Lactobacillus bulgaricus
Wikipedia
| Lactobacillus delbrueckii s.p. bulgaricus | ||||||||||||||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
 |
||||||||||||||||||
| Tieteellinen luokittelu | ||||||||||||||||||
|
||||||||||||||||||
| Kolmiosainen nimi | ||||||||||||||||||
| Lactobacillus delbrueckii s.p. bulgaricus (Orla-Jensen, 1919) Weiss et al., 1984 |
||||||||||||||||||
| Katso myös | ||||||||||||||||||
 Lactobacillus bulgaricus Wikispeciesissä |
Lactobacillus bulgaricus (koko nimeltään Lactobacillus delbrueckii s.p. bulgaricus) on grampositiivinen, sauvamainen bakteeri, jota käytetään muun muassa jogurtin ja juustojen valmistuksessa. Se on tunnettu myös nimellä Thermobacterium bulgaricum.
Sisällysluettelo |
[muokkaa] Aineenvaihdunta
Lactobacillus bulgaricus lisääntyy 20–50 °C:n lämpötilassa. Se hajottaa maidon laktoosin glukoosiksi ja galaktoosiksi. Prosessissa syntyvä maitohappo juoksettaa maidossa olevan kaseiinin ja siten muuttaa maidon rakenteen paksummaksi. Valmiin jogurtin maitohappopitoisuus voi olla jopa 1,6 %.
[muokkaa] Käyttö elintarvikkeiden tuotannossa
L. bulgaricus -bakteeria on käytetty vuosituhansien ajan hapatettujen maitotuotteiden valmistuksessa. Bakteerin tuottama maitohappo parantaa maidon säilyvyyttä. Hapan ympäristö heikentää muiden – ihmiselle mahdollisesti haitallisten – mikrobien elinolosuhteita maidossa.
Lactobacillus bulgaricus -bakteerit, kuten muutkin maitohappobakteerit, saattavat helpottaa laktoosi-intoleranssista kärsivien oireita. Ne pilkkovat maitosokerin helpommin sulaviksi sokereiksi.
Länsimaissa jogurteissa käytetään usein miedomman makuisen lopputuloksen antavaa Lactobacillus acidophilus -bakteeria.
[muokkaa] Historia
Bulgarialaissyntyinen Stamen Grigorov keksi vuonna 1905 Genevessä sen[1], että tietty bakteerilaji aiheutti maidon muuttumisen luonnonjogurtiksi. Bakteeri sai nimekseen Lactobacillus bulgaricus. Myöhemmin sen on todettu olevan Lactobacillus delbrueckii -bakteerin alalaji.
[muokkaa] Viitteet
- ↑ Grigoroff, Stamen Étude sur une lait fermenté comestible. Le “Kissélo mléko” de Bulgarie. Revue Médicale de la Suisse Romande. Genéve. Georg&G., Libraires-Éditeurs. Librairie de L’Université. 1905
