]

Patentoitavuus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Helsingin yliopiston kasvinjalostuksen dosentti, tohtori Jussi Tammisola kirjoittaa, että kasveja voinut patentoida USA:ssa[75] jo vuodesta 1930 ja jopa Louis Pasteur patentoi hiivan jo vuonna 1873.[76] Tammisolan mukaan kasvien patentointi auttaa saattamaan geenitekniikassakin uuden tiedon kaikkien saataville, mutta patenttisuoja ei saa olla liian laaja.[76][77] Yleensä suoja-aika jääkin lyhyeksi, koska 20 vuoden suoja-ajasta kuluu 10–15 vuotta geenin löytämisestä lajikkeen kehittämiseen.[76]

Helsingin Yliopiston Ruralia-instituutin erikoissuunnittelija, luomuviljelijä[78] Jukka Rajala on Voima-lehdessä väittänyt geenimuuntelupatenttien aiheuttavan ongelmia. Myös muilla tavoin jalostettuja kasveja voi patentoida, joten mahdollinen ongelma ei ole niinkään geenimuuntelussa kuin patenttilainsäädännössä. Tosin Euroopassa kasvilajikkeita ei edes voi patentoida.

GMO:n kaupallinen potentiaali perustuu suurelta osin patenttien pohjalta myytyihin lisensseihin ja niiden käytön valvontaan.[79] Sopimusehdot voivat määritellä esimerkiksi, että siemeniä ei saa vanhan tottumuksen mukaisesti kierrättää,[80] vaan jokaista kylvöä varten on ostettava uudet. Tämän uuden välikäden ilmaantuminen tuotantoketjuihin on aiheuttanut voimakkaita vastareaktioita esimerkiksi Intiassa.[81] Toisaalta ilman patentoitavuutta ja lisenssimaksuja GMO-tutkimus ja -tuotekehitys ei välttämättä kannattaisi kaupallisesti. Tuotteistettuun muuntogeeniseen lajikkeeseen voidaan siirtää myös terminaattorigeeni, mikä estää lajiketta tuottamasta toista sukupolvea omista siemenistään.[82]

Andrew Pollack väittää, että patenttijärjestelmä vaikeuttaa geenimuunneltujen organismien riippumatonta tutkimusta, koska kaikkeen tutkimukseen on saatava patentinhaltijan lupa, ja joskus patentinhaltija pidättää oikeuden kieltää valmistuneiden tutkimustulosten julkaisu.[83][84] Toisaalta geenimuunneltujen kasvien turvallisuudesta on satamäärin riippumattomia tutkimuksia. [85]

Rapsia viljellyt kanadalainen Percy Schmeiser tuomittiin oikeudessa Monsanto-yrityksen kehittämän muuntogeenisen rapsin (Roundup Ready) patentin loukkaamisesta. Ne olivat ilmeisesti levinneet Schmeiserin satoon viereiseltä pellolta tai ohiajaneesta ajoneuvosta. Oikeuden päätöksen mukaan vastuu oli Schmeiserin, koska hän ei pystynyt selittämään, miksi hän eristi pellolle levinneet kasvit Roundupilla, otti niistä siemenet talteen ja kylvi ne seuraavana vuonna siten, että hänellä oli pellollaan 1030 eekkeriä 95–98 % Roundup Ready -rapsia, joka olisi muutoin maksanut hänelle 15 000 dollaria.[53][86]

Monsanton ensimmäiset GMO-patentit raukeavat jo vuonna 2014.

Kehitysmaat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

UNDP:n inhimillisen kehityksen raportin mukaan "Biotekniikka tarjoaa ainoan tai parhaan työkalun marginaalisille ekologisille alueille, joilla asuu yli puolet maailman köyhimmistä ihmisistä. Raportin mukaan nykyinen keskustelu GM-kasveista Euroopassa ja Yhdysvalloissa jättää huomiotta kehitysmaiden huolet ja tarpeet kehitysmaissa, joissa kasvien säännelty viljely voisi vähentää aliravitsemusta ja nälänhätää.[87]

Kolmannen maailman tiedeakatemiat vaativat geenitekniikan käyttämistä, koska sillä voidaan lisätä ruoantuotantoa, parantaa tuotannon tehokkuutta, tehdä entistä ravitsevampia, säilyvämpiä ja terveyttä edistävämpiä ruokia, vähentää maatalouden ympäristörasitetta ja auttaa ihmisiä tuottamaan ruokansa.[88][89]

Toisaalta jotkut kehitysmaiden GM-vastustajat väittävät geenimuunneltujen kasvien aiheuttavan homoseksuaalisuutta, impotenssia, AIDSia ja kaljuutta. Äänekkäimpiä vastustajista on Vandana Shiva, joka väittää GM-tekniikan olevan testaamatonta, todistamatonta ja vaarallista, vaikka kaikki tämä on todistettavasti epätotta, kirjoittaa Stanfordin yliopiston tutkija Henry I. Miller. Shiva ei vain vastusta geenitekniikkaa vaan väittää jopa 1900-luvun "vihreän vallankumouksen" vahingoittaneen ympäristöä.[90]

Federation of Animal Science Societes (FASS) katsoo, että biotekniset kasvit ja eläinruoat auttavat etenkin kehitysmaiden lasten ravitsemusta ja hyvinvointia.[36][91]

Kaupallisten tavoitteiden kritiikki[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kriitikot, muiden[92][93][94] muassa Greenpeace-järjestö, näkevät rikkakasvimyrkyille vastustuskykyiset lajikkeet bioteknologia-alan yritysten keinona tehdä viljelijät riippuvaisiksi tuotteistaan. Kun muuntogeeninen kasvi on vastustuskykyinen juuri tietyn yrityksen markkinoimalle torjunta-aineelle, viljelijän on pakko käyttää juuri kyseistä torjunta-ainetta hyödyntääkseen muuntogeenistä tuotetta.[95]

Tutkimus osoitti v. 2009, että jotkin japanilaiset ja eteläkorealaiset yritykset raaka-aineen korkean hinnan vuoksi toivat geenimanipuloitua raaka-ainetta käytettäviksi korkeasti prosessoiduissa tuotteissa, joista tuo GM-aines ei erotu testeissä ja jotka GM-tuotteet sen tähden voivat välttää geenimuuntelusta kertovat pakkausmerkinnät. [Biosafety Decisions and Perceived Commercial Risks: The Role of GM-Free Private Standards - By Guillaume Gruère, Debdatta Sengupta, sivu 24, kpl 4][2].

GM-tutkimuksen keskittyminen suurelta osin suuryrityksille johtuu professori Teemu Teerin mukaan EU:n vaatimista kalliista riskianalyyseistä. Vielä 1980- ja 1990-luvuilla muuntogeeniset kasvit olivat suosittu tutkimusaihe. Riskianalyysien kalleuden vuoksi suuryritystenkään ei kannata tutkia kuin muutamaa kasvia kuten maissi, soija, puuvilla ja rapsi. Kuitenkin geenitekniikkaa voisi soveltaa kaikkiin yleisiin viljelykasveihin ja muilla aloilla samaa geenitekniikkaa käytetään jo laajasti, esimerkiksi rokotteiden ja teollisten entsyymien valmistuksessa. Myös Pohjois-Amerikassa vaatimukset ovat tiukkoja, mutta siellä uusia GM-lajikkeita hyväksytään, Euroopassa ei. Teerin ja professori Paula Elomaan mukaan koevaatimusten pitäisi olla samat GM- ja muille lajikkeille.[73]

Lainsäädäntö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pääartikkeli: GMO-lainsäädäntö

Euroopassa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Euroopan unioni keskeytti lupien myöntämisen muuntogeenisille tuotteille vuonna 1998.[96] EU päätti alkaa hyväksyä uusia muuntogeenisiä viljelyskasveja vuonna 2004.[97]

Euroopan unionissa säädettiin vuonna 2001 direktiivi geenimuunneltujen organismien levittämisestä (2001/18/EY). Sen mukaisesti on EU:ssa lokakuun 2002 ja lokakuun 2005 välisenä aikana hyväksytty markkinoille seuraavat GMO:t: kolme Monsanto Europe S.A. -yhtiön muuntogeenistä maissilajiketta, yksi Monsanton rapsi ja yksi Pioneer Hi-Bred International Inc. - ja Mycogen Seeds -yhtiöiden maissi. Muihin tarkoituksiin kuin markkinoille (esimerkiksi tutkimukseen) on EU:ssa hyväksytty 191 GMO-levittämishakemusta.[98]

Euroopan maista muuntogeenisiä kasveja (maissia) on viljelty vähän Portugalissa, Ranskassa ja Saksassa. Espanjassa muuntogeenistä maissia istutetaan noin sata tuhatta hehtaaria vuodessa eläinten rehuksi.[63] Puolassa geeniruokaa kasvatettiin ISAAA:n (International Service for the Acquisition of Agri-biotech Applications) tilaston mukaan 3 000 hehtaarin alalla vuonna 2008; siellä ei ollut lainsäädäntöä muuntogeenisten viljelmien valvomiseksi.[99] GM Freeze -kampanjan mukaan ISAAA:n tiedot ovat liioiteltuja ja poikkeavat Monsanton luvuista; ISAAA:n edustaja vakuutti, että sen tiedot ovat tarkkoja.[100]

Bioteknologia.info-sivuston[101] mukaan "[muuntogeenisiä elintarvikkeita] ei –– tiettävästi ole vielä ollut myynnissä Suomessa".[102] Suomen Elintarviketurvallisuusvirasto Eviran mukaan Suomeen tuodaan erittäin vähän muuntogeenisiä ainesosia sisältäviä tuotteita. Vuoden 2007 alkuun mennessä muuntogeenisiä osia on löytynyt Suomessa vain joistakin pohjoisamerikkalaisista proteiinijauhevalmisteista.[103][104] Sen sijaan esimerkiksi Englannissa, Ranskassa ja Saksassa on kiinalaista muuntogeenistä riisiä päätynyt elintarvikkeisiinkin asti.[105]

Merkitsemissäännöt[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Euroopan unionin säännösten mukaan geenimuunneltuja organismeja sisältävien tuotteiden pakkauksissa ja mainoksissa on luettava: ”tämä tuote sisältää geneettisesti muunnettuja organismeja”.[106][107] Merkintä vaaditaan muuntogeenisestä eliöstä tehtyyn elintarvikkeeseen, vaikka siitä ei voisi löytää muunnettua DNA:ta tai proteiinia. Merkintää ei tarvitse olla tuotteessa, joka sisältää satunnaisesti tai teknisesti välttämättömistä syistä alle 0,9 % muuntogeenisiä ainesosia.[108]

WHO, FDA, USDA, AMA ja AAAS ovat ilmoittaneet, että GMO-merkinnöille ei ole tieteellisiä perusteluja.[109]

FDA:n politiikka on vaatia ruokiin merkintöjä asioista, jotka voivat aiheuttaa terveys- tai ympäristöriskejä. Geenimuuntelun merkitsemiselle ei siksi AAAS:n mukaan ole perusteita, vaan se voi ainoastaan johtaa kuluttajia harhaan.[110]

AAAS:n mukaan GMO-merkinnät olisivat vaarallisia. Tieteen perusteella geenimuuntelu on turvallista, ja merkintöjä vaativien motiivina ovatkin pelko "luonnottomuudesta" ja halu saada kilpailuetua siitä, että merkinnät pelottaisivat kuluttajia.[1]

American Society of Cell Biology vastustaa GMO-merkintöjä ja sanoo niiden johtaneen Euroopassa valinnanvaran kapenemiseen: GMO-tuotteita haluavat eivät enää pysty ostamaan niitä.[11]

Muiden maiden suhtautuminen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Euroopan torjuva suhtautuminen muuntogeenisiin elintarvikkeisiin on ollut yksi syistä siihen, että jotkin Afrikan maat ovat suhtautuneet kielteisesti muuntogeeniseen ruoka-apuun. Sambia ei ottanut vuonna 2002 vastaan Yhdysvaltain tarjoamaa maissia, josta osa oli muuntogeenistä. Tärkeimmiksi kieltäytymisen syiksi ilmoitettiin epävarmuus tuotteiden turvallisuudesta ihmisravinnoksi sekä pelko kontaminaatiosta, joka olisi väitetysti saattanut johtaa siihen, että EY-maat olisivat torjuneet tuontielintarvikkeet Sambiasta. Samana vuonna Zimbabwe hyväksyi muuntogeenisen maissin vastaanottamisen sillä ehdolla, että se jauhettaisiin heti kontaminaation välttämiseksi. Toisaalta 15 Afrikan maata on syyttänyt Maailman ruokaohjelmaa ja USAID:ia Sudanin ja Angolan painostuksesta, joka on johtunut siitä, että maat ovat torjuneet muuntogeenisen ruoka-avun. Maailman ruokaohjelman mukaan muuntogeenisten elintarvikkeiden rajaaminen ruoka-avun ulkopuolelle aiheuttaisi viivästyksiä.[111]

Elokuussa 2003 Yhdysvallat, Kanada ja Argentiina valittivat EU:n säännöksistä Maailman kauppajärjestölle. Ne katsoivat de facto -keskeytyksen GM-tuotteiden hyväksymisessä jatkuneen edelleen. Ne pitivät myös eräiden yksittäisten jäsenmaiden (Itävalta, Ranska, Saksa, Kreikka, Italia, Luxemburg ja Yhdistynyt kuningaskunta) asettamia rajoituksia Maailman kauppajärjestön sääntöjen vastaisena. Vastatoimia halusivat myös monet amerikkalaiset yritykset, jotka pitivät EU:n uusia säännöksiä tuotteiden jäljitettävyydestä rasitteena liiketoiminnalleen: Euroopan-markkinoille myyneet tuottajat valitsivat mieluummin GM-vapaasta Pohjois-Brasiliasta kuin Yhdysvalloista peräisin olevia soijapapuja raaka-aineekseen.[111] Maailman kauppajärjestö asettui Yhdysvaltain kannan puolelle päätöksessään toukokuussa 2006.[97]

GMO-vapaat alueet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuonna 2003 Ylä-Itävalta halusi julistautua geenimuunnelluista organismeista vapaaksi alueeksi suojellakseen viljelyskasveja ja luonnonvaraisia eliöitä kontaminaatiolta. Euroopan komissio teki päätöksen, jonka mukaan Ylä-Itävalta ei voi poiketa EU:n säännöistä ja kieltää GMO-viljelyä. Komissio huomautti, ettei Itävalta ollut tuonut esiin uutta tutkimusta, joka tukisi sellaista päätöstä.[96] Myös Puolan GMO-vastaisen hallituksen oli sallittava viljely EU:n päätöksellä.[99] Lisäksi esimerkiksi Yhdistyneessä kuningaskunnassa on haluttu julistaa alueita GMO-vapaiksi.[96]

Alankomaat teki vuonna 2009 aloitteen, jonka mukaan jäsenmaiden pitäisi itse saada päättää GMO-vapaiden alueiden perustamisesta.[112] Suomen pääministeri Matti Vanhanen sanoi Suomen kannattavan jäsenmaiden omaa päätäntävaltaa, ja hän myös vihjasi Suomesta tulevan kansallisella päätöksellä muuntogeenisestä viljelystä vapaa maa, jos aloite menisi läpi.[113]

Suomessa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Eviran kotisivujen ilmoituksen mukaan Suomen markkinoilla ei ole muuntogeenisiä ainesosia sisältäviä elintarvikkeita (2011).[114] Tosiasiassa muuntogeenisiä elintarvikkeita Suomessa kuitenkin syödään, vaikkakin suurimmassa osassa tutkituista GM-elintarvikkeista Suomessa GM-aineksen osuus on alle ehdottoman merkintärajan 0,9 %.[115] Tullilaboratorion vuonna 2004 ottamissa valvontanäytteissä sadasta soijan ja maissin jatkojalosteesta kolmasosasta löytyi geenimanipulaatiota. Näistä viidessä pitoisuus ylitti myös 1 %:n merkintävelvollisuuden.[116]

Suomen laki ei velvoita kertomaan muuntogeenistä raaka-ainetta, mikäli tuote ei sisällä jälkiä geenimuuntelusta, eli esimerkiksi GM-rehua syöneen lehmän maidon tai jauhelihan pakkausselosteessa ei geenimuuntelusta tarvitse kertoa.[117] Jotkin lihatuotteiksi jalostettavat teuraseläimet ruokitaankin Suomessa jo GM-rehulla.[118] Suuret suomalaiset teurastamot ovat esimerkiksi ilmoittaneet toimittavansa kaikille sopimussikaloille muuntogeenistä soijaa sisältävää rehua, ja vähitellen myös pienten valmistajien sianlihatuotteiksi teurastetut siat saatetaan kasvattaa vastaavalla rehulla.[119] Uuteenkaupunkiin rakenteilla oleva Euroopan suurin soijanjalostamo pyrkii tarjotamaan geenimuuntelematonta rehua Suomen karjataloudelle v. 2013 ja v. 2016 lähtien.[120]

Tuottaja voi halutessaan lisätä ”gm-vapaa”- tai ”tuotettu ilman geenitekniikkaa” -merkinnän muuntelemattomaan elintarvikkeeseen. Lihatuotteeseen sen voi lisätä, jos eläintä ei ole ruokittu geenimuunnellulla rehulla. Merkintää ei Eviran mukaan saa käyttää tuotteissa, jotka eivät edes voisi sisältää geenimuunneltuja ainesosia.[121][122]

Suomessa on tutkittu muun muassa Pito-perunalajikkeen geenimuuntelua perunaruton kestäväksi. Ruton torjuntaan käytetään nykyisin paljon kasvinsuojeluaineita, ja mikäli hankkeessa onnistutaan, voitaisiin torjunta-aineiden käyttöä vähentää merkittävästi.[12]

Suomessa on kehitetty myös runsaasti tärkkelystä tuottavaa perunaa paperiteollisuuden valkaisuaineen raaka-aineeksi. Euroopan unionilta haetaan lupaa tämän lajikkeen viljelyyn. Hallitus valmistelee sen viljelemistä varten myös lakiesitystä. Aikomuksena on perustaa rekisteri, josta kuka tahansa näkee, missä muuntogeenistä perunaa viljellään.[123] Amflora-perunaa aletaan viljellä vuonna 2010 Perunantutkimuslaitoksella ja Seinäjoella.

Tieteilijöiden ja viranomaisten kantoja (geenimuuntelua puoltavat)[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Johtavien tiedejärjestöjen kannat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Yli 100 riippumatonta tiedejärjestöä on todennut, että GMO-ruoat ovat yhtä terveellisiä tai terveellisempiä kuin perinteiset tai luomuruoat.[52]

Yhdysvaltain tieteenedistämisjärjestö AAAS toteaa, että GMO-vastustukselle ei ole tieteellistä perustaa, vaan vastustus johtuu "luonnottomuus"-ominaisuudesta. "WHO, American Medical Association, U. S. National Academy of Sciences, British Royal Society ja kaikki muutkin arvostetut järjestöt, jotka ovat samaa todistusaineistoa tutkineet, ovat todenneet GM-kasveista saadun ruoan yhtä turvalliseksi kuin perinteisesti jalostetun." [110] Järjestön mukaan geenejä on muunneltu jalostuksessa aina, 1900-luvulla tätä on kiihdytetty kemikaaleilla ja säteilyllä ja nyt niin sanotulla geenimuuntelutekniikoilla. GM-kasvit ovat kaikkein testatuimpia, eikä yksikään väite niiden haitoista ole kestänyt tieteellistä tarkastelua.[110]

Nature Biotechnology -lehden päätoimittajien mukaan on yllin kyllin todisteita GM-elintarvikkeiden turvallisuudesta, ja WHO, Euroopan komissio, US National Academy of Sciences ja American Medical Association ovat voimakkaasti puolustaneet niiden terveellisyyttä.[15]

Vuonna 2004 Euroopan komissio teetti ENTRANSFOOD-tutkimuksen selvittääkseen bioteknisten tuotteiden hyväksymisen edellytykset.[124] Tulos oli, että olemassa olevien koemenetelmien yhdistelmä tuottaa pätevät arviot GM-lajikkeiden turvallisuudesta.[125] Vuonna 2010 Euroopan komission tutkimus- ja innovaatiodirektoraatti totesi: "yli 500 riippumattoman tutkimusryhmän yli 130 tutkimusprojektia yli 25 vuodelta osoittavat, että biotekniikka, etenkin geenimuuntelu, ei ole sen vaarallisempaa kuin esimerkiksi perinteiset jalostustekniikat."[2]

  • International Council for Science (ICSU, maailman tiedeakatemioiden liitto) teetti laajan selvityksen GM-elintarviketutkimuksista: "Tarjolla olevat GM-ruoat ovat turvallisia syödä." GM-ruokien hyötyjä ovat parempi ravintosisältö sekä allergeenien ja/tai myrkyllisten yhdisteiden poistaminen tietyistä elintarvikkeista. Voidaan vähentää tuholaismyrkkyjen käyttöä, altistumista niille ja niiden jäämiä sekä karsinogeenisia mykotoksiineja.[33]
  • Euroopan Tiedeakatemiain neuvottelukunta (EASAC) vaatii EU:ta sallimaan kasvien geenimuunteluteknologioiden kehittämisen ja hyödyntämisen maataloudessa. Tämä olisi kestävämpää maataloutta, koska maa-, vesi- ja ravinneresursseja käytettäisiin säästeliäämmin. Saataisiin myös uusia tapoja suojata kasveja tuholaisilta ja sairauksilta. "Tieteellisen tutkimuksen perusteella geenimuunnelluista kasveista ei ole uhkaa ympäristölle eikä ruoka- tai rehutuotannolle. Vastaväitteet ovat yleensä perustuneet kiistellyille tutkimustuloksille." "Euroopan unioni sallii tiettyjen geenimuunneltua alkuperää olevien ruoka-aineiden tuonnin mutta kieltää samojen geenimuunneltujen kasvien viljelyn unionin alueella. Euroopan unioni haluaa vähentää kemiallisten torjunta-aineiden käyttöä, mutta samalla se ylisääntelee vaihtoehtoisia geneettisiä lähestymistapoja kasvinsuojeluun." EASAC on "Euroopan unionin jäsenmaiden kansallisten tiedeakatemioiden yhteistyöelin, jonka tavoitteena on toimia neuvoa-antavana asiantuntijaorganisaationa unionin toimielimille."[58]
  • Britannian, Yhdysvaltojen, Brasilian, Kiinan, Intian, Meksikon ja Kolmannen maailman tiedeakatemiat: "GM-tekniikkaa pitää muiden alojen tärkeiden kehitysaskelien ohella käyttää lisäämään ruoantuotantoa, parantamaan tuotannon tehokkuutta, vähentämään maatalouden ympäristörasitetta ja auttamaan pienviljelijöitä tuottamaan ruokansa."[88] "Geenimuuntelulla voidaan tuottaa ruokia, jotka ovat ravitsevampia, säilyvämpiä ja periaatteessa terveyttä edistävämpiä - mikä hyödyttää sekä teollisuusmaiden että kehitysmaiden kuluttajia."[89]
  • Britannian kuninkaallinen tiedeakatemia vaati vuonna 2009 muuntogeenisten kasvien laajaa käyttöönottoa. Näin voitaisiin lisätä ruoantuotantoa ja vähentää maanviljelyn ympäristöhaittoja. FAO arvioi, että ruoantuotantoa pitää kasvattaa 70 % vuoteen 2050 mennessä, jotta ruokaa riittäisi kaikille.[126]
  • Union der Deutschen Akademien der Wissenschaften (Saksan tiedeakatemioiden liitto): "EU:ssa ja Yhdysvalloissa hyväksytyistä GM-kasveista saadut elintarvikkeet eivät ole mitenkään 'perinteisiä' vaarallisempia. Päinvastoin, joissain tapauksissa GM-ruuat ovat ylivertaisesti terveellisempiä."[23]
  • Ranskan tiedeakatemian julkaiseman raportin mukaan kaikki nykyinen GMO-kritiikki on tieteellisesti "perusteetonta".[127][128]
  • 14 Italian tiedeseuraa (konsensusasiakirja GMOiden turvallisuudesta): "Markkinoilla olevat GMOt, jotka ovat selviytyneet vaadituista kokeista ja proseduureista, ovat nykyisen tietämyksen valossa turvallisia ihmisille ja eläimille."[129]
  • American Association for the Advancement of Science: "siementen parantelu modernin biotekniikan molekyylitason keinoin on turvallista."[110]
  • American Medical Association: "bioteknisten ruokien merkinnöille ei ole mitään tieteellistä oikeutusta" eikä ole mitään todisteita siitä, että GMO-tuotteisiin liittyisi mitään riskejä, joita ei olisi muuten jalostetuissa ja jalostamattomissa tuotteissa. GMO-tuotteet voivat tuottaa monia hyötyjä, joten niiden viljelyä ei pidä estää. [130]
  • Council for Agricultural Science and Technology (CAST): "Viime vuosikymmenen aikana 8,5 miljoonaa viljelijää 17 maassa on viljellyt GM-kasveja yli 400 miljoonan hehtaarin alalla. Näitä ovat syöneet useimpien maiden ihmiset ja eläimet. Transgeeniset kasvit ovat yhtä turvallisia syödä kuin perinteiset - luultavasti turvallisempia, koska niistä vaaditaan niin tarkkoja tutkimuksia."[131]
  • U.S. National Academy of Sciences: "Yli 40 miljoonaa hehtaaria GM-siemeniä on kasvatettu ympäri maailmaa. Näiden nauttimisen ei ole todettu aiheuttavan mitään terveysongelmia."[132] Akatemia on toistuvasti todennut, että biotekniset tuotteet eivät ole muita vaarallisempia vaan paremman tarkkuutensa vuoksi voivat itse asiassa olla turvallisempia.[131]
  • American Council of Science of Health (ACSH) on todennut, että geenitekniikan turvallisuudesta ja tehokkuudesta kertyy jatkuvasti lisää todisteita, haitoista ihmisille tai ympäristölle ei lainkaan, ja siksi yhä useammat kuluttajat ovat maatalouden biotekniikkaan yhtä tyytyväisiä kuin lääketieteen biotekniikkaan.[133]
  • American Society of Plant Biologists: Geenitekniikan riskit ovat verrattavissa klassisen jalostuksen riskeihin, "geenitekniikka tuottaa monia merkittäviä hyötyjä terveydelle ja ympäristölle". "vähentää maaperän eroosiota ja synteettisten tuholaismyrkkyjen käyttöä - - suuria terveyshyötyjä ihmisille ympäri maailmaa. Esimerkkejä ovat tärkeimpien ruoka-aineiden vitamiini- ja kivennäisainesisällön parantaminen, yleisten ruokien allergeenien poistaminen, proteiinien laadun ja määrän parantaminen - - ruokakasvien muokkaaminen sisältämään rokotteita sairauksille. - - kasvit poistavat myrkyttäviä saasteita maaperästä ja vesistöistä - - toimia biotehtaina tehden yhdisteitä, joita nyt tuotetaan uusiutumattomista raaka-aineista kuten teollisia öljyjä, polttoaineita ja muovia."[134][135]
  • American Society for Cell Biology (edustaa yli 10 000 biologian perustutkijaa ympäri maailmaa): "GM-viljelykasvit eivät suinkaan vaaranna terveyttä vaan usein parantavat sitä." Geenitekniikka "tarjoaa suunnattomasti mahdollisuuksia parantaa syömämme ruoan laatua ja ravitsemusarvoa. Lisäksi - - tulee parantamaan lääkkeiden tuotantoa ja saatavuutta, estämään ympäristövahinkoja puhtaamman ja turvallisemman kemikaalitekniikan avulla ja edistämään ympäristön puhdistamista kasveilla, jotka on suunniteltu poistamaan vaarallisten jätteiden myrkyllisyys. Geenitekniikalla on useita etuja perinteiseen nähden: se on nopeampaa ja tarkempaa ja voi räätälöidä geenejä tuottamaan hyödyllisiä ominaisuuksia. ASCB tukee jyrkästi GMO:iden tutkimusta ja kehittämistä mukaan lukien GM-kasvit."[11]
  • American Society for Microbiology (edustaa yli 42 000 mikrobiologia ympäri maailmaa): "ASM ei tiedä yhtäkään kelvollista todistetta siitä, että FDA:n hyväksymä GM-ruoka olisi vaarallista." GM-tuotteet "pystyvät tuottamaan parempaa ravitsemusta".[136][137]
  • Society for in Vitro Biology (SIVB): (Yhdysvalloissa) "kaikki biotekniset kasvi- ja eläintuotteet on osoitettu yhtä turvallisiksi kuin perinteiset". SIVB:n mielestä GM-elintarvikkeilla ei pidä olla merkintäpakkoa.[138]
  • International Society of African Scientists (ISAS): "Afrikalla ja Karibian alueella ei ole varaa jäädä enempää jälkeen uuden maatalousvallankumouksen hyödyistä."[139]
  • Federation of Animal Science Societes: "liha, maito ja munat bioteknistä rehua syövästä karjasta ja linnuista ovat turvallisia ihmisille. - - biotekniset kasvit ja eläinruoat auttavat maailman väestön ravitsemusta ja hyvinvointia, etenkin kehitysmaiden lasten."[36][91]
  • Society of Toxicology: "GM-elintarvike turvallisuus näyttää olevan sama kuin perinteisten." Turvallisuuden kannalta olennaista on se, mikä elintarvike on kyseessä, eikä se, onko se tuotettu geenimuuntelulla vai muuten.[140]
  • American Dietetic Association: "biotekniikalla voidaan lisätä ihmisten kuluttaman ruoan laatua, turvallisuutta, ravintoarvoja ja moninaisuutta ja lisätä tehokkuutta ruoan tuotannossa, prosessoinnissa, jakelussa, ympäristönhoidossa ja jätehuollossa."[141]
  • American Phytopathological Society (APS): "APS, joka edustaa noin 5000 tieteilijää, jotka tutkivat kasvien patogeeneja, niiden aiheuttamia sairauksia ja tapoja kontrolloida niitä, tukee biotekniikkaa keinona parantaa kasvien terveyttä, ruokaturvallisuutta ja kestävää kehitystä kasvien tuottavuudessa."[16]

Suomen tieteilijöiden vetoomus geenimuuntelun puolesta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

12 suomalaisten yliopistojen rehtoria, 146 professoria, 215 dosenttia ja 325 tohtoria allekirjoittivat vetoomuksen geenikieltoa vastaan Suomessa.[142][143] Vetoomuksen mukaan hallituksen esitys vaikeuttaisi kohtuuttomasti muuntogeenisten tuotteiden tutkimusta ja elinkeinonharjoittamista.[143]

YK:n ja johtavien viranomaisten kantoja (geenimuuntelua puoltavat)[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Euroopan komission tutkimus- ja innovaatiodirektoraatti: "yli 500 riippumattoman tutkimusryhmän yli 130 tutkimusprojektia yli 25 vuodelta osoittavat, että biotekniikka, etenkin geenimuuntelu, ei ole sen vaarallisempaa kuin esimerkiksi perinteiset jalostustekniikat."[2]
  • WHO: "mitään haittoja terveydelle ei ole osoitettu koituneen näiden ruokien kulutuksesta maissa, joissa ne on hyväksytty."[13] "kansanterveys voi hyötyä suunnattomasti bioteknologian mahdollisuuksista, esimerkiksi ruokien ravintosisällön noususta, allergeenisuuden vähenemisestä ja tehokkaammasta ruoantuotannosta"[13]
  • United Nations Development Programme (UNDP): Inhimillisen kehityksen raportti kehottaa köyhiä maita tarttumaan biotekniikan mahdollisuuksiin. Kehitysmaiden pitäisi lievittää aliravitsemusta ja nälänhätää käyttämällä geenimuuntelua. Nyt Euroopan GM-keskustelu ohittaa kehitysmaiden tarpeet.[87]
  • Food and Agricultural Organization (FAO) "FAO jatkaa jäsenmaittensa, etenkin kehitysmaiden, auttamista bioteknologian hyötyjen saavuttamisessa maataloudessa, metsätaloudessa ja kalataloudessa".[144] "Tarjolla olevat transgeeniset kasvit ja niistä saadut ruuat on arvioitu turvallisiksi syödä ja niihin sovelletut koemenetelmät soveltuviksi. Nämä johtopäätökset vastaavat tieteellisen todistusaineiston konsensusta, jota ICSU tutki (2003), ja ne ovat yhtäpitävät WHO:n näkemysten kanssa. - - yhtään todistettavaa myrkyllistä tai ravitsemuksellisesti haitallista vaikutusta ei GM-kasvielintarvikkeiden kulutuksella ole todettu missäänpäin maailmaa (GM Science Review Panel). Miljoonat ihmiset ovat kuluttaneet GM-kasveista saatuja elintarvikkeita - - ilman mitään havaittuja haittavaikutuksia (ICSU)."[5]

Geenimuuntelun vastustajien arvostelu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Toimittaja Keith Kloorin mukaan GM-vastustus johtuu siitä, että monen ihmisen maailmankuva vaatii GM-kasvien olevan vaarallisia, ja siksi he eivät kykene ottamaan vastaan tieteellisiä tosiasioita aiheesta.[145] Tunnettu vihreä ilmastoaktivisti Mark Lynas sanoi löytäneensä tieteen ja pyysi anteeksi aikaisempaa GM-vastustustaan. Hän sanoi olleensa "täysin väärässä" ja myönsi vandalisoineensa GMO-koeviljelmiä sekä kirjoittaneensa The Guardianiin, New Statesmaniin ja muihin lehtiin GM-vastaisia artikkeleita lukematta kai yhtäkään tieteellistä artikkelia aiheesta. Lynas myös arvosteli Greenpeacea ja muita aiempia järjestöjään siitä, että nämä sivuuttivat täysin tieteelliset tosiasiat organismien turvallisuudesta.[146][147][148][149]

Nature Biotechnology -lehden päätoimittajien mukaan todisteet GM-elintarvikkeiden turvallisuudesta eivät riitä, koska aina joskus jossain julkaistaan virheellinen tutkimus geenimuuntelun "haitoista" ja tällöin aktivistit ja kritiikittömän sensaatiohakuinen media rummuttuvat sitä. Lisäksi keskustelussa keskitytään geenitekniikkaan, vaikka jalostusmenetelmän sijasta yksittäisten lajikkeiden ominaisuudet ovat olennaisia. Siksi geenitekniikka saavuttaa laajan hyväksynnän ehkä vasta vähitellen, kun yhä useampi GM-tuote osoittautuu tarpeelliseksi. Esimerkiksi papaija olisi luultavasti jo kadonnut Havaijilta ilman geenitekniikkaa, koska sitä vaivasi virus.[15] Moni vastustaa geenimuunneltuja organismeja siksi, että niiden ajatellaan olevan jotain uutta, jota suuryritykset "lisäävät salaa ruokiimme".[14]

Vandalismi ja terrorismi GMO-vastustajien puolelta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Euroopassa (erityisesti Ranskassa, Saksassa, Sveitsissä ja Britanniassa) 80 akateemisten tai valtiollisten tutkimusinstituuttien lähinnä GM-lajikkeiden turvallisuutta tutkivaa koeviljelmää on tuhottu. Joissain tapauksissa on myös käytetty väkivaltaa ihmisiä tai muuta omaisuutta vastaan sekä uhkailtu. Eräälle tuhotulle viljelmälle jätettiin tieteenvastainen juliste: "Riisutaan tutkijoiden naamiot, tyhjennetään laboratoriot."[150]

Maan vapautusrintama, Greenpeace ja muut ovat vandalisoineet GMO-tutkimusta ympäri maailmaa.[151][152][153][154][155]

Joulukuussa 1999 geenimuuntelun vastustajat polttivat Michiganin valtionyliopiston biotekniikkalaboratorion. Tämä tuhosi vuosien työn ja 400 000 euron arvosta kiinteistöjä.[156]

Vuonna 2011 Greenpeace maksoi korvaukset, kun sen jäsenet murtautuivat australialaisen tiedejärjestön tiloihin ja tuhosivat matalaglykokeenisen vehnäviljelmän, jonka oli tarkoitus auttaa diabeteksesta kärsiviä ihmisiä.[151] Tuomari Hilary Penfold syytti Greenpeacea tuoreiden jäsentensä käyttämisestä ehdottomien vankeusrangaistuksen välttämiseksi.[157][158]

Vuonna 2013 vandalisoitiin kansainvälisen riisintutkimusinstituutin kultaisen riisin koeviljelmä juuri ennen kuin kokeen piti valmistua.[159] Tutkijat valittivat tästä naisille ja lapsille koituvaa hirvittävää kärsimystä.[159] Kultainen riisi voisi estää A-vitamiinin puutetta, joka Helen Keller Internationalin mukaan tappaa ja sokeuttaa satojatuhansia lapsia joka vuosi.[159]

Toisaalta Suomen televisiossakin esitetyssä dokumentissa mentiin Filippiineille haastattelemaan paikan päälle terveysviranomaisia ja filippiiniläisiä perheitä. He totesivat, että A-vitamiinipuutosväitteet olivat vääriä, terveysviranomaiset itse ja haastetellut perheet eivät olleet kokeeneet Filippiineillä A-vitamiininpuutosepiaa, vaan kokemuksensa perusteella pitivät väitteitä väärinä ja GM-viljelyä voimakkaasti ajavien tiedemiesten outona propagandana. Paikallisilla terveysviranomaisilla ja paikallisilla asukkailla itsellään oli siis täysin eri kokemus.

Entinen GMO-vastustaja Mark Lynas raportoi Slate-lehdessä, että mielenosoituksesta karkasi äärivasemmistolaisen KMP-ryhmän johtama aktivistijoukko tuhoamaan viljelmiä toisten mielenosoittajien tyrmistykseksi.[160]

Greenpeacen perustaja ja ex-puheenjohtaja tri Patrick Moore syyttää Greenpeacea rikoksista ihmisyyttä vastaan, koska sen ja muiden geenimuunteluvastustus on johtanut 8 miljoonan lapsen sokeutumiseen ja kuolemaan A-vitamiinin puutteessa, vaikka tämä olisi voitu estää. Greenpeacen johtaja puolustautui todistamattomalla väitteellä geenimuuntelun vaaroista.[161] Kultainen riisi on alun perin saksalaisten yliopistotutkijoiden hanke kehitysmaiden lasten pelastamiseksi.[159] Se on paljon pillereitä kustannustehokkaampi tapa parantaa A-vitamiinin saantia.[162] Suuryritykset ovat lahjoittaneet ilmaiseksi lisenssit menetelmille, joita hanke tarvitsee.

Osmo Soininvaara kertoo, että hänen ministerikautensa ainoa tilanne, johon piti hankkia turvamiehet paikalle, oli hänen järjestämänsä avoin seminaari geenimuuntelusta. Soininvaaran mukaan tämä kuvaa kysymyksen tulehtuneisuutta.[163]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b Pinholster, Ginger: Legally Mandating GM Food Labels Could Mislead and Falsely Alarm Consumers 25.10.2012. American Association for the Advancement of Science (AAAS), Board of Directors. Viitattu 2.1.2014. (englanniksi)
  2. a b c A decade of EU-funded GMO research (2001-2010) 2010. Directorate-General for Research and Innovation. Biotechnologies, Agriculture, Food. European Union. (englanniksi)
  3. Ronald, Pamela: Plant Genetics, Sustainable Agriculture and Global Food Security. Genetics, 2011, 188. vsk, nro 1, s. 11–20.
  4. Food safety: 20 questions on genetically modified foods WHO. Viitattu 2.1.2014. (englanniksi)
  5. a b The State of Food and Agriculture 2003–2004. Agricultural Biotechnology: Meeting the Needs of the Poor ("Currently available transgenic crops and foods derived from them have been judged safe to eat and the methods used to test their safety have been deemed appropriate. These conclusions represent the consensus of the scientific evidence surveyed by the ICSU (2003) and they are consistent with the views of the World Health Organization (WHO, 2002). These foods have been assessed for increased risks to human health by several national regulatory authorities (inter alia, Argentina, Brazil, Canada, China, the United Kingdom and the United States) using their national food safety procedures (ICSU). To date no verifiable untoward toxic or nutritionally deleterious effects resulting from the consumption of foods derived from genetically modified crops have been discovered anywhere in the world (GM Science Review Panel). Many millions of people have consumed foods derived from GM plants - mainly maize, soybean and oilseed rape - without any observed adverse effects (ICSU).") 2004. Rooma: Food and Agriculture Organization of the United Nations. Viitattu 2.1.2014. (englanniksi)
  6. Muut lähteet:
  7. Morisy, Lee R.: Report 2 of the Council on Science and Public Health: Labeling of Bioengineered Foods (pdf) 2012. American Medical Association. Viitattu 2.1.2014. (englanniksi)
  8. Committee on Identifying and Assessing Unintended Effects of Genetically Engineered Foods on Human Health: Safety of Genetically Engineered Foods: Approaches to Assessing Unintended Health Effects 2004. Washington, DC: National Academies Press. Viitattu 2.1.2014. (englanniksi)
  9. Key, S & Ma, JK & Drake, PM: J R Soc Med, June 2008, 101. vsk, nro 6, s. 290–8. PubMed:18515776. doi:10.1258/jrsm.2008.070372.
  10. http://fi.opasnet.org/fi/Mutu
  11. a b c Statement in Support of Research on Genetically Modified Organisms American Society for Cell Biology (ASCB). Viitattu 2.1.2014. (englanniksi)
  12. a b c Portin, Petter: Muuntogeenisistä kasveista hyötyvät kaikki 30.8.2007. Turun Sanomat. Viitattu 14.8.2008.
  13. a b c d e 20 questions on genetically modified foods WHO 2013.
  14. a b c d e f The Scientific Debate About GM Foods Is Over: They're Safe, Michael White Pacifix Standard 24.9.2013.
  15. a b c d Contrary to popular belief, Nature Biotechnology 31, 767 (2013), doi:10.1038/nbt.2700, 10.9.2013.
  16. a b Biotechnology and its Application to Plant Pathology, APSnet, 2001. Citations: ”The American Phytopathological Society (APS), which represents approximately 5,000 scientists who work with plant pathogens, the diseases they cause, and ways of controlling them, supports biotechnology as a means for improving plant health, food safety, and sustainable growth in plant productivity.” "Future environmental benefits of biotechnology for improved management of plant diseases are enormous, particularly the potential to reduce the dependency of commercial and non-commercial growers on synthetic pesticides, and enhance approaches that minimize adverse effects on the environment."
  17. Gm-tekniikan pelko käy kalliiksi, Ismo Heinisuo, geeniteknologiaan perehtynyt vapaa toimittaja, Maaseudun Tulevaisuus 13.11.2013.
  18. a b c Telkänranta, Helena: Gm-kasvit – Puoltaako vai vastustaako? Tiede. 9.5.2005. Viitattu 14.8.2008.
  19. a b Singer, Maxine F.: Genetically modified organisms. The Challenges of Sciences. A Tribute to the Memory of Carlos Chagas, 23.–24.2.2001, s. 78–89. Vatikaani: Pontificia Academia Scientiarum. ISBN 88-7761-081-6. Artikkelin verkkoversio. (englanniksi)
  20. European Commission's Joint Research Centre: EU scientific study gauges current approaches to addressing potential health effects from genetically modified food and animal feed 10.9.2008. Viitattu 28.4.2009. (englanniksi)
  21. a b European Commission's Joint Research Centre: Scientific and technical contribution to the development of an overall health strategy in the area of GMOs (pdf) 10.9.2008. Viitattu 28.4.2009. (englanniksi)
  22. Maailman terveysjärjestö WHO: 20 questions on genetically modified foods WHO. Viitattu 9.5.2009. (englanniksi)
  23. a b Are there health hazards for the consumer from eating genetically modified food? Union of the German Academies of Science and Humanities Commission Green Biotechnology. Accessed in 2013.
  24. a b No, You Shouldn’t Fear GMO Corn Slate AUG. 7 2013.
  25. a b Genetically modified plants and human health, Suzie Key, Julian K-C Ma, and Pascal MW Drake, Department of Cellular and Molecular Medicine, St George's University of London, Journal of the Royal Society of Medicine, 2008 June 1; 101(6): 290–298. doi: 10.1258/jrsm.2008.070372.
  26. How safe does transgenic food need to be?, Laura DeFrancesco, Nature Biotechnology, 2013 Sep;31(9):794-802. doi: 10.1038/nbt.2686.
  27. a b c An overview of the last 10 years of genetically engineered crop safety research, Alessandro Nicolia et al., Department of Applied Biology, Faculty of Agriculture, University of Perugia, Perugia, Italy and Ministry of Agriculture, Food and Forestry Policies (MiPAAF), Rome, Italy, Crit Rev Biotechnol, Early Online: 1–12, 2013 Informa Healthcare USA, Inc. DOI: 10.3109/07388551.2013.823595.
  28. a b c 2000+ Reasons Why GMOs Are Safe To Eat And Environmentally Sustainable Forbes 10/14/2013.
  29. Kansalaisten bioturvayhdistys: Tarvitsemmeko geenimuunneltua ruokaa? Viitattu 21.1.2007.
  30. L. Chetty and C.D. Viljoen, GM biotechnology: friend and foe?, South African Journal of Science 103, July/August 2007
  31. Mayeno, A.N. & Gleich G.J.: Eosinophilia-myalgia syndrome and tryptophan production: a cautionary tale. Trends Biotechnol, 1994, nro 9, s. 346-352.
  32. Smith MJ, Garrett RH: A heretofore undisclosed crux of eosinophilia-myalgia syndrome: compromised histamine degradation. Inflammatory Research, 2005, 54. vsk, nro 11, s. 435–450. artikkelin tiivistelmä Viitattu 20.4.2009. (englanniksi)
  33. a b c d New Genetics, Food and Agriculture: Scientific Discoveries - Societal Dilemas (2003) International Council for Science (ICSU). Accessed 2013. Citations: "benefits to human health coming from GM foods - - Direct Benefits Improved nutritional quality of specific foods (e.g. modifying starch content in barley, oil content in rapeseed, or vitamin content in rice). Removing allergens and/or toxic compounds from certain foods (e.g. peanuts). Indirect Benefits Pest tolerant crops can be grown with lower levels of chemical pesticides, resulting in reduced chemical residues in food, and less exposure to pesticides. Disease resistant crops may have lower levels of potentially carcinogenic mycotoxins." "several factors should be taken into account: the potential for gene flow from the crop plant to compatible wild relatives in their centres of diversity, leading to the formation of hybrids that survive and may cause environmental damage; the potential of the plant to become a weed in cultivated fields or to move outside the field to become an invasive species in other habitats; the possible effects of specific traits on non-target organisms; and unexpected effects resulting from unintended genetic recombinations. These risks are similar to those carried by any plant released into the environment."
  34. Curing peanut allergies through genetic engineering, Brian Ichihara, Issues Berkeley Medical Journal at UC Berkeley, Spring 2008.
  35. Food Scientist Develops Process For Allergen-Free Peanuts, According To Lab Science Daily July 29, 2007.
  36. a b c FASS Facts, Federation of Animal Science Societes.
  37. Douville, M et al.: Occurrence of the transgenic corn cry1Ab gene in freshwater mussels (Elliptio complanata) near corn fields: Evidence of exposure by bacterial ingestion. Ecotoxicology and Environmental Safety, 2009, 72. vsk, nro 1, s. 17-25. Artikkelin verkkoversio Viitattu 16.4.2009.
  38. a b Mae-Wan Ho & Ryan, Angela & Cummins, Joe: Cauliflower Mosaic Viral Promoter - A Recipe for Disaster?. Microbial Ecology in Health and Disease, 1999, 11. vsk, s. 194–197. Scandinavian University Press. ISSN 0891-060X. (englanniksi)
  39. a b c d Giddens Anthony, Sosiology 5th edition, kappalet Controversy over GM foods ja Evaluating risks of GM foods, sivut 959–963, kustantaja: Polity, julkaisuvuosi 2008
  40. a b John Hodgson: Scientists avert new GMO crisis Nature Biotechnology. 2000. Viitattu 23.4.2009. (englanniksi)
  41. geenejä Genetic Information Migrates from Plant to Plant, Science Daily, Feb. 1, 2012.
  42. Petter Portin: Pusztain gm-tutkimukset olivat puutteellisia. Helsingin Sanomat, 15.9.2007. Artikkelin verkkoversio Viitattu 18.4.2009.
  43. Steve Connor: Findings of GM foods scientist defective, says Royal Society. The Independent, 19.5.1999. Artikkelin verkkoversio Viitattu 19.4.2009. (englanniksi)
  44. Federation of German Scientists (pdf) Federation of German Scientists. Viitattu 29.12.2013. (englanniksi)
  45. Safety and nutritional assessment of GM plants and derived food and feed: The role of animal feeding trials. Food and Chemical Toxicology, 2008, nro 46, s. s2-s70. Artikkelin verkkoversio Viitattu 28.12.2013. (englanniksi)
  46. Study linking GM crops and cancer questioned New Scientist 19.9.2012
  47. Study on Monsanto GM corn concerns draws skepticism, Ben Hirschler and Kate Kelland / Reuters, Yahoo News Sep 20, 2012
  48. Maailmalla levinnyt uutinen Monsanton geenimaissista ja syövästä tuskin pitää paikkansa, Tekniikka & Talous 29.9.2012
  49. Final review of the Séralini et al. (2012a) publication on a 2-year rodent feeding study with glyphosate formulations and GM maize NK603 as published online on 19.9.2012 in Food and Chemical Toxicology, European Food Safety Authority (EFSA), 28.11.2012.
  50. VIB concludes that Seralini study is not substantiated
  51. Response to Séralini paper, Food Standards Australia New Zealand, December 2012.
  52. a b Michael Pollan Promotes 'Denialist' Anti-GMO Junk Science, Says He Manipulates New York Times' Editors, Jon Entine, executive director of the Genetic Literacy Project, is a senior fellow at the Center for Health & Risk Communication and STATS (Statistical Assessment Service) at George Mason University. 10/24/2013.
  53. a b c d e f Ackerman, Jennifer: Uusi uljas maailma. National Geographic, 2002, nro 5. englanninkielinen versio artikkelista. (englanniksi)
  54. Leino, Raili: Italia pimitti geenimaissikokeiden tulokset Tekniikka & Talous. 27.11.2007. Viitattu 19.8.2008.
  55. a b Mark Henderson: ”9. Geeks and Greens, Genetically modified politics”, The Geek Manifesto: Why Science Matters. "A 2010 report from PG Economics,66 an agricultural consultancy, found the, net effect was positive: GM techniques led herbicide applications to fall by 182 million kilograms between 1996 and 2006. A further benefit has been to encourage no-till agriculture:67 fields sown with herbicide-tolerant crops do not generally need to be ploughed, reducing carbon emissions from soil and preventing erosion. GM crops engineered to make Bt, a biological pesticide, also had a good environmental outlook. The introduction of Bt cotton has reduced applications of insecticide by 170 million kilograms.". Transworld Digital, 2012. ISBN 9781446438848. (englanniksi)
  56. Brookes, Graham & Barfoot, Peter: [http://www.pgeconomics.co.uk/pdf/2010-global-gm-crop-impact-study-final-April-2010.pdf GM crops: global socio-economic and environmental impacts 1996-2008] (pdf) 2010. Dorchester, UK: PG Economics Ltd. Viitattu 27.12.2013. (englanniksi)
  57. a b c d Portin, Petter: Gm-kasvit hyödyttävät ympäristöä Helsingin sanomat. 19.5.2009. Viitattu 19.5.2009.
  58. a b EASAC-raportti: EU:n on hyödynnettävä kasvien geenimuunteluteknologiaa osana kestävää maataloutta, Tiedeakatemiain neuvottelukunta, 7.11.2013.
  59. GM crops good for environment, study finds The Guardian 13 June 2012.
  60. Widespread adoption of Bt cotton and insecticide decrease promotes biocontrol services, Yanhui Lu, Kongming Wu, Yuying Jiang, Yuyuan Guo & Nicolas Desneux, Nature 487, 362–365 (19 July 2012) doi:10.1038/nature11153.
  61. Crop plants – "green factories" for fish oils, Rothamsted Research 14-11-2013.
  62. Successful high-level accumulation of fish oil omega-3 long chain polyunsaturated fatty acids in a transgenic oilseed crop, Ruiz-Lopez, Noemi et al., The Plant Journal, accepted article, DOI:10.1111/tpj.12378, 2013.
  63. a b c d Brown, Paul: GM crops created superweed, say scientists Guardian.co.uk. 25.7.2005. Viitattu 19.8.2008. (englanniksi)
  64. a b c Leake, Jonathan: GM fields spread new superweeds. Sunday Times, 12. elokuuta 2001. Artikkeli OCA-järjestön sivustolla Viitattu 14.8.2008. (englanniksi)
  65. a b c Pollack, Andrew: Canola, Pushed by Genetics, Moves Into Uncharted Territories NYTimes.com. 9.8.2010. Viitattu 15.8.2010. (englanniksi)
  66. Rosi-Marshall EJ et al.: Toxins in transgenic crop byproducts may affect headwater stream ecosystems. PNAS, 2007, 104. vsk, nro 41, s. 16204-16208. Artikkelin verkkoversio Viitattu 16.4.2009. "Laboratory feeding trials showed that consumption of Bt corn byproducts reduced growth and increased mortality of nontarget stream insects."
  67. Junnila, Sanni; Laine, Peppi ja Ketola, Jarmo: Torjunta-aineresistenssi-riskit kasvinsuojelussa. Kasvinsuojelulehti, 2009, nro 1, s. 8–10. Kasvinsuojeluseura ry. ISSN 0355-0400. Artikkelin verkkoversio (PDF) Viitattu 9.3.2010.
  68. Kaaro, Jani: Geenimuunneltu rapsi karkasi luontoon Yhdysvalloissa HS.fi. 8.8.2010. Viitattu 8.8.2010.
  69. Harris, Andrew: Bayer Blamed at Trial for Crops ‘Contaminated’ by Modified Rice 4.11.2009. Bloomberg. Viitattu 22.6.2010. (englanniksi)
  70. Bayer Crop Science loses another case in genetic rice dispute Local Tech Wire. 7.2.2010. Capitol Broadcasting Company, Inc. Viitattu 22.6.2010. (englanniksi)
  71. 2010/315/EU (englanniksi)
  72. What to Know About GMOs, QSR Magazine, October 2013.
  73. a b Kiviranta, Tuure: Geenitekniikan tutkimustieto karkaa Euroopasta". Maaseudun tulevaisuus, 9.10.2013, s. 8. Artikkelin verkkoversio geenit.fi-sivustolla (pdf) Viitattu 26.12.2013.
  74. Monsanto peruu pyrkimyksensä laajentaa geenimuuntoviljelyä EU:ssa 18.7.2013. YLE. Viitattu 28.12.2013.
  75. Sannsaga byggd på tvivelaktiga källor Vasabladet 4.2.2007.
  76. a b c Pysähtyneisyys hyydyttää (myös) kehitysmaita, Helsingin yliopiston kasvinjalostuksen dosentti, tohtori Jussi Tammisola, 30.3.2004.
  77. Tuoksuvaa jasmiinivehnää kehitysmaista?, Helsingin yliopiston kasvinjalostuksen dosentti, tohtori Jussi Tammisola Pohjolan Sanomat 13.3.2006.
  78. Luomu Ruralia-instituutissa
  79. McEowen, Roger A.: Developments in GMO patent infringement cases Ag Decision Maker newsletter. 1.7.2004. Iowa State University. Viitattu 14.4.2009. (englanniksi)
  80. Farmer's Woes Say No To GMOs!. Viitattu 14.4.2009. (englanniksi)
  81. Wani, Tabasum: Patenting Seeds In India IP Frontline. 1.4.2008. Viitattu 14.4.2009. (englanniksi)
  82. Terminator Technology for Transgenic Crops Viitattu 25.4.2009.
  83. Pollack, Andrew: Crop Scientists Say Biotechnology Seed Companies Are Thwarting Research NYTimes.com. 19.2.2010. The New York Times Company. Viitattu 15.4.2010. (englanniksi)
  84. Vuorio, Jukka: Voi pottu. Voima, 2010, nro 3, s. 14. Voima Kustannus Oy. Artikkelin verkkoversio Viitattu 15.4.2010.
  85. Studies for GENERA, Biology Fortified, luettu 11.11.2013.
  86. Wolf, Clark: Monsanto v. Schmeiser: A “Classic David and Goliath” Story? (“Mr. Schmeiser complained that the original plants came onto his land without his intervention. However, he did not at all explain why he sprayed Roundup to isolate the Roundup Ready plants he found on his land; why he then harvested the plants and segregated the seeds, saved them, and kept them for seed; why he next planted them; and why, through this husbandry, he ended up with 1030 acres of Roundup Ready Canola which would otherwise have cost him $15,000. In these circumstances, the presumption of use flowing from possession stands unrebutted.”) Bioethics in Brief May 2005 Volume 7, Issue 2. 2005. Iowa State University Office of Biotechnology. Viitattu 31.12.2013. (englanniksi)
  87. a b UNDP 2001 Report Supports Biotechnology, ISAAA.org. Highlights of the UNDP 2001 report. "Developed countries have been urged to put aside their fears of genetically modified organisms and help poorer nations unlock the potentials of biotechnology. "Biotechnology offers the only or the best 'tool of choice' for marginal ecological zones, left behind by the green revolution but home to more than half of the world's poorest people," the Report said." "The current debates in Europe and the US over GM crops ignore the concerns and needs of developing countries. - - Regulated planting of biotech crops could reduce malnutrition and starvation in developing countries. - - language has become a political weapon. 'Traitor technologies and 'frankenfoods', for example instill fear and anxiety. However, there has not been a single proven death from GM foods. - - the more dominant issue is lack of food."
  88. a b Transgenic Plants and World Agriculture, the Royal Society of London, the US National Academy of Sciences, the Brazilian Academy of Sciences, the Chinese Academy of Sciences, the Indian National Science Academy, the Mexican Academy of Sciences and the Third World Academy of Sciences, 2000. "This report concludes that steps must be taken to meet the urgent need for sustainable practices in world agriculture if the demands of an expanding world population are to be met without destroying the environment or natural resource base. In particular, GM technology, coupled with important developments in other areas, should be used to increase the production of main food staples, improve the efficiency of production, reduce the environmental impact of agriculture, and provide access to food for small-scale farmers."
  89. a b Third World Academies (TWAS): Seven science academies urge expanded use of crop biotechnology Third World Academies (TWAS), ISAAC, 2000. "Foods can be produced through the use of GM technology that are, more nutritious, stable in storage and in principle health promoting -- bringing benefits to consumers in both industrialized and developing nations".
  90. Fight Droughts with Science: Better crops could ease India's monsoon worries, HENRY I. MILLER, Stanford University's Hoover Institution, The Wall Street Times, Aug. 12, 2009.
  91. a b Federation of Animal Science Societies (FASS), ISAAA.org.
  92. GM crops benefit rich corporations, not the poor Irish Seed Saver Association. (englanniksi)
  93. Herbicide use and GM crops (PDF) helmikuu 2004. Friends of the Earth. (englanniksi)
  94. Ruohonen, Anna: Ruokakriisistä voi tulla gm-viljelyn keppihevonen Vihreä Lanka. 15.5.2008.
  95. GMO ja ympäristö Greenpeace. Viitattu 20.3.2009.
  96. a b c Brussels blocks Austrian attempt to create GM-free zone Guardian.co.uk. 3.9.2003. Viitattu 20.3.2009. (englanniksi)
  97. a b GMO EU:ssa Greenpeace. Viitattu 20.3.2009.
  98. Direktiivi geneettisesti muunnettujen organismien (GMO) levittämisestä SCADPlus. 18.4.2008. Viitattu 19.8.2008.
  99. a b Poland grows most GMO foods in EU 13.2.2009. Nowe Media, Polskie Radio S.A.. Viitattu 14.2.2009. (englanniksi)
  100. Greens accuse biotech industry of inflating GM data 11.2.2009. Reuters. Viitattu 14.2.2009. (englanniksi)
  101. Bioteknologia Info on "Tekesin NeoBio-ohjelman vuonna 2002 käynnistämä projekti, jonka tarkoituksena on välittää tasapuolista tietoa bioteknologia-alasta eri kohderyhmille". [1]
  102. Ruoka ja bioteknologia Bioteknologia.info. Viitattu 20.1.2007.
  103. Karhu, Tuomo: Muuntogeenisiä osia vain urheilijoiden proteiinijuomissa - Ranskalaistutkimus ei johda toimenpiteisiin Suomessa. Turun Sanomat, 15.3.2007, s. 9.
  104. Luotonen, Mervi: Ranskalaistutkijat haluavat kieltää vaaralliseksi epäilemänsä lajikkeen käytön - Maissihiutaleet ja popcorn voivat sisältää geenimuunneltua maissia. Turun Sanomat. 14.3.2007.
  105. EU-maihin tuotu kiinalaista geenimuunneltua riisiä, Helsingin Sanomat 5.9.2006
  106. Selkeät merkinnät geenimuunnettuihin tuotteisiin Euroopan parlamentin toiminta. Kohokohdat 1999-2004. 2004. Euroopan parlamentti. Viitattu 18.8.2008.
  107. Geenitekniikkalaki 21 c §
  108. Tuotteiden valvonta Bioteknologia.info. 7.6.2006. Tekes. Viitattu 20.5.2012.
  109. Testimony of David Miller, Senate Agriculture and Conservation Committee- Subcommittee on Food Labeling, 17.9.2013.
  110. a b c d Hornig Priest, Susanna & al.: Statement by the AAAS Board of Directors - On Labeling of Genetically Modified Foods (pdf) 20.10.2012. American Association For The Advancement Of Science. Viitattu 2.1.2014. (englanniksi)
  111. a b Zarrilli, Simonetta: International trade in GMOs and GM products: National and multilateral legal frameworks, s. 7–8, 13, 40. New York ja Geneve: Yhdistyneet kansakunnat, 2005. ISSN 1607-8291, ISBN 92-1-112652-5. Teoksen verkkoversio (PDF).
  112. Palhus, Katja: Suomi haluaa GMO-vapaita alueita Mediuutiset. 19.3.2009. Viitattu 20.3.2009.
  113. Karvinen, Jyrki: Suomi yrittää geenitemppua Uusi Suomi. 8.4.2009. Viitattu 8.4.2009.
  114. Usein kysyttyä muuntogeenisistä tuotteista Evira. Viitattu 16.11.2011.
  115. Valtakunnallisen elintarvikeohjelman (EVO 2009) Mukaisen GMO- Valvontahankkeen yhteenvetoraportti (pdf) 15.3.2010. Evira. Viitattu 27.12.2013.
  116. Tullilaboratorion testi kertoo - löytyykö mausteista kenkälankkiväriä? Kuningaskuluttaja. 26.02.2004. Viitattu 19.5.2012. (suomeksi)
  117. YLE TV1: Tänään otsikoissa 6.8.2007
  118. Geenimuunneltua kesägrilliin? satuhassi.net, 1.7.2013
  119. Helsingin Sanomat, 8.8.2007, s. A4, B4.
  120. http://www.kaytannonmaamies.fi/arkisto/km-312/soijatehdas-mullistaa-valkuaisrehumarkkinat
  121. Majanen, Vesa ja Sevänen, Sanna: Merkintä. Tuotettu ilman geenitekniikkaa. Aamulehti, 18.4.2010, s. 11.
  122. Vapaaehtoisen ”tuotettu ilman geenitekniikkaa” -merkinnän käyttö elintarvikkeissa ja rehuissa (pdf) 1.3.2010. Evira. Viitattu 5.12.2011.
  123. Kymäläinen, Leena & Olli, Pipsa: Geeniperunasta tehtäisiin valkaisuainetta paperitehtaille. Aamulehti, 19.3.2009, s. A4.
  124. CORDIS - Community Research and Development Information Service. 2005-01-06 EU project publishes conclusions and recommendations on GM foods
  125. König A, Cockburn A, Crevel RW, Debruyne E, Grafstroem R, Hammerling U, Kimber I, Knudsen I, Kuiper HA, Peijnenburg AA, Penninks AH, Poulsen M, Schauzu M, Wal JM: Assessment of the safety of foods derived from genetically modified (GM) crops. Food Chem. Toxicol., July 2004, 42. vsk, nro 7, s. 1047–88.
  126. Tutkijat: Geenimuuntelu vie nälän ja pelastaa ympäristön, Vihreä Lanka, 22.10.2009.
  127. French Academy of Sciences Announces Support For Genetically Modified Crops, French Academy of Science.
  128. "Les plantes génétiquement modifiées", Décembre 2002.
  129. Accademia Nazionale delle Scienze, detta dei XL Prof. Gian Tommaso Scarascia Mugnozza - Presidente ANBI – Associazione Nazionale dei Biotecnologi Italiani Dott. Francesco Lescai - Presidente ARNA – Associazione Ricercatori Nutrizione Alimenti Prof. Massimo Cocchi - Presidente Prof. Archimede Mordenti - Presidente Fondatore ASPA – Associazione Scientifica di Produzione Animale Prof. Vincenzo Russo - Presidente FISV – Federazione Italiana Scienze della Vita Prof. Jacopo Meldolesi - Presidente SIB – Società Italiana di Biochimica e Biologia Molecolare Prof. Giampietro Ramponi - Presidente SIF - Società Italiana di Farmacologia Prof. Gianluigi Gessa - Presidente SIF - Società Italiana di Fisiologia Prof.ssa Maria Svelto - Presidente SIFV - Società Italiana di Fisiologia Vegetale Prof. Carlo Soave - Presidente SIGA – Società Italiana di Genetica Agraria Prof. Michele Stanca - Presidente SIMGBM - Società Italiana di Microbiologia Generale e Biotecnologie Microbiche Prof. Davide Zannoni - Presidente SIPAV - Società Italiana di Patologia Vegetale Prof. Giovanni Martelli - Presidente SITOX - Società Italiana di Tossicologia Prof. Giorgio Cantelli Forti - Presidente SIV – Società Italiana di Virologia Prof. Giorgio Palù - Presidente Società Italiana di Citologia Dott. Pasquale Chieco - Presidente.: Sicurezza alimentare e OGM: Consensus Document (pdf) (”GMOs on the market today, having successfully passed all the tests and procedures necessary to authorization, are to be considered, on the basis of current knowledge, safe to use for human and animal consumption.”) 5.5.2004. Viitattu 2.1.2014. (italiaksi)
  130. H-480.958 Bioengineered (Genetically Engineered) Crops and Foods American Medical Association July 2012.
  131. a b Crop Biotechnology and the Future of Food: A Scientific Assessment, CAST Commentary, QTA 2005-2 October 2005.
  132. Technology to Feed the World U.S. National Academy of Sciences 2005.
  133. BIOTECHNOLOGY AND FOOD American Council on Science and Health (ACSH). ”with the continuing accumulation of evidence of safety and efficiency, and the complete absence of any evidence of harm to the public or the environment, more and more consumers are becoming as comfortable with agricultural biotechnology as they are with medical biotechnology.”
  134. http://c.ymcdn.com/sites/my.aspb.org/resource/group/6d461cb9-5b79-4571-a164-924fa40395a5/statements/genetic_engineering.pdf
  135. American Society of Plant Biologists (ASPB): Statement on genetic modification of plants using biotechnology American Society of Plant Biologists (ISAAA.org), 2006.
  136. American Society of Microbiology (ASM), American Society of Microbiology (ASM), Citations: "ASM is not aware of any acceptable evidence that food produced with biotechnology and subject to FDA oversight constitutes high risk or is unsafe." "the American Society for Microbiology (ASM) is sufficiently convinced to assure the public that plant varieties and products created with biotechnology have the potential of improved nutrition, better taste and longer shelf-life.".
  137. Statement of the American Society for Microbiology on Genetically Modified Organisms - This statement released on 17 July 2000 outlines the Society's views on a much-debated topic American Society for Microbiology 2013. Citations: "ASM is not aware of any acceptable evidence that food produced with biotechnology and subject to FDA oversight constitutes high risk or is unsafe." "the American Society for Microbiology (ASM) is sufficiently convinced to assure the public that plant varieties and products created with biotechnology have the potential of improved nutrition, better taste and longer shelf-life."
  138. Position Statement On Crop Genetic Engineering Society for in Vitro Biology 2011-2012.
  139. International Society of African Scientists: Position Statement On Agricultural Biotechnology Applications In Africa And The Caribbean International Society of African Scientists 2001.
  140. The Safety of Genetically Modified Foods Produced through Biotechnology, [Society of Toxicology September 25th, 2002.
  141. Position of the American Dietetic Association: Agricultural and food biotechnology, J Am Diet Assoc. 2006 Feb;106(2):285-93. Citation (start of the abstract): "It is the position of the American Dietetic Association that agricultural and food biotechnology techniques can enhance the quality, safety, nutritional value, and variety of food available for human consumption and increase the efficiency of food production, food processing, food distribution, and environmental and waste management.”
  142. Tuomisto, Jussi: Gm-keskustelua on käyty kauan. Maaseudun tulevaisuus, 2.5.2011. Artikkelin verkkoversio geenit.fi-sivustolla (pdf) Viitattu 2.1.2014.
  143. a b Vetoomus eri tuotantomuotojen tasavertaisen rinnakkaiselon puolesta ja geenikieltoa vastaan Suomessa, kasvinjalostuksen dosentti Jussi Tammisola
  144. FAO Statement on Biotechnology Food and Agricultural Organization (FAO), 2000.
  145. Greens on the Run in Debate Over Genetically Modified Food, Keith Kloor Bloomberg Jan 7, 2013.
  146. Lecture to Oxford Farming Conference, by Mark Lynus, 3 January 2013.
  147. I Was Wrong:' How One Activist's Apology Changes the GMO Debate 17 January 2013 =Forbes.com
  148. Environmentalist who opposed GMOS admits he was wrong, by Torrie Bosch, Slate Magazine, 3 January 2013.
  149. Mark Lynas from Oxford Farming Conference on Vimeo
  150. Kuntz, Marcel: Destruction of public and governmental experiments of GMO in Europe. GM Crops & Food, 2012, nro 3(4), s. 1–7. Artikkelin verkkoversio Viitattu 2.1.2014. (englanniksi)
  151. a b GMO crops vandalized in Oregon, Karl Haro von Mogel, Biology Fortified, 24 June 2013.
  152. Fighting GM Crop Vandalism With a Government-Protected Research Site Science Daily Feb. 28, 2013.
  153. Scientists speak out against vandalism of genetically modified rice, Julkaisu =Australian Broadcasting Corporation , Fri 20 Sep 2013.
  154. Vandals hack down Hawaii’s genetically modified papaya trees: The destruction is believed to have been the work of anti-GMO activists, Lindsay Abrams, Salon, 30.9.2013. Citation: “Papaya vandals strike again”.
  155. Oregon: Genetically modified crops vandalized, Karl Haro von Mogel, Genetic Literacy Project, June 25, 2013.
  156. Dr. Strangelunch Or: Why we should learn to stop worrying and love genetically modified food The Reason Ronald Bailey, January 2001.
  157. Greenpeace activists in costly GM protest 2.8.2012-. Sydney Morning Herald.
  158. GM crop destroyers given suspended sentences 19.11.2012. Canberra Times.
  159. a b c d 'Golden rice' GM trial vandalised in the Philippines, BBC News, 9 August 2013.
  160. The True Story About Who Destroyed a Genetically Modified Rice Crop, Mark Lynas, Slate, 26.8.2013.
  161. Ex-Greenpeace president says group’s opposition to genetically-modified Golden Rice costing thousands of lives, National Post, Canada, 11/10/13.
  162. Greenpeace Activism Kills Kids Ronald Bailey The Reason, Feb 20, 2013.
  163. Minä ja GMO-ruoka, alustava kantani, Osmo Soininvaara, 26.9.2009.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Uutisia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Säädöksiä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

GMO-kriittistä järjestötoimintaa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]